| Olavi Virran laulukieliksi ilmoitetaan Wikipediassa suomi, englanti ja espanja, mutta osasiko hän varsinaisesti puhua englantia ja espanjaa? |
133 |
|
5.7.2023 |
|
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin Olavi Virtaan perehtyneelle ja hänestä kirjoittaneelle kulttuurihistorioitsija Seija A. Niemelle ja hän tiesi kertoa, että Virta tosiaan lauloi mainituilla kielillä, mutta Niemen tiedossa ei ole, että hän olisi puhunut muuta kuin vain suomea. Niemen mukaan Virta osasi todennäköisesti auttavasti englantia ja ruotsia, sillä hän kävi aika usein laulamassa myös Ruotsissa, mutta sielläkin todennäköisesti etupäässä Ruotsin suomalaisille. |
| Voiko suomen kieli kadota kokonaan ja onko kielemme vaarassa hävitä? Kuinka paljon vierasperäisiä sanoja pitäisi olla sanavarastossa että kieli lasketaan… |
184 |
|
19.4.2023 |
|
Vähän filosofiseksi menee, mutta periaatteessa kyllä, suomen kieli voi kadota kokonaan. Katoamistapoja on muutamia: kieli voi esimerkiksi kehittyä ja jakautua siten, että suomi sellaisena kuin me sitä nyt puhumme, ei olekaan enää olemassa. Näin kävi esimerkiksi latinalle, joka jakautui romaanisiksi kieliksi (italia, espanja, portugali yms). Tähän tosin menisi hyvin pitkä aika, puhutaan ihan vuosisadoista. Toinen tapa, jolla kieli kuolee, on puhujamäärien romahdus. Omasta mielestäni suomelle tuskin tulee näin käymään, sillä kielellä on vankka asema yhteiskunnassa. Toisin on esimerkiksi saamelaiskielten kanssa, joista monet ovat sukupuuton partaalla saamelaisten pakkosuomalaistamisen, -ruotsalaistamisen, -norjalaistamisen ja -venäläistämisen... |
| Haluaisin vinkkejä helppokielisistä ruotsinkielellä kirjoitetuista kirjoista, joiden avulla olisi helppo lähteä kehittämään omaa kielitaitoa. Voivat olla myös… |
295 |
|
18.11.2020 |
|
Tässä muutama ehdotus ruotsinkielisistä lasten ja nuorten kirjoista, jotka ovat helppolukuisia ja sopivat myös kielitaidon kehittämiseen.
Fantasiaa ja seikkailua:
Michael Dahl: Drakblod-sarja (1. osa: Drakduellen)
Kazu Kibuishi: Amulett-sarja (1. osa: Stenväktaren)
Jan Kjær: Häxboken
Niklas Krog: Draksvärdet
Jo Salmson: Drakriddare-sarja (1. osa: Tam tiggarpojken)
Maria Turtschaninoff: Maresi (Jolin Slotten selkokielinen versio)
Rakkautta:
Cecilia Borgkvist: Kattvinter
Kerstin Lundberg Hahn: Pank och kär
Eva Salqvist: MSN - Maja söker Noa
Alla englanninkielisiä lasten ja nuorten kirjoja, jotka ovat helposti lähestyttäviä joko lyhyiden lauseidensa tai sanavarastonsa puolesta.
Joe Todd-Stanton: Brownstone’s Mythical... |
| Ainakin pankinjohtaja ja komissaari Erkki Liikanen on todennut joskus, että Euroopassa ei riitä, että osaa vain englantia. Miten asian laita loppupeleissä on? |
216 |
|
23.7.2020 |
|
Englannin kielellä pärjää varmastikin pääsääntöisesti perusarjessa ja matkustaessa, vaikka väärinymmärryksiä ja hankalia tilanteita voi syntyä.
En tiedä koskeeko mainitsemasi Liikasen toteamus Eurooppaa yleisesti vai Euroopan unionissa työskentelyä, mutta myös Euroopan unionin toimielimissä pärjää englannilla. Euroopan unionissa on 24 virallista kieltä, joista kolmea (englanti, ranska ja saksa) käytetään sisäisessä neuvottelussa ja viestinnässä. Toki monipuolinen kielitaito on suuri etu ja monessa tehtävässä toimiminen jopa vaatii sitä.
