språkbruk

20 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miksi joskus sanotaan, että minä pärjään tällä puoli vuotta, vaikka ei sillä pärjää niin kauan? Esimerkiksi eräässä piirretyssä Hessu Hopo sanoo pärjäävänsä… 119 3.8.2023 Tämäntyyppisessä liioittelevassa vastauksessa voi nähdä sekä sarkasmia että leikkimielistä huumoria, tilanteesta ja sanojasta riippuen – usein kyseessä on yhdistelmä molempia. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä lienee Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kohtaus, jossa Hietanen Mannerheimin syntymäpäivän jälkeisten ryyppäjäisten jälkeen anelee Mäkilältä muutamaa silakkaa ja pitkän vänkäämisen jälkeen saa kuin saakin yhden: "Hietanen harmistui ensin. Mutta sitten häntä alkoi väkisinkin naurattaa tuo nälkään kuollut silakka. Kyllä hän arvasi, miten suurimerkityksinen lahja Mäkilän mielestä oli, ja siksipä hän koetti pysyä vakavana sanoessaan:  – No kyl mää täl pärjän pual vuot. Kiitoksi vaan kauhian pal." Hietasen vastauksessa on...
Muistan joskus lukeneeni kiellellisestä ilmiöstä, jossa i:n sisältävä sana on luettelossa ensin: niinpä muropaketissa luki riks raks ja poks, tehotyttöjen… 145 24.1.2023 Valitettavasti ilmiölle ei löytynyt nimitystä. Kannattaa kuitenkin vielä olla yhteydessä Kotimaisten kielten keskukseen. Kysymyslomake löytyy sivulta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv…
Kysymykseni liittyy puhumiseen. Erityisesti nuoret naiset narisevat Ääni tulee kurkusta ja välillä hyppää falsettiin. Radiotoimittajissakin on narisijoita… 422 30.3.2022 Et ole ainoa, joka on kiinnittänyt huomiota lisääntyneeseen nousevaan intonaatioon ja narisevaan puhetapaan. Yle kirjoitti aiheesta jutun jo lähes kymmenen vuotta sitten, vuonna 2013. Silloin tutukija Johanna Vaattovaara arveli, että puhetapa saattaa olla keino ilmentää naisellisuutta. Samalla vähän lapsekkaalla puhetavalla voidaan viestiä myös tuttavuutta ja läheisyyttä. https://yle.fi/uutiset/3-6434290 Vuonna 2020 tehtiin tutkimus, jossa havaittiin suomalaisten naisopiskelijoiden puhekorkeuden nousseen selvästi 1990-luvulta 2020-luvulle tultaessa. Korkeammalta puhuminen saattaa aiheuttaa ongelmia puheen tuottamiseen, mikä kuuluu esimerkiksi puheen narinana. Tarkkaa syytä nyt havaittuun puhekorkeuden nousuun ei ole vielä tutkittu, mutta...
Jotkut urheilutoimittajat eivät enää käytä sanaa NAISTEN jalkapallo tai NAISTEN hiihto ja samaan aikaan pelkkää "jalkapallo" tai "hiihto" sanaa kun kyseessä on… 197 9.8.2021 Menossa on laaja trendi karsia sukupuolittuneita ilmaisuja kielestä esim."Suomen kielessä työmarkkinat näyttäytyvät miesten hommina. Tuttu ilmiö konkretisoitui Duunitorin sisältöpäällikölle Laura Gladille keväällä, kun oman työpaikan sivustolla silmään osui työpaikkailmoitus, jossa haettiin mittamiestä.– Mietin, miten vielä vuonna 2019 voidaan hakea töihin mittamiestä. Googlettelin, ja sanalle on olemassa selkeä sukupuolineutraali nimeke eli mittaaja. Tästä lähti laajempi keskustelu, voitaisiinko meillä tehdä asialle jotain, Glad kertoo. Lopputuloksena Duunitorin hakukoneelta voi torstaista alkaen etsiä töitä perinteisten ammattinimikkeiden lisäksi myös sukupuolineutraaleilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi varastomiehen työpaikat löytyvät...
