| Miksi sanotaan yleisesti että pissat tuli housuun, ei housuihin? |
107 |
|
5.2.2024 |
|
Tietoa sanonnasta ei löytynyt. Kysymys kannattaa esittää Kotimaisten kielten keskukselle. Kielineuvonnan kysymyslomakkeella löytyy sivulta https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kielineuv… |
| Ovatko sekä posteljooni että postiljooni hyväksyttäviä muotoja vai onko toinen suositeltavampi? |
335 |
|
11.5.2023 |
|
Kielitoimiston sanakirjan mukaan postiljooni on posteljooni-sanan vanhentunut muoto, mutta kumpikin muoto on hyväksyttävä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/posteljooni
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/postiljooni?source=suggestion |
| Kumpi on oikein Kolmannessakymmenennessä ensimmäisessä Vai Kolmannessakymmenessä ensimmäisessä Vai jotain muuta |
83 |
|
4.5.2023 |
|
Suomen kielessä sekä perus- että järjestyslukujen kaikki osat taipuvat. Oikea muoto on kolmannessakymmenennessäensimmäisessä.
Hyödyllistä tietoa muun muassa suomen kielen lukusanojen taivutuksesta voi etsiä Kielitoimiston ohjepankista:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/260
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/260#jarjestyslukujentaivutu… |
| Onko nimien ym. taivutus muuttunut? Ennen sanottiin Uoti Uodin, nykyisin Uotin Orpo Orvon nykyisin Orpon... |
256 |
|
28.4.2023 |
|
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan erisnimiä kuuluisi pääsääntöisesti taivuttaa kuten vastaavia yleisnimiä, esimerkiksi Satu - Sadun. Tätä sääntöä ei kyllä läheskään aina noudateta esimerkiksi lehdistössä, mutta virallisesti nimien taivutusohje ei ole muuttunut.
Sitku ja niinku ovat puhekieltä eivätkä kirjakielen sanoja.
Erisnimien kirjoittaminen pienellä liittynee siihen, että tietokoneella tai puhelimella voi olla nopeampaa ja helpompaa kirjoittaa, jos ei käytä isoja kirjaimia. Viralliseen oikeinkirjoitukseen isot kirjaimet toki edelleen kuuluvat.
Koiran "hänittely" on uudehko ilmiö, ja sille voi olla useita syitä, esimerkiksi:
eläimen inhimillistäminen ja arvostuksen osoittaminen
englannin kielen vaikutus (eläimistä sanotaan... |
| No, kylvyssä tuli käytyä. vai No, kylvyssä tuli käydyksi. |
180 |
|
7.3.2023 |
|
Kielitoimiston ohjeiden mukaan passiivimaiset rakenteet "tulee tehtyä" ja "tulee tehdyksi" sekä "saa tehtyä" ja "saa tehdyksi" ovat pitkälti samanmerkityksisiä ja yleiskielessä samanarvoisia. Kylvyssä tuli siis käytyä tai käydyksi.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/350
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1342 |
| Miten kirjoitetaan äidinkielellisesti oikein seuraava lause: "Haluatko saada turpaasi niin että hampaita irtoaa?" Siis mihin kohtaan laitetaan pilkut, vai… |
226 |
|
5.12.2022 |
|
Kielitoimiston ohjepankin mukaan ko. lauseessa voidaan käyttää pilkkua, mutta se ei ole välttämätön. Kumpikin tapa kirjoittaa siis käy.
Linkki ohjeeseen: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/96 |
| Nimen yms. sisältävän yhdyssanan välilyönnit ja tavuviivat? - Kun alku on yksi sana, ei tule välilyöntiä. Esim. 'Reggae-musiikki'. - Kun on useampi sana,… |
138 |
|
5.9.2022 |
|
Yhdysmerkin edessä (tai jälkeen) käytetään välilyöntiä, jos yhdyssanan osana on sanaliitto, kuten esimerkissä Maailma kylässä -tapahtuma. Siten talonkorjauskustannustenarviointi-projekti ei välilyöntiä kaipaa - eikä ehkä genetiiviäkään: talonkorjauskustannusarviointi-projekti. Vai menisiköhän selkeiten sanaliiton ja välilyönnin avulla: talonkorjauskustannusten arviointi -projekti?
Kielitoimiston ohjepankki, Yhdysmerkki sanaliiton sisältävissä yhdyssanoissa: avaimet käteen -sopimus. |
| Onko oikein kirjoittaa: "Päälause kertoo lauseen pääasian, ja sivulause täydentää sitä." Onko siinä päälause ja sivulause ja onko tuo pilkku oikein tuossa? |
263 |
|
10.11.2021 |
|
Hei,
Emme joka asiassa anna suoria vastauksia, vaan ohjaamme etsimään tietoa eri lähteistä.
Kieliasioissa neuvoo Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (https://www.kotus.fi/). Sivulta löytyy paljon kielenhuoltoonkin liittyvää tietoa.
Hyödyllinen on myös Kielitoimiston ohjepankki (http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/) |
| Mikä on oikea suomenkielinen ääntäminen nuotille ”F”? Opiskelin 1970-luvulla Helsingin konservatoriossa ja silloinen teorianopettajani Otto Romanowski… |
332 |
|
7.5.2021 |
|
Nykyään sävelen F nimi lausutaan suomeksi äf, mutta 1970-luvulla muoto ef oli yleinen taidemusiikin piireissä ja muutenkin.
Kysymys liittyy laajempaan ilmiöön kuin vain sävelten nimiin. Eräiden yksittäisten konsonanttien ääntämistapa jakoi aikoinaan jyrkästi mielipiteitä. Kiistely sai vauhtia siitä, että Yleisradio päätyi 1960-luvun taitteessa käyttämään uutisissa ä-muotoa. Taustalla oli Suomen Akatemian kielenhuollon suositus, joka ei kuitenkaan ollut ehdoton.
Virallisluonteisissa yhteyksissä oli siihen asti käytäntönä e-alkuinen lausuminen. Esimerkiksi STT (Suomen tietotoimisto) oli es-tee-tee, MTK oli em-tee-koo. Matematiikassa muuttuja x lausuttiin eks. Sitä pidettiin oppineena tapana, toisin kuin arkikielen ä-muotoa. Ä-muotoa... |
| Mihin kirjastoihin KIELIKELLO tulee vielä PAINETTUNA versiona? |
168 |
|
30.3.2021 |
|
Kirjastonhoitaja tietää pahoitellen kertoa, että vuodesta 2018 Kielikelloa on julkaistu vain verkkoaineistona. |
| Kumpiko kirjoitustapa on oikea? 1. Amerikkalaisen kirjailija Edgar Allan Poen tuotanto. 2. Amerikkalaisen kirjailijan Edgar Allan Poen tuotanto. Mikäli… |
260 |
|
11.11.2019 |
|
Erisnimen seurana olevien titteleiden ja eli nimikemääritteiden taivuttamista on käsitelty esimerkiksi Sari Maamiehen artikkelissa Someaktivisti ja tasavallan presidentti –Tittelit ja niiden taivuttaminen, joka on julkaistu Kielikello-lehdessä 2/2019. Kielikello on kotimaisten kielten keskuksen julkaisema kielenhuollon tiedotuslehti. https://www.kielikello.fi/-/tittelit-ja-niiden-taivuttaminen
Artikkelissa todetaan, että jos tittelillä on adjektiivimäärite, tittelin ja määritteen kokonaisuus tavallisemmin taipuu nimen mukana. Esimerkiksi Norjalaisen kirjailijan ja toimittajan Åsne Seierstadin kirja Bokhandlaren i Kabul on Ruotsin taskukirjojen myyntilistan kärjessä.
Eli suositeltavampi tapa on 2. Amerikkalaisen kirjailijan Edgar Allan... |
| Onko oikein sanoa myös "ei kauaa", vai onko ainoastaan "ei kauan" oikein? Ainakin aiemmin olen lukenut sanakirjasta, että "kauaa" olisi virheellinen, mutta… |
2009 |
|
30.10.2019 |
|
Kielitoimiston ohjepankissa "kauaa" mainitaan kauan-muotoa harvinaisempana, mutta sinänsä aivan sallittuna ilmauksena. Se muistuttaa kuitenkin kielenhuoltajien aiemmasta kielteisestä suhtautumisesta kauaa-muotoon: "Kieltolauseissa esiintyvää partitiivisijaista kauaa-muotoa pidettiin kielenhuoltokirjallisuudessa ainakin E. A. Saarimaan Kielenoppaasta (1947) alkaen yleiskielessä huonompana vaihtoehtona kuin muotoa kauan. Perusteluja tälle ei esitetty. Vaihtelusta ei paljon ~ paljoa sen sijaan ei ole huomautettu."
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/kauaa/ohje/576 |
| Kielikellon mukaan vinoviivan ympärillä ei ole välilyöntejä, jos viiva erottaa yksisanaisia ilmauksia. Mutta mikä on yksisanainen ilmaus? Onko yhdyssana… |
1229 |
|
20.7.2017 |
|
Yhteen kirjoitetuista peräkkäisistä sanoista koostuva yhdyssana on yksi sana eli yhdyssanat voidaan tässä ymmärtää yksisanaisiksi ilmauksiksi. "Kokemus-/palveluvuosilisä" on siis aivan oikein kirjoitettu.
Vinoviivan molemmin puolin on sanaväli, jos se erottaa jaksoja, joista ainakin yksi koostuu kahdesta tai useammasta sanasta: "naimaton / naimisissa / rekisteröidyssä parisuhteessa / eronnut / leski".
Kielitoimiston ohje vinoviivan käytöstä:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/vinoviiva/ohje/1
|
| Moikka! Kumpi on oikein, ja miksi?: "kiitos kun otit asian vakavasti" vai "kiitos että otit asian vakavasti". Tuleeko "kiitos"-sanan jälkeen pilkku? Onko… |
7598 |
|
30.9.2016 |
|
Molemmat ovat ihan oikeita ja käyttökelpoisia tapoja. Niillä saattaa olla hienoista sävyeroa, mutta esimerkkivirkkeissäsi sitä on vaikea erottaa. Yleisesti ottaen ”että” on sävyltään toteavampi ja antaa ikään kuin selityksen, kun taas ”kun” esiintyy usein jotakin ajallisuutta ilmaisevissa sivulauseissa.
Mainitsemissasi esimerkkivirkkeissä voi tosiaan käyttää kumpaa tahansa ilman kovin suurta sävyeroa, mutta ne eivät ole vaihtoehtoisia kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi virke ”Oli myöhä, kun lähdin.” kuulostaa luontevalta, mutta ”Oli myöhä, että lähdin.” tuntuu oudolta. Sen sijaan virke ”Hallitus esitti, että veroja korotettaisiin.” on selkeä ja ymmärrettävä, mutta vastaavasti ”Hallitus esitti, kun veroja korotettaisiin.” ei ole oikein... |
| Onko oikein kirjoittaa "muuten Helsinkikin" on kaupunki ja kirjoittaa isolla. Kyseessä ei ole lauseen eka sana. Entä vastaavasti Porvoossakin, Porvoostakin… |
489 |
|
17.2.2016 |
|
Liitepartikkelia ”-kin” voinee käyttää kaikkien substantiivien kanssa ja siten myös kaikkien paikannimien yhteydessä, myös niiden ollessa taivutettuja. Yleisimmät tarkoitukset ovat sanan ”myös” vastineena käyttö ja ilmauksen tehostaminen tai korostaminen. Matti Vilppula valottaa aihetta Kielikello-lehden artikkelissa osoitteessa http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=248.
Liitepartikkelin luonteva käyttäminen riippuu ihan asiayhteydestä. Esimerkiksi ”Muuten Helsinkikin on kaupunki” voisi sopia vaikkapa sellaiseen asiayhteyteen, jos ensiksi on puhuttu jostakin muusta kaupungista ja halutaan sitten korostaa, että myös Helsinki on yhtä lailla kaupunki.
Erisnimet kirjoitetaan aina isolla.
Kielenhuollon ohjeita löytyy... |
| Mikä on oikea kirjoitustapa. thaikielinen, thainkielinen, thai kielinen, thai-kielinen, thain kielinen, vaiko joku muu tapa. Mistä linkistä ohje? |
1832 |
|
3.8.2015 |
|
Oikea muoto on "thainkielinen". Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=397 löytyvässä Kielikello-lehden artikkelissa kerrotaan, että kielten nimistä muodostetut adjektiivit kirjoitetaan yhteen. Sieltä löytyy myös muita ohjeita yhdyssanoihin.
|
| Urheilutoimittajat sanovat aina, että peli pelattiin esimerkiksi Hartwall Areenassa tai Madison Square Garden -Areenassa. Miksi näin? Korvani sanoisi, että… |
1032 |
|
20.4.2015 |
|
Kun areena-sanaa käytetään konkreettisessa merkityksessä, oikea muoto on ’areenassa’. Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuoltolehden Kielikellon artikkelissa perustellaan sisäpaikallissijan käyttöä tässä sillä, että tapahtumat, esimerkiksi ottelut tai konsertit, järjestetään rakennusten (hallien ja areenojen) sisällä. Näin ollen on luontevaa sanoa, että jotakin tapahtuu esimerkiksi Hartwall-areenassa.
Kun sanaa käytetään kuvaannollisessa merkityksessä ’julkisuus; näyttämö, kilpakenttä’, oikea sijamuoto on ulkopaikallissija. Näin siis esimerkiksi 'jotain tapahtuu tieteen, politiikan areenalla; astua julkisuuden areenalle'.
Lähde:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2373
|
| Milloin täytyy sanoa joku, milloin jokin? |
987 |
|
21.3.2014 |
|
Yleisesti on niin, että joku viittaa ihmiseen ja jokin esineeseen, asiaan tai eläimeen. Nykysääntöjen (v. 2012) mukaan sana joku voi kuitenkin viitata myös asiaan joissain tapauksessa, koska puhekielessä tätä sanaa käytetään yleisesti myös toisessa merkityksessä, esim. kysymyksessä: Vaivaako joku asia mieltäsi?
Jos kuitenkin merkitys on vaarassa muuttua, pronominia joku ei voi vaihtaa sanaan jokin. Esim. lause "Jokin liikkuu illalla pimeässä" muuttaa merkitystä, jos sana jokin vaihdetaan sanaan joku. "Jokin liikkuu illalla pimeässä" viittaa eläimeen tai luonnonilmiöön, "joku" taas ihmiseen.
http://www.kielitohtori.fi/kielenhuoltovinkit-ohjeartikkelit/milloin-jo…
|
| Kuinka kirjoitetaan oikein "peruslääkärintarkastus"? Kysymyksessä on urheilijalta kerran vuodessa vaadittu tarkempi lääkärintarkastus. Kilpailujen yhteydessä… |
1060 |
|
18.3.2014 |
|
Yhdyssanan osat kirjoitetaan yhteen. Yhdyssanat muodostuvat yleensä lajin ilmaisevasta perusosasta (loppuosa) ja täsmentävästä määriteosasta (alkuosa). Yhdyssanassa peruslääkärintarkastus on ”perus-” on siis määriteosa, joka määrittää sanaa ”lääkärintarkastus” (vrt. esimerkiksi ”edustusmääräraha”, ”perusterveydenhuolto”). Yhteen tai erilleen kirjoittamista helpottaa se, jos ajattelee, onko kyseessä oma käsite. Jos näin on, yhdyssanan osat kirjoitetaan yhteen.
Lähde:
Iisa – Piehl – Oittinen: Kielenhuollon käsikirja (Yrityskirjat, 2012)
|
| Koulussa äidinkielen opettaja painotti aina että välimerkkejä ei koskaan lausuta ääneen. Kuitenkin lähes aina kuulee esim. mainoksissa että jokin tapahtuma on… |
2014 |
|
7.2.2014 |
|
Kielenhuollon kirjoista ei selvinnyt onko ajatusviivan lukeminen viivaksi virheellistä. Sitä pitäisi kysyä Kielitoimistosta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=110 . Kielitoimiston sanakirjan mukaan pitkäjännitteinen on rinnakkainen ilmaisu pitkäjänteisen kanssa, joten molemmat ovat oikein.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
