Katajanokka

3 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–3.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Pasilassa sijaitseva punatiilitalo (vr:n) radan varressa, oli yleisesti tunnettu nimellä Lutikkalinna. Mm taksit tiesivät heti mistä kyse. Mutta mistä nimi… 1274 Pasilassa Veturitien alkupäässä sijaitsevaa punatiilistä rautatieläisten taloa on kutsuttu Toralinnaksi. Se on rakennettu vuonna 1899 alun perin VR:n työntekijöiden vuokra-asunnoiksi. Talon on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm. Helsingin kaupunginmuseon Helsinkikuvia-kokoelmasta löytyy kuva rakennuksesta vuodelta 1911 https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005:00…. Toralinnaksi kutsuttiin muitakin VR:n vuokrakasarmeja, mm. Tampereella. Työväen keskusmuseo on julkaissut kirjan Tampereen Toralinnasta. Kirjan mukaan nimitys Toralinna juontaa siitä, että talot olivat hyvin suuria eikä kaikkien asukkaitten uskottu tulevan toimeen keskenään. Lutikkalinnaksi on kutsuttu Katajanokalla sijaitsevaa entistä armeijan...
Onko Katajanokasta runoja? Mistä niitä löytäisin? 245 Arvo Turtiaisen teoksessa Minä paljasjalkainen on ainakin yksi runo, joka liittyy myös Katajanokkaan; ”Arska Stadista”. Ilpo Tiihosen kirjassa Ei-Kaj Plumps: Hyppyjä Helsinkiin on Katajanokka mainittu parissa runossa muiden kaupunginosien lisäksi. Matti Paavilaisen teos Muistoja Pohjolasta sisältää Helsinki-aiheisia runoja, Katajanokkakin selvästi mainittiin ainakin parissa runossa. Juha Saarisen teoksessa Niin minäkin sinua on yksi runo, jossa on aiheena ratikkamatka välillä Katajanokka – Munkkiniemi. Heikki Niskan lastenrunoteoksesta löytyy