Mitä tarkoittaa revahka? Tarkoittaako se epämääräistä henkilöä? 284 26.7.2021 Revohka o:lla tarkoittaa mm. (epämääräistä) joukkoa, porukkaa, mutta revahkaa eivät lähteeni tunteneet. Sanan internet-esiintymien perusteella sillä ei vaikuttaisi olevan täsmällistä, vakiintunutta merkitystä. Jotkut käyttävät sitä revohkan synonyymina, toiset taas aivan muissa merkityksissä, jotka usein selviävät vain asiayhteyden perusteella.
Lapsi kysyi, että miksi sanotaan morsiuspari eikä sulhaispari. En osannut vastata, mutta ehkä te osaatte. 585 20.7.2021 Naisten nimitysten ja muiden feminiinisten ilmaisujen yleistävä käyttö on suomen kielessä selvästi harvinaisempaa kuin yleistävä maskuliinisuus. Morsiusparin tapaiset ihmisviitteiset yleistävät feminiini-ilmaisut ovat suorastaan äärimmäisen harvinaisia poikkeuksia. Sukupuolineutraalit vihkipari ja hääpari ovat pikku hiljaa syrjäyttämässä vanhakantaista morsiusparia. Mitään selitystä sille, miksi tällaiseen poikkeukselliseen ilmaukseen on aikanaan päädytty, en valitettavasti onnistunut löytämään. Kenties tämä yksinkertaisesti heijastelee sitä, että entisinä aikoina avioliitto nähtiin sukujen välisenä sopimuksena, jossa morsian siirtyi vanhempiensa kotoa sulhasen luo. Morsiamen rooli häämenoissa oli muutenkin paljon sulhasen vastaavaa...
Sanonta ”on tullut jäädäkseen” vaikuttaa kohtalokkaalta ja lopulliselta. Kuitenkin sitä käytetään toisinaan hyvinkin ajattelemattomasti. Oli hyvin leuto talvi… 473 8.7.2021 Sanonta "X on tullut jäädäkseen" ilmaantui kielenkäyttöömme 70-luvulla, ja kielenhuoltajamme kiinnittivät siihen jo varhain huomiota. Paavo Pulkkinen kirjoitti aiheesta Virittäjän numeroon 3/1981 nasevan artikkelin 'Onkohan villitys tullut jäädäkseen?'. Pulkkinen taustoittaa fraasia seuraavasti: "Pohjimmiltaan sanonta juontuu englannista, kuten monet muutkin nykyajan suosikki-ilmaukset. Hurmeen ja Pesosen Englantilais-suomalaisessa suursanakirjassa on sitä tarkoin vastaava fraasi it has come to stay, joka on suomennettu 'se on pysyvää; se on saanut tukevan jalansijan'. Sanakirjantekijät eivät siis ole esittäneet sanasanaista käännöstä 'se on tullut jäädäkseen'  - joka tosin ei sanakirjan valmistelun aikana (1963-73) liene ollutkaan vielä...
Mitä tarkoittaa pökeltäminen? Osa väittää että ruuan murustamusta ( lapset pökeltävät syödessä), toisen mielestä lakkaamista, kolmas köllimistä? Apua otetaan… 255 5.7.2021 Varhaisten sanakirjaesiintymien perusteella pökeltäminen on alun perin tarkoittanut epäselvästi, sekavasti puhumista tai (asioiden) sekoittamista: 'tala oredigt' (Lönnrot, Finskt-svenskt lexicon), 'undeutlich sprechen' (Erwast, Finnisch-deutsches Wörterbuch), 'confuse, perturbate' (Geitlin, Lexicon Fennico-latinum condidit). Murresanastossa pökeltäminen puolestaan merkitsee tavallisimmin nopeasti liikkumista tai toimimista, rientämistä ("Matti oli kuin -- vasikka , joka pökelsi pitkin keväistä ruohoa", "Mihi hää siint nyt nii sukkelaa pökels", "-- on parempi ensin tuumia asiat ennenkuin pökeltää tekemään"). Silmäilemieni verkkokeskustelujen perusteella pökeltäminen on nykyisessä kielenkäytössämme sangen monikäyttöinen sana, jota voi...
