kielet

59 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä vieraita kieliä japanilaiset opiskelevat eniten? Tarvitsen tilastotietoa tai tutkimuksia kuinka suuri osa japanilaisista opiskelee tiettyä vierasta kieltä. 39 25.3.2020 Varsinaisia kielen opiskeluun liittyviä tilastoja ei löytynyt, tai ainakaan vastaaja ei osannut niitä lukea, sillä ei osaa japania. Jonkin verran tietoa japanilaisten kielten opiskelusta ja kielitaidosta löytyi englanniksi.  Noin 98% Japanissa asuvista on japanilaisia (Tukahara 2002), joten japanin kieli on ehdottomasti opiskelluin. Vieraista kielistä eniten opiskellaan englantia, joka on pakollinen aine koulussa (ns. yläkoulusta lähtien). Modernin kieltenopetuksen katsotaan alkaneen Japanissa 1868, ja varsinainen englantibuumi alkoi toisen maailmansodan jäleen (Butler 2007). Vuonna 2016 englantia opiskeli 11,6 prosenttia japanilaisista (Statista).  Englannin lisäksi japanilaisissa peruskouluissa opiskellaan paljon mm. koreaa, kiinaa ja...
Onko kirjaston käyttökieli englanti? Yritin uusia lainassa olevia teoksia, jolloin kone esitti kysymyksensä vain englanniksi. 46 27.12.2019 Kirjaston käyttökieliä ovat ainakin suomi, ruotsi ja englanti. Melko usein myös venäjä ja viro. Joskus jopa arabia. Koneessa oli varmaan jäänyt päälle edellisen asiakkaan kielivalinta.
Liittyvätkö sanat begynnelse ja beginning toisiinsa? 88 22.8.2019 Kyllä liittyvät. Alkua tarkoittavat ruotsin begynnelse ja englannin beginning ovat johdettu verbeistä begynna ja begin (aloittaa). Molemmat ovat samaa germaanista alkuperää. Ruotsi kuuluu pohjoisgermaanisiin kieliin ja englanti puolestaan länsigermaanisiin. Koska molemmat ovat germaanisia sukulaiskieliä, on niillä paljon sanastollisia yhtäläisyyksiä. Monilla kielten sanoilla on sama muinainen alkuperä. Begynna-verbi esiintyi samassa muodossa jo keskiaikaisessa muinaisruotsissa. Ruotsiin se on tullut keskialasaksan sanasta beginnen, josta vielä vanhempi muinaisalasaksalainen muoto on biginnan. Kyseinen muinaissaksalainen biginnan näyttäisi olevan myös englannin begin-verbin alkuperä. Varhaiskeskiaikaiseen muinaisenglantiin sana tuli...
Mihin kieliryhmään Saamenkieli kuuluu. Onko kielessä useitakin murteita? Jos on niin ymmärtävätkö toisiaan? 95 24.6.2019 Saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän ja Suomessa niistä puhutaan kolmea: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kaikilla niistä on oma kirjakielensä eivätkä niiden puhujat ymmärrä toistensa kieltä. Nykyään saamelaiskielet katsotaan erillisiksi kieliksi eikä murteiksi. Saamelaiskielet kuuluvat uralilaisiin kieliin kuten suomen kielikin. Lisää tietoa mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta: https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/saame  https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet https://www.kielikello.fi/-/saamelaiskielista-ja-niiden-huollosta
Mikä on Suomen venäjänkielisin paikka? 73 21.5.2019 Vuonna 2018 Suomen kunnista Virolahti oli venäjänkielisin, jos katsotaan venäjänkielisten osuutta kunnan koko väestöstä. Virolahden kunnan väestöstä oli 4,89 prosenttia venäjänkielisiä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/1e2b841b-c9db-4134-ac4e-077006ff3c86. Koko maan väestöstä venäjänkielisiä oli 1,44 prosenttia. Määrällisesti eniten venäjänkielisiä oli Helsingissä, missä venäjä oli merkitty äidinkieleksi 18 506 henkilölle: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/995293ed-4b0e-4e77-b120-f1cf25dc7e28. Lähde:Tilastokeskus, Väestörakenne, tietokantataulu 11rm -- Kieli sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2018.