Ranskan kielellä on EU:ssa pitkät perinteet ja toimitilat sijaitsevat suurilta osin ranskankielisillä alueilla. Kuitenkin myös englannin kielellä on ollut erityisesti 2000-luvulta lähtien vankka asema ja... |
| Onko englantia äidinkielenään puhuvakin ihminen kielitaidoton, jos hän ei osaa mitään muuta kieltä? |
299 |
|
25.6.2020 |
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kielitaidoton on ihminen, "jolla ei ole kielitaitoa, joka ei puhu vieraita kieliä."
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kielitaidoton
Tämän määritelmän mukaan myös vain englantia äidinkielenään puhuva ihminen on kielitaidoton. |
| Voiko huonoa englannin kielen taitoa perustella ideologisilla syillä? |
263 |
|
27.6.2019 |
|
Periaatteessa voi. Esimerkiksi kirjassa Kuinka kieltä opitaan listataan tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kielen oppimiseen, ja yksi niistä on motivaatio. Vieraan kielen puhujien tai heidän kulttuurinsa ihannointi voi edistää kielitaidon kehittymistä, koska yksilö on motivoitunut oppimaan kyseistä kieltä. Vastaavasti kielteiset asenteet jotakin kieltä tai kulttuuria kohtaan voivat heikentää oppimismotivaatiota ja siten myös kyseisen kielen oppimista.
Lähde:
Pietilä, Päivi & Pekka Lintunen (toim.): Kuinka kieltä opitaan (2014), Gaudeamus, ss. 49-54 |
| Onko niin, että Väinö Linna tai Tapio Rautavaara eivät osanneet puhua vieraita kieliä? |
466 |
|
21.12.2018 |
|
Yrjö Varpion Väinö Linna -elämäkerta huomauttaa, että aktiivisessa lukuharrastuksessaan "Linna oli suomennosten varassa" (s. 147) ja että "Kielitaitoa Linnalta puuttui" (s. 511). Toisaalta käsitellessään Linnan omatoimisia yrityksiä täydentää kansakouluopintojaan Varpio mainitsee kirjailijan opiskelleen saksan alkeita ja muistelleen aloittaneensa myös englannin kielen kirjeopiston. Saksan kieleen Linna oli tutustunut jo rintamalla, ja sodan jälkeisissä opinnoissaan hän pääsi niin pitkälle, että saattoi toimittaa yksinkertaisia asioita työpaikalleen Finlaysonin tehtaalle saapuneiden saksalaisten asentajien kanssa. Myöhemmin Linnan yritykset lukea ja kirjoittaa saksaa eivät kuitenkaan kunnolla luonnistuneet, ja parilla Saksan-matkallaan hän... |
| Mitä kieliä Donald Trump puhuu englannin lisäksi? |
861 |
|
13.12.2018 |
|
Kielitaitoisesta perheestään huolimatta Donald Trump puhuu käytettävissä olevien lähteiden perusteella ainoastaan englantia. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä: vuonna 2006 toteutetun General Social Survey -tutkimuksen mukaan vain noin neljännes (23,9%) englantia äidinkielenään puhuvista amerikkalaisista osaa jotakin toista kieltä, ja Yhdysvaltain presidenttienkin joukossa useiden kielien taitaminen näyttää olevan enemmän poikkeus kuin sääntö. Kielitaitoisimmat amerikkalaispresidentit ovat olleet John Quincy Adams (ranska, hollanti, venäjä, latina, kreikka ja saksa) ja Thomas Jefferson (ranska, italia, latina, kreikka ja espanja).
https://www.cheatsheet.com/culture/presidents-who-spoke-multiple-languages.html/http://www.thearda.com/... |
| Minkä kielisissä yliopistoissa ei tarvitse lukea englanninkielisiä kirjoja? |
290 |
|
19.11.2018 |
|
Monissa yliopistoissa voi varmaan selvitä ilman englanninkielisiä tekstejä Esim. ranska, venäjä, kiina ja espanja lienevät niin suuria kielialueita että niiden puhujat selviävät myös korkeamman asteen tutklinnoista omalla kielellään.
