| Etsin kirjavinkkauksia! Olen S2 aikuinen ja etsin kotimaisia kirjoja, jotka ovat vaikeampi kuin selkokirja. |
56 |
|
|
|
Voisit kokeilla näitä:Alan Bennet: Epätavallinen lukija, Richard Bach: Lokki Joonatan, Alexander McCall Smith: Naisten etsivätoimisto no.1 tai Italo Calvino: Paroni puussa.Suomalaisten tekijöiden kirjat voivat olla sujuvampaa luettavaa kuin käännökset. Niissä on kuitenkin usein myös puhekieltä tai murretta.Tuija Lehtisen ja Maija Kajannon viihdekirjoissa on aika vähän erikoisia ilmauksia.Juha Itkosen ja Petri Tammisen romaaneissa kieli on usein melko pelkistettyä.Metropoliitta Panteleimonin, Matti Remeksen ja Paula Hotin dekkareita voisi myös kokeilla.On hankala suositella "helpohkoja" aikuisten kirjoja, koska lukemisen imussa vaikeampikin teksti voi tuntua helpolta. Ja jos kirja tuntuu tylsältä, niin helppokaan teksti ei sitä paranna... |
| Kysyisin Otavan 60-luvulla julkaisemasta Janus-sarjasta (Janus books, specially adapted for the Finnish readers). Montako kirjaa kaiken kaikkiaan julkaistiin… |
172 |
|
|
|
Hei,
Kirjoja ilmestyi näköjään 20 kpl. nro 20 on John Osborne: A subject of scandal and concern.
Numero 16 on epähuomiossa jäänyt välistä siten, että Michener, James A.: Australia (From Return the Paradise) on epähuomiossa merkitty järjestysnumerolla 17 (=16). Oikea 17 on Irwin Shaw: Tip on a dead jockey.
Vastaavia ei-helpotettuja tekstejä sisältäviä englanninkielisiä kirjoja, joissa on marginaalissa sanastoa suomeksi, löytyy ainakin kaksi Maija-Leena Kallelan ja Anna-Liisa Suurpään toimittamaa novellikokoelmaa Women writers (Weilin-Göös, 1985) ja Crime stories (Weilin-Göös,1985).
Näiden lisäksi Oppian-kustantamolta on ilmestynyt äskettäin Lue ja opi -sarjaa usealla eri kielellä. Nämä ovat tosin helpotettua kieltä, jota... |
| Yks mun kamu joskus sanoi viime viikon historiantunnilla että joku faarao oli ottanut kaksi vauvaa ja määrännyt nämä kasvatettavaiksi ilman että heidän… |
513 |
|
|
|
Kreikkalainen historioitsija Herodotos (484–425 eKr.) kertoo teoksessaan Historiateos (2.2), miten Egyptin farao Psametik I (hallitsijana 664–610 eKr.) halusi selvittää, ketkä olivat ensimmäiset ihmiset. Herodotos kuvasi tätä koetta seuraavalla tavalla:
Psametik 1 valitsi kaksi vastasyntynyttä lasta, jotka asuivat kahdestaan autiossa majassa. Muutama paimen hoiti lapsia tuoden heille esimerkiksi vuohenmaitoa. Paimenet eivät saaneet kuitenkaan lasten kuullen äännellä mitään. Herodotos kertoi, miten
”paimen kahden vuoden ajan siten tehtyään kerran avasi oven ja astui sisään, niin molemmat lapset ryntäsivät häntä vastaan ja ojentaen käsiään lausuivat: ’bekos’. Aluksi paimen sen kuultuaan pysyi hiljaa. Mutta kun tämä sana... |
| Voiko vieraalla kielellä ajatella? |
437 |
|
|
|
On todellakin mahdollista – myös suomenkielisen – oppia ajattelemaan vieraalla kielellä. Ajattelulla tarkoitetaan tässä sitä, että henkilö kykenee muodostamaan ajatuksia vieraalla kielellä ilman tarvetta kääntää ajatusta mielessään ensin omasta äidinkielestä. Tehokkaaseen, monipuoliseen vieraalla kielellä ajattelemiseen pääsee vain sitkeän, usein vuosia kestävän monipuolisen harjoittelun avulla, mutta harjoittelu kannattaa aloittaa jo heti kieliopintojen alussa.
Eniten harjoittelua vaatii luonnollisesti sellaisen kielen oppiminen, joka on kieliopillisesti ja/tai sanastollisesti kaukana omasta äidinkielestä ja jolle ei altistu merkittävissä määrin jokapäiväisessä elämässä. Mitä lähempänä vieras kieli on omaa äidinkieltä, sitä... |
Kysy kirjastonhoitajalta