Isovanhempani ovat syntyneet Viipurissa 1900-luvun alkupuolella. Isäni kotona puhuttiin tiltuveitsestä. 68 20.5.2019 Luulen, että Tiltuveitsi on perheen omaan historiaan pohjautuva sana. Aivan varma en ole. Asiaa kannattaa vielä kysäistä Kotimaisten kielten keskuksesta. https://www.kotus.fi/ Sanakirjoista en löytänyt samantapaisia ilmaisuja. Ainoastaan google-kääntäjä määritteli Tiltu-sanan latviaksi ja silloin sen merkitys olisi suomeksi silta. Suomen murteiden nettisanakirja Kaino ei tunnistanut Tiltua. http://kaino.kotus.fi/sms/ Suomenkielen sanakirjat viittaavat toisen maailmansodan aikaisiin Tiltuihin, jotka levittivät venäläistä propakandaa suomen sotilaille. Tämän tulkinnan aika on 1900-luvun alussa väärä. Pieni täydennys: Kotimaisten kielten keskus vastasi:  "Kiitos kysymyksestä! Suomen murteiden sana-arkistosta ei löydy tietoja tästä...
Mitä yhteisiä tekijöitä germaanisilla kielillä on toistensa kanssa? 39 17.5.2019 Germaaniset kielet muodostavat yhden indoeurooppalaisen kielikunnan sivuhaaroista. Tämä tarkoittaa sitä, että verrattuna muihin indoeurooppalaisiin kieliin germaaniset kielet ovat keskenään läheisempää sukua. Germaanisilla kielillä on yhteinen alkuperä, ts. ne polveutuvat samasta välikantakielestä, joka on nuorempi kuin indoeurooppalaisen kielikunnan yhteinen kantakieli. Germaanisen kielihaaran kieliä yhdistävät yleisesti ottaen samat asiat kuin muitakin sukulaiskielistä muodostuvia kieliryhmiä. Näitä ovat mm. ääneopilliset piirteet, muoto-opilliset ainekset sekä sanat, erityisesti ns. perussanat kuten ruumiinosien ja lähisukulaisten nimitykset sekä ihmisen ja ympäristön perustoimintoja ilmaisevat verbit.   Eräitä germaanisille...
Miksi tässä keskustelussa sanotaan, että suomi on vanhempi ja kehittyneempi kieli kuin englanti? Kaikenlaistahan tuolla tietysti voi väittää, mutta voisiko… 104 25.4.2019 Mtv-uutiset uutisoi 13.6.2016, että suomen kieli on yksi vanhimmista kielistä, joita edelleen puhutaan maailmalla. Artikkelissa myös kerrotaan, että suomen kielen kirjakielestä on todisteita vasta 1500-luvulta: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/10-vanhinta-kielta-joita-edelleen-puhutaan-maailmalla-ja-suomen-kieli-on-yksi-niista/5941982#gs.7b41ti Löytyy myös listoja, joissa suomen kieli ei ole vanhimpien joukossa, esim. tämä: https://www.k-international.com/blog/oldest-living-languages/ Kielten kehittyneisyyttä emme kykene arvioimaan.    
Mitä yhtäläisyyksiä indoeurooppalaisilla kielillä on toistensa kanssa? 192 5.4.2019 Kieliä on mahdollista luokitella monin eri tavoin. Kaisa Häkkinen esittelee teoksessaan Kielitieteen perusteet (2007) kolme luokittelun kriteeriä: genealogisen eli geneettisen, typologisen ja areaalisen eli alueellisen. Genealoginen luokittelu perustuu sukulaisuussuhteisiin, typologisen lähestymistavan pohjana ovat kielten erilaiset rakenneominaisuudet ja areaalisessa tarkastelussa kiinnitetään huomiota maantieteellisiin seikkoihin. Näitä eri luokittelutapoja voi myös yhdistellä keskenään. Genealogisessa luokittelussa maailman kieliä on tapana järjestää sukulaisuussuhteiden perusteella kielikunniksi, joiden oletetaan kehittyneen yhteisestä kantakielestä. Indoeurooppalaiset kielet muodostavat indoeurooppalaisen kielikunnan, jota on...
Ymmärtävätkö venäjän-, ukrainan- ja valkovenäjänkieliset toisiaan ongelmitta? 96 3.4.2019 Kaikki kolme kieltä kuuluvat slaavilaisten kielten itäslaavilaiseen ryhmään. Näiden kielten puhujat ymmärtävät toisiaan jokseenkin vaivatta. (Lähde: Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat, s. 79)
Miten sanotaan lakotaintiaanien ja aboriginaalien kielellä hyvää päivää? 174 20.2.2019 Englanninkielisen Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Lakota_language löytyvät artikkeli lakotan kielestä kertoo, että yleisin tervehdys on Háu kȟolá, joka ei viittaa ihan kirjaimellisesti päivää mutta vastannee käytöltään tuota suomen kielen ilmausta. Tuo ilmaus on kuitenkin miesten käyttämä, sillä naiset käyttävät muotoja Háŋ ja Háŋ kȟolá. Jos lakotan kielen sanat kiinnostavat laajemmin, osoitteesta löytyy https://www.lakotadictionary.org/phpBB3/nldo.php sanakirja, jonka avulla lakotan kielen sanoja voi etsiä. Hakusanaksi tarvitaan englanninkielinen sana. Australian aboriginaaleilla ei ole yhtä yhtenäistä alkuperäiskieltä vaan suuri määrä eri kieliä, jotka eroavat enemmän tai vähemmän toisistaan. Aihetta käsittelevästä...