Kielitaitovaatimus lienee yhteydessä pikemminkin tieteenalaan kuin maahan. Jos tutkimuksesta suuri osa on tehty muulla kuin englanninkielellä, voi ilman englantia pärjätä.
Esim. Helsingin yliopisto ei vaadi hakuperusteena kaikille aloille englanninkielen taitoa. https://www.helsinki.fi/fi/opiskelijaksi/kielitaidon-osoittaminen#section-41320 |
| Jos suomen kielen perussanastossa on noin 100000 sanaa (tieto täältä, muutaman vuoden takaa), niin montako sanaa olisi suomen kielen "selkokielen sanakirjassa"… |
818 |
|
28.10.2015 |
|
Samantyyppiseen suomen kielen sanavarastoa koskevaan kysymykseen on tässä palvelussa vastattu aiemminkin. Vastauksen mukaan minimaalinen sanavarasto, jolla selviää jokapäiväisestä kanssakäymisestä käsittää 1500-2000 sanaa.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=27d44ba8-91e3-4ca…
ks. myös http://saaressa.blogspot.fi/2009/06/taajuussanasto-loyto.html
|
| Kuinka montaa kieltä suomalainen kielitieteilijä G. J. Ramstedt puhui? Pappisseminaarissa hän opiskeli latinaa, kreikkaa ja hepreaa. Eräässä lähteessä hänen… |
1461 |
|
27.7.2015 |
|
Yrjö Karilaksen mukaan (s. 205) Ramstedt "hallitsi tai ymmärsi" noin kahtakymmentäneljää kieltä. Tuskin missään on luetteloa siitä, kuinka täydellistä ja monipuolista tämä osaaminen on ollut eikä varmaan ole ollut sellaista henkilöäkään, joka olisi asiaa kyennyt arvioimaan.
Suullinen valmius on varmaankin ollut 'tavallisissa' länsieurooppalaisissa kielissä, Aasian-matkoilla venäjä on lisäksi ollut välttämätön työväline.
Ramstedt oleili pitkiä aikoja mongolikielisillä alueilla ja suuntasi täällä tutkimuksensa nimenomaan puhekieleen vanhakantaisen kirjamongolin asemesta, joten voi olettaa hänen todella osanneen ainakin joitakin mongolikieliä tai -murteita. Kalmukki kuuluu tähän ryhmään ja sitä yhdistää - Jaakko Anhavan mukaan s. 145 -... |
| Mitä kieliä kirjastonhoitajan pitää osata? Miten kirjasta tulee bestseller? Onko se niin, että jos sitä on ostettu joku tietty määrä, niin sitä voidaan sanoa… |
1121 |
|
18.5.2014 |
|
Kielitaitolain mukaan niiden valtion työntekijöiden, joilta edellytetään korkeakoulututkintoa, on osattava molempia kotimaisia kieliä (suomea ja ruotsia) tietyn tasoisesti. Tämä koskee myös valtion kirjastoissa työskenteleviä. Kuntien kirjastoissa kunnat voivat päättää kielitaitovaatimukset itse. Usein ainakin kaksikielisissä kunnissa on osattava sekä suomea että ruotsia. Kielitaitolaki eli Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta löytyy valtion säädöstietopankki Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424
Joihinkin kirjaston tehtäviin voidaan edellyttää myös jonkin muun kielen taitoa. Kaikkien kielten osaamisesta on kirjastotyössä kuitenkin hyötyä. Asiakkaat puhuvat monia kieliä, ja myös kirjoja... |
| Mistä voisin hankkia kielitodistuksen (ruotsi, englanti) Suomessa tehtävää työtä varten? |
4233 |
|
14.4.2014 |
|
Todistuksen kielitaidosta saat suorittamalla yleisen kielitutkinnon. Yleinen kielitutkinto on virallinen, aikuisille suunnattu kielitutkintojärjestelmä, johon voi osallistua kuka tahansa. Tutkinnon voi suorittaa yhdeksässä kielessä (englanti, espanja, italia, ranska, ruotsi, saame, saksa, suomi, venäjä) kolmella eri tasolla (perus-, keski- ja ylin taso). Lisää tietoa yleisestä kielitutkinnosta löytyy Opetushallituksen sivuilta:
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/yleiset_kielitut…
|
| Miten suuri on välttämätön perussanasto suomen ja saksan kielissä? Tarkoitan sitä, montako sataa tai tuhatta kielen sanaa on osattava, jotta pärjää… |
5143 |
|
9.2.2011 |
|
Opetushallituksen Yleisissä kielitutkinnoissa testattavaan (YKI) perustason kielitaitoon, joka tarkoittaa selviytymistä kaikkein tavallisimmista jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista kuten lääkäriajan varaamisesta, lyhyiden viestien kirjoittamisesta ja yksinkertaisten ohje- ja mainostekstien lukemisesta vaaditaan n. 2000 sanaa. Keskitasolla, jolla kielenkäyttö on jo sujuvampaa, monipuolisempaa ja erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivaa, vaadittu sanasto on n. 5000 sanaa. Ylimmän tason, jolla selvitään vaativistakin tilanteista kuten julkista esiintymistä vaativista työtilanteista, vakuuttavasti ja tilanteeseen sopivasti, sanasto on runsaat 10 000 sanaa.
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/yki/yleista/tietoakielitutkinnoi…
Myös saksa ja... |
| Haluaisin tietää kuinka oleellista on ruotsin osaaminen lääkärin työssä. Olen nimittäin kiinnostunut ammatista, mutta lievä lukihäiriöni hankaloittaa ruotsin… |
1490 |
|
21.10.2006 |
|
Esim. Helsingin Yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan Lääketieteen koulutusohjelmaan näyttää kuuluvan seuraavia kieliopintoja: Äidinkieli 4,0 op, Toinen kotimainen kieli 3,0 op, Vieras kieli 3,0 op, joten myös ruotsin kieltä opiskelllaan. Toisen kotimaisen kielen opintoja liittynee myös toisten suomalaisten yliopistojen lääkärinkoulutusohjelmaan. Näin ollen lääkäriksi ei voi opiskella Suomessa tuntematta lainkaan ruotsin kieltä. Kysy tarkemmin esim. Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan kansliasta, puh. (09)1911.
Eri lääkärikeskusten nettisivuilla voi asiakas etsiä sopivan kielitaidon omaavaa lääkäriä, esim. Etsi lääkäri-palvelu http://www.etsilaakari.fi/
Täten voidaan päätellä, että lääkäreiltä odotetaan kielitaitoa.... |
| Minkä tason kielitutkinto vaaditaan Suomesta kirjastoalalta töitä hakevalta ulkomaalaiselta? |
824 |
|
28.8.2002 |
|
Selvittelin asiaa mm. Kajaanin käupungilta ja Oulun yliopiston kielikeskuksesta.
Ulkomaalaisten kielitaidosta ei tiedustelujeni mukaan ole mitään säädöksiä, vaan
työnantaja voi määritellä työssä tarvittavan kielitaidon.
|
| Miten ihminen oppii vierasta kieltä? |
891 |
|
21.8.2001 |
|
Kannataa ottaa yhteyttä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskukseen. Sieltä saa varmasti tietoa alan viimeisimmästä tutkimuksesta. Nettiosoite on: http://www.solki.jyu.fi/suomi/realdex.htm
Myös Helsingin yliopiston Yleisen kielitieteen laitokseen kannattaa ottaa yhtyettä: Nettiosoite on: http://www.ling.helsinki.fi/
|
| Haluaisin tietoja "puhelinkeskusteluoppaasta", joka kuuleman mukaan sisältää esim. fraaseja noin viidellä eri kielellä. Mikä mahtaisi olla ko. julkaisun nimeke? |
1011 |
|
5.6.2001 |
|
Tiedustelemasi julkaisu lienee Fintran julkaisu:
PUHELIMESSA 5 kielellä. Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus, 2001. ISBN 951-833-579-6
(kielet ovat: englanti, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä)
|
Kysy kirjastonhoitajalta