Mistä tämä vimma sanojen pätkimiseen on tullut? ”hemmetti ku tossa kotimatkalla kävellessä aattelin et googlaan kätevästi ohjeet yhtee hiustenhoitojuttuu, et… 188 8.3.2021 Keskustelua puhutun ja kirjoitetun kielen suhteesta on käyty runsaasti paitsi kielen kehittämisen myös kielentutkimuksen ja kielenhuollon näkökulmista. Aihe on edelleen ajankohtainen, koska nykyaikaiset viestintävälineet, kuten tekstiviestit ja verkon keskustelupalstat, häivyttävät puheen ja kirjoituksen rajaa. Puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat monella tavalla siinä, miten niitä käytännössä tuotetaan ja otetaan vastaan. Ne ilmenevät eri tavoin, koska puhe on tarkoitettu kuultavaksi ja kirjoitus nähtäväksi. Toisaalta ne eroavat myös siinä, millaisissa vuorovaikutustilanteissa ne tyypillisesti esiintyvät. Puheen tuottaminen on usein nopeaa ja suunnitteluaika lyhyt. Kirjoitettuja tekstejä voi sen sijaan monesti suunnitella ja korjailla....
Mistä johtuu suomen kielessä tapa siirtää sukunimi etunimen eteen ja taivuttaa sitä sitten genetiivissä? Esim. Taipaleen Reijo 731 26.3.2020 Tällainen tapa todennäköisesti palautuu sukunimikäytänteidemme muotoutumisvaiheeseen ja erityisesti siihen, että ihmisiä on kutsuttu paitsi etu- ja sukunimeltä myös talonnimeltä: "Hannan pirtti oli kauniissa männikössä tiukan metsän reunassa. Siitä pirtti sai nimen Mäntylä ja Hanna nimen Mäntylän Hanna. Nimeä käytettiin niin yleisesti, että kaikki kyläläisetkään eivät tietäneet, että se ei ollut Hannan oikea nimi. Joku saattoi käyttää sitä jopa Hannan kuullen. Silloin Hanna huomautti kipakasti: 'En minä ole mikään Mäntylän Hanna. Minä olen neiti Johanna Sungren." Läheskään aina varhaiset sukunimet eivät osoittaneet mitään sukua, vaan vaikkapa juuri sitä, missä asianomainen asui. Esimerkiksi torpparia kutsuttiin sen torpan nimellä, missä...
Onko tietoa periytyykö aikuisen puhetyyli lapselle eli siis puhuuko lapsi samalla tavalla kun lapsen äiti tai isä? 306 19.7.2019 Vanhempien puhetyyli voi vaikuttaa lapsen puhetapaan, jos lapsi omaksuu joitakin heidän käyttämiään sanoja tai sanontoja osaksi omaa puhettaan. Lapsen puhetyyliin vaikuttavat kuitenkin myös muu ympäristö, kuten televisio-ohjelmat ja hänen lukemansa kirjat, sekä muiden hänen lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden puhetyyli. Tutkimuksissa on myös huomattu, että koulutustausta ja yhteiskuntaluokka heijastuvat yksilön puheeseen.   Lähde: Yule, George: The study of language (5th edition, 2014)
Onko redundantin kirjainlyhenteen käyttäminen sallittua jos lyhenne on vieraskielinen? Englanninkielisessä lähteessä (https://en.wikipedia.org/wiki/RAS… 276 15.5.2019 Suomenkielisissä yhteyksissä "Non-Road Transient Cycle" lyhennettynä näyttää olevan joko pelkkä NRTC ["Työkoneiden muuttuvatilainen testisykli (NRTC) on lueteltu liitteen III lisäyksessä 4 normalisoitujen nopeus- ja vääntömomenttiarvojen sekunneittain etenevänä sarjana, jota voidaan soveltaa kaikkiin tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin dieselmoottoreihin."] tai NRTC-testi [" --  moottorin on noudatettava määritettyä nopeutta ja vääntömomenttia joko vakaassa tilassa (NRSC-testi) tai muuttuvissa käyttöolosuhteissa (NRTC-testi)"]. Lähde: Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 21. lokakuuta 2003, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/..../EY antamiseksi liikkuviin työkoneisiin asennettavien...