Miksi joissakin kielissä käytetään eri sanaa kun sanotaan sana "hän" naisesta ja miehestä, mutta Suomen kielessä näin ei ole? Esimerkiksi Englannin ja Ruotsin… 135 18.2.2019 Kieltentutkija Santeri Junttila Helsingin yliopistosta on vastannut Helsingin Sanomien artikkelissa (7.2.2019) kysymykseen näiden pronominien sukupuolittuneisuudesta. Hän sanoo, että asia riippuu siitä, millaisia kieliopillisia sukuja kielessä on. Indoeurooppalaisissa kielissä, joihin kuuluvat mm. englannin ja ruotsin kieli, sukuja on historiallisesti kolme: maskuliini, feminiini ja neutri. Useimmissa maailman kielissä, mm. uralilaisissa (,johon suomi kuuluu) ja turkkilaisissa, kieliopilliset suvut puuttuvat. Tällöin pronominit ovat sukupuolettomia. Esim. seemiläisissä kielissä taas käytetään vain maskuliinia ja feminiiniä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet https://fi.wikipedia.org/wiki/Uralilaiset_kielet https://...
Olisiko Onnenpyörä-ohjelma mahdollinen Kiinassa tai Japanissa? 184 13.10.2018 Kuten itsekin toteat, kiinan ja japanin kielessä käytetään erilaista kirjoitusjärjestelmää. Silloin Onnenpyörä tai kansainvälinen formaatti Wheel of Fortune ei toimi. Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/International_versions_of_Wheel_of_Fortune löytyvässä listauksessa ohjelmaformaatin kansainvälisistä versioista ei näy myöskään Kiinaa tai Japania. Sen sijaan muilla äänteisiin perustuvilla kirjoitusjärjestelmillä formaattia on kyllä hyödynnetty, esimerkiksi venäjän kielen kyrillisillä kirjaimilla.
Voisiko olla mahdollista, että englanti tai jokin muu vastaavanlainen muuttuisi jossain vaiheessa sellaiseksi, että ei tarvittaisi artikkeleita a, an ja the?… 98 18.9.2018 Englannin kielessä ja suurimmassa osassa Euroopan kieliä lauseissa käytetään artikkeleja. Niiden tehtävänä on täsmentää ilmaisua. Artikkelittomia ovat slaavilaiset kielet ja suomalais-ugrilaiset kielet. Niissä vastaava täsmentäminen tapahtuu mm. sanajärjestyksen ja sanapäätteiden avulla. Artikkelin tehtäviä on havainnollistettu Wikipediassa. Englannin tai muun suuren kielen muuttuminen rakenteeltaan kysytyllä tavalla tuntuu erittäin epätodennäköiseltä. Kielten sanavarasto täydentyy ja muuttuu varsin nopeasti uusien ilmiöiden takia, mutta perusrakenteet muuttuvat hitaasti. Englannin asema maailman yleiskielenä Internet-aikana on niin vahva, että sen malli vaikuttaa muihin kieliin. Syntyperäiselle englannin puhujalle lause "I saw cat"...
Miksi suomeksi sanotaan esim. puoli kahdeksan, mutta englanniksi puoli yli seitsemän? 214 11.9.2018 Eri kielten rakenne ei noudata mitään erityistä logiikkaa, koska kielen kehitys on pitkälle sattumanvarainen prosessi. Ei ole mitään erityistä syytä, miksi asia, joka voidaan ilmaista monella eri tavalla, täytyisi ilmaista jollain tietyllä tavalla. Usein samankaltaiset sanat ja käyttötavat johtuvat siitä, että ne on suoraan lainattu toisesta kielestä. Yleensä kuitenkin myös lainasanoihin liittyy omaa kehitystä, joka ilmenee pienenä vaihteluna esikuvaan verrattuna. Kysymyksessä olevan kaltainen erilaisuus ei kielissä itse asiassa ole ollenkaan harvinaista. Esimerkiksi ranskan kielessä kirjoitetaan lukusanat tavalla, joka on muunkielisten mielestä täysin omituista (70 on kuusikymmentä-kymmenen, 80 on neljä-kaksikymmentä ja 90 on neljä-...
Kirjoitetaanko ketsuan kieli ja kansa hattu-ässällä? 204 26.3.2018 Ketšua kirjoitetaan suhuässällä olipa kyse ketšua-intiaaneista tai heidän puhumastaan kielestä ketšuasta. https://www.kotus.fi/files/1783/mamu_sanakirjoja_2010_oph.pdf
Mikä on sanan 'nimi' etymologia? 523 25.10.2017 Sana ”nimi” on vanhaa uralilaista perua. Nimi-sanan kantauralilainen alkumuoto on todennäköisesti ollut ”nime”. Sanalla on vastineita sukulaiskielissä, esimerkiksi virossa (nimi) ja unkarissa (név). Sana on todennäköisesti lainautunut indoeurooppalaisesta kantakielestä kantauraliin. Indoeurooppalaisissa kielissä nimi-sanalla onkin vastaavuuksia, esimerkiksi muinaisintian ”naman”, gootin ”namo”, saksan ”Name”, ruotsin ”namn” ja latinan ”nomen”. Suomen kirjakielessä sana nimi on esiintynyt jo Agricolan ajalta. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Nizza sijaitsee Ranskan Rivieralla ja sen nimi on ranskaksi Nice. Miksiköhän Suomessa kaupunkia kutsutaan sen italialaisella nimellä Nizza? 497 25.9.2017 Vaikka Nizzan kaupunki nykyään kuuluukin Ranskaan, näin ei suinkaan ole ollut aina. Kaupungin mittavaan historiaan suhteutettuna kyse on oikeastaan aika lyhyestä ajanjaksosta, sillä se on perustettu noin 350 vuotta eaa. ja liitetty Ranskaan vasta vuonna 1860. Nizza oli alun perin kreikkalainen siirtokunta nimeltään Νίκαια (Nikaia), joka tulee voittoa tarkoittavasti sanasta nike. Sittemmin alueen valtasivat roomalaiset, ja heidän jälkeensä se on kuulunut Provencen kreiveille, Savoijin ruhtinaskuntaan ja Sardinian kuningaskuntaan. Monivaiheisen historian vuoksi kaupungin nimi vaihtelee edelleen eri kielissä. Monissa maissa se tunnetaan ranskalaisella nimellä Nice, mutta esimerkiksi espanjaksi se on Niza, puolaksi Nicea ja venäjäksi Ницца (...
Onko Tampereen kaupunginkirjastossa albaniankielisiä lastenkirjoja? Mitä muita kieliä? 191 5.9.2017 Tampereen kaupunginkirjaston valikoimaan kuuluu satakunta albaniankielistä lastenkirjaa, sekä kuvakirjoja että lasten romaaneja. Osassa kuvakirjoja on toisena kielenä englanti. Lisäksi löytyy muutama albaniankielinen aapinen. Kirjoja on tällä hetkellä hyllyssä lähinnä pääkirjasto Metsossa ja Hervannan kirjastossa, mutta varaamalla niitä saa maksutta haluamaansa toimipisteeseen. Albanian lisäksi löytyy lastenkirjallisuutta seuraavilla kielillä: amhara, arabia, bengali, bosnia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, farsi, hindi, hollanti, iiri, islanti, italia, japani, kalaallisut, karjala, katalaani, kiina, korea, kreikka, kroatia, kurdi, latina, liettua, makedonia, norja, pastu, portugali, puola, ranska, romania (moldavia), ruotsi,...
Milloin suomea alettiin kutsua suomeksi. 690 8.5.2017 Nimen Suomi etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Se on ilmeisesti ollut alun perin Suomenlahden ympäristöä ja sittemmin lähinnä Varsinais-Suomea koskeva nimitys ja laajentunut vasta myöhemmin tarkoittamaan koko maata. Sanaa on käytetty jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa 1323 nimen Somewesi osana, jolloin se on kuitenkin merkinnyt Viipurinlahden pohjukkaa, jonka suomenkielisenä nimenä vieläkin on Suomenvedenpohja. Varhaisimmissa selityksissä sana on selitetty suon tai suomun johdokseksi, mutta uudempien tulkintojen mukaan se on lainasana. Lainan yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi on esitetty kantabaltin maata (merkityksessä ’seutu’, ’alue’, ’valtapiiri’) tarkoittavaa sanaa žemē, josta myös nimet Häme ja saame olisivat peräisin. Toisen...