kauppiaat

9 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–9.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Omistan pienen seinälle kiinnitettävän naulakon missä on yläosassa teksti Eugen Ertman .Oulu ja alaosassa teksti Puhelin Nr.305. Kangaskauppa. Sähköosoite… 350 26.6.2018 Kauppias Ertmanista löytyy tietoa digitoidusta aineistosta https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu . Sanomalehdissä on esimerkiksi seuraava artikkeli https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226036?term=Euge… ja lisätietoja löytyy hakusanalla Eugen Ertman. Aikakauslehdistä haettaessa löytyy Oulun osoitekalenteri vuodelta 1912, jossa on puhelinnumero 305 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1226036?term=Euge… Teoksessa Hautala Kustaa: Oulun kaupungin historia 1918-1945 on maininta Nuorten naisten kristillisestä yhdistyksestä. Yhdistys on ostanut vuonna 1928 kauppias Ertmanilta talon Asemakadun ja Isonkadun kulmasta. Kirjassa Snellman P.W.: Kertomus Oulun kauppaseuran ja Oulun kauppaiden eläkelaitoksen...
Haluaisin tietää lisää VeeKoo Tirrosen perustajasta Heikki Tirrosesta. Kahvipaahtimon historia sekä Heikki Tirrosen oma elämä kiinnostavat. 1846 14.6.2016 Veekoo Tirrosen kahvipaahtimosta sekä Heikki Tirrosesta löytyy tietoa esimerkiksi Mikael Anderssonin teoksesta "Kupillinen kahvia?" (Wanhanajan Puoti -yhdistys ry, 2005, s. 54-55) sekä Jorma Sipilän teoksesta "Yhä jalompaa kahvijuomaa! Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat" (Edita, 2007, s. 106-107). Teosten mukaan Heikki Tirronen, joka syntyi Pielisjärvellä vuonna 1888 ja kuoli vuonna 1969 (kuolinpaikkaa ei mainita) tuli kauppakoulun käytyään vuonna 1910 Turkuun töihin. Hän perusti kahvipaahtimon vuonna 1931 jatkamaan Vähittäiskauppiaiden Oy:n paahtimon toimintaa. Paahtimo sijaitsi Turussa osoitteessa Maariankatu 6. Sipilän kirja sisältää myös tietoja Veekoo Tirrosen paahtimossa paahdetun kahvin kilomääristä eri vuosina:...
Mistä (kirja, lehti) voisi saada tietoja kajaanilaisesta kauppiaasta nimeltään Ivan Sergejeff ? 910 7.11.2014 Ivan Sergejeffistä löytyy tietoa useasta lähteestä: - Pulma: Pikkukaupungin unelmia (1994), hakemistossa useita viitteitä - Kajaanin kaupungin historia 3 ((1980), lyhyt maininta s. 332-333 - Heikkinen: Vuosisata Kajaania (2005), kuva perheen huvilasta s.76 - Kauppila: Kartanonomistajien Kajaani (2008), s.83-84 - Kainuun sanomat 16.3.2004, s. B 4 - Kainuun sanomat 30.8.2006, s. 6 Materiaali on varattuna Kajaanin pääkirjaston neuvonnassa, mikäli siihen haluaa tulla tutustumaan.
Tietoa Luhdasta. 1. Missä toimi Vihtori Luhtasen teollinen ompelimo kymmenluvun alkaessa? Kauppiaalla oli kaksi ompelijaa. Asemantaustaan valmistui vuonna 1928… 958 14.10.2014 Teoksessa Kuuden vuosikymmenen Luhta-linjat (1967) kerrotaan, että kauppias Vihtori Luhtanen palkkasi vuonna 1910 kaksi ompelijaa. Kyse oli kotiompelimosta. "Olemme Luhtasen kauppatalon pienemmässä huoneessa, joka on sisustettu myymäläksi. Suuremmassa työskentelevät ompelijat." (s.14 ja 16) Talo sijaitsi Vilhonkadulla. "...hän saattoi ostaa yrittämisensä palkkana Anttilanmäen Vilhonkadulta oman talon. Siitä oli tuleva toiminnan kiintopiste lähes kolmen vuosikymmenen ajaksi." (s.9) Teoksessa on kaksi mielenkiintoista kuvaa. Sivulla 21 kuva kaupan kyltistä ja sivuilla 26-27 kuva V. Luhtasen kiinteistöstä Anttilanmäellä, jossa näkyy pihapiiri ja myös vuonna 1928 valmistunut teollinen ompelimo. Piharakennuskin kuvassa on. Tekstistä ei tosin...
Onko tämä oikea linkki, josta saisi tietoonsa asiaa, joka koskee K-kauppiasta? Olen tekemässä tutkimusta Merikarvialla Koittankoskella vuosina 1949-1998… 848 5.5.2014 Kyllä, palvelumme on oikea paikka kysyä kaikenlaisista asioista. K-kauppiasliitosta (http://www.k-kauppiasliitto.fi/k-kauppiasliitto) kerrottiin, että heillä on jäsenluettelo. Kannattaa ottaa yhteyttä liittoon ja kysellä tarkemmin. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.k-kauppiasliitto.fi/contact-info Liitosta löytynee tietoa myös kaupan perustamiseen liittyvistä säännöistä. Sota-aikana, joulukuussa 1942, määrättiin, että kauppaliikkeiden perustaminen ja laajentaminen, mikäli niiden toiminta koski säännösteltyjä tarvikkeita, raaka- tai polttoaineita sekä käyttövoimaa, oli kiellettyä ilman kansanhuoltoministeriön lupaa. (lähde: Aulis J. Alanen, Suomen maakaupan historia, 1957) Hyvä lähde on varmasti myös K-kauppiasliiton 100-...
Tampereen seudulla oli kuorma-autojen kauppias Mäkinen. Hänestä on kirjoitettu myös kirja, jonka nimeä en tiedä. Se oli eräässä TV-dokumentissa, joka kertoi… 975 28.1.2013 Kansallisbibliografia Fennican mukaan tamperelaisesta kuorma-autokauppiaasta, Pekka Mäkisestä, ei ole kirjoitettu kirjaa http://fihttps://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic? Wikipediassa hänestä on luettavissa artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_M%C3%A4kinen
Löytyyköhän Valpuri Innamaasta, 1602 kuolleesta turkulaiskauppiaasta tietoja englannin tai saksan kielellä? 894 20.4.2010 Tutkin useita tietokantoja (HelMet, Fennica, Helka, Arto), mutta englanniksi tai saksaksi ei löytynyt mitään materiaalia Valpuri Innamaasta. Internetistäkin löytyi ainoastaan osoitteesta http://www.turku.fi/Public/?contentid=62338&nodeid=13067 englanniksi lyhyt Jan-Erik Anderssonin taideteoksen selostus, jossa on Valpuri Innamaasta hiukan tietoa. Jos siis tarvitset materiaalia englanniksi tai saksaksi, ei taida auttaa muu kuin kirjoittaa sitä itse noille kielille suomen- tai ruotsinkielisten lähteiden pohjalta. Hyvä perusartikkeli löytyy esimerkiksi ”Kansallisbiografiasta”, joka on luettavissa sähköisenä HelMet-kirjastoissa. Artikkelissa on annettu jonkin verran kirjallisia lähteitä. Turun maakuntamuseon sivuilta osoitteesta http://...
Haluaisin löytää kirjallisuutta, joiden aiheena on kulkukauppa eli ns. laukkuryssien toiminta Suomessa. 731 17.2.2009 Aiheesta kertovat seuraavat kirjat: Alanen, Aulis J.: Suomen maakaupan historia (Kauppiaitten kustannus, 1957) Naakka-Korhonen, Mervi: Halpa hinta, pitkä mitta (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988)
Mikä on/oli reppuri? Miten menee reppurin laulu? 5506 3.2.2005 Reppuri on "reppu selässä vaeltaja", mutta ennen sillä tarkoitettiin itäkarjalaista kulkukauppiasta, kiertelevää kaupustelijaa, laukkuryssää. Reppurin laulu on Oskar Merikannon säveltämästä ja Larin-Kyöstin sanoittamasta laulunäytelmästä "Juhannustulilla", jonka kantaesitys oli vuonna 1900. Sanat löytyvät mm. nuoteista: Suuri toivelaulukirja 2, Merikanto, Oskar: Juhannustulilla, Karjalaisia kansanlauluja Salmista.