Suomessa kuulee jatkuvasti sanonnan "Näillä mennään". Mistä se juontaa juurensa ja viittaako se jotenkin vapaamuurareihin? 3305 5.8.2016 Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset (SKS, 2015) tarjoaa "Näillä mennään" -sanonnan alkuperäksi urheiluvalmentajien ja -selostajien analyysejä tilanteissa, joissa asiat eivät ole menneet erityisen hyvin tai ovat jopa menneet huonosti, mutta annetuilla eväillä on pakko jatkaa. Sanonnan alkuperää koskevissa verkkokeskusteluissa on tuotu esille myös ajatus, jonka mukaan se saattaa olla lähtöisin korttipelirinkien kielenkäytöstä: on pelattava jaossa käteen osuneilla korteilla. Vapaamuurariyhteyksiä ei sanonnan taustalta vastaani tullut.
Televisiosta on tullut jonkin aikaa tv5-kanavalla 1990-luvun alkupuolella valmistunutta Tarzansarjaa, jossa Tarzania esittää Wolf Larson. Minua ihmetyttää… 950 25.6.2014 Pohjimmaltaan kyse on tietenkin Tarzan-kirjojen kirjoittajan Edgar Rice Burroughsin ja televisiosarjojen ja elokuvien tekijöiden päätöksestä pistää Tarzan puhumaan tavallaan. Tarzan on fiktiivinen henkilö ja puhuu niin kuin tekijä haluaa. Hän ei myöskään esimerkiksi putoa kärryiltä keskustellessaan eikä lausu sanoja hassusti väärin. Eli Tarzanin puhe ei varmasti miltään osin vastaa todellista tilannetta. Oman tai toisen nimen käyttö persoonapronominien sijaan on tosiaan ominaista pienten lasten kielelle. Sen on tutkittaessa todettu olevan yleismaailmallista. Tästä löytyy tietoa ainakin englannin, ranskan, korean, kreikan ja suomen kielistä. Aiheesta on kirjoittanut mm. Anneli Brown Virittäjä-lehdessä (nro 4/2004, s. 483–507). Artikkeli...
Osaisitteko mainita romaaneja, joissa dialogia on käytetty erityisen hyvin tai dialogi on erityisen luontevaa? Voisitteko myös mainita (ns. laatukirjallisuutta… 2096 23.1.2013 Alla on joukko romaaneja ja novellikokoelmia, joissa on mielenkiintoista ja hyvää dialoginkäyttöä, ja myös monessa epäsovinnaisesti käytettyä kieltä. Kirjoja ovat vinkanneet useat kirjastolaiset eri puolilta Suomen kirjastoja. Toivottavasti niistä löytyy sinulle sopivia. - Orvokki Aution Pesärikko-trilogia - Maria Jotunin useammatkin teokset - Pasi Lampelan Hellekausi-novellikokoelma - Ingo Schulzen Adam ja Evelyn - Hannu Luntialan Hommes-novelleja - Turkka Hautalan Äijä muuttaa yksin (novelli kokoelmassa Kansalliskirja) - Henry Miller - William S. Burrougs - Rosa Liksom
Mikä on kirjan nimi ja tekijä, jonka olen Kemijärven kirjastosta joskus aikaisemmin lainannut ja jossa on radio- (ehkä myös tv) persoonallisuuksien haastateltu… 1339 12.12.2007 Todennäköisesti muistelet Seppo Kahilan teosta "Suhteeni kieleen" (Hämeenlinna: Karisto, 1990). Siinä haastatellaan tunnettuja sanankäyttäjiä, muun muassa Hannu Taanilaa. Aiheena on kieli moninaisine mahdollisuuksineen ja merkityksineen.
Miten määritellään esine? Onko esimerkiksi nostokurki esine? 1612 28.2.2005 Esine- sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavoin. Nykysuomen sanakirjan (WSOY, 1980) mukaan esine on aineellinen tosiolio tai määrätarkoitukseen käytetty valmiste, kalu, kapine, tavara tai väline. Kirjan esimerkeissä esine on aina melko pienikokoinen; jos esineen pituus ylittää 7,8 m., se rahditetaan rautateillä pitkänä esineenä (tämä oli ainoa esineen kokoon liittyvä viittaus lähdeaineistossa). Synonyymisanaston (WSOY, 1990) mukaan esine on 1. kalu, kapine, tavara, väline 2. kohde, objekti. Näiden rinnastusten perusteella esine voi olla joko pieni tai suuri, joten nostokurjestakin voisi puhua esineenä. Esine- ja ympäristöoikeden kannalta esineitä ovat mm. alukset, ilma-alukset sekä ajoneuvot. Julkisia esineitä ovat esim. valtion...
Löytyykö jostain tutkielmaa, artikkelia tai muuta tietoa suomalaisten YK-sotilaiden keskenään käyttämästä slangista? 952 14.8.2002 Aiheesta ei paljoa ole kirjoitettu, mutta Keskisuomalaisesta 15.9.1996 löytyy artikkeli nimeltään Kaikki on suurta supaa : suomalaisten YK-yksiköiden 40 -vuotias taival on synnyttänyt paljon sanomista: vaittereiden slangi on kehittynyt omalaatuiseksi kieleksi, jonka tehokkaimmat ilmaisut siirtyvät koko kansan käyttöön. Artikkelissa on mukana myös sanasto. Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa (Vuorikatu 7) pitäisi voida tutkia vanhoja Keskisuomalaisia. Terhi Mansikkamäki on tehnyt Tampereen yliopistolle tutkielman nimeltään Suomalaisten rauhanturvaajien sanaston semanttista analyysiä. Voit pyytää sitä mikrofilmimuodossa kaukolainaan Helsingin kaupunginkirjaston kautta.
Teen gradua vakuutussopimusten kielestä (kielenä suomi), ja etsin kirjallisuutta, joka käsittelee nimenomaan sopimusten kieltä. Virkakieltä, hallinnonkieltä ym… 1554 9.10.2000 Nimenomaan vakuutussopimusten kielestä ei oikein löytynyt tukimuksia. Vakuutusalan kieltä sen sijaan käsittelevät seuraavat teokset: Affärskommunikation i försäkringsbranschen / Marianne Tervonen (red.), 1995 Miettinen, Irma: Vakuutusalan liikeviestintä, 1991 Nuotio, Olli: Vakuutusalan asiakirjamalleja, 1983 Kirjavainen, Satu: Vakuutusala sanomalehtien yleisönosastoissa, 1990. Pro gradu, tiedotusoppi, Helsingin yliopisto. Kivistö, Maarit: "Kuka tappo eiliset pennut" - vakuutussanaston muodostusta ja semantiikkaa, 1994. Suomen kielen pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto Laurila, Mira: En grund som alla behöver : en analys av stil och läsbarhet i Skandias och Holmias försäkringsfoldrar , 1999. Pro gradu -työ. Tampereen yliopisto,...
Tutkin Vaasan yliopistossa lääketieteen, lähinnä psykiatrian, kieltä. Olen löytänyt aiheesta yhden monografian (Feer, Die Sprache der Psychiatrie 1987). Onko… 4804 8.9.1999 Käytössä olevien tietokantojen (Linda= korkeakoulujen yhteistietokanta, Arto & Aleksi = artikkelitk.) mukaan aiheesta löytyy muutama relevantti artikkeli ja aihetta jollain tavoin käsittelevä teos. Mainittakoon Juhani Toivanen: Puheen prosodiikka ja sanattomat viestit (Duodecim 7/1995) ja Jussi Jokinen: Julia Kristeva ja semioottinen. Le Semiotique - psykoanalyysi, subjekti ja psykiatrisen sairauden kieli (Psykologia 1994/ 6). Näiden artikkelien lähdeluetteloista löydät varmaan lisää vinkkejä ja pääset työssäsi eteenpäin. Avuksi on varmaan myös Helena Nikkilän gradu "Huomioita englantilaisesta psykiatrian termistöstä" (1984, Turun yliopisto) ja Pauli Hämeenahon tutkimus "NLP psykiatrin työssä. NLP:n ideoiden, mallien ---" (1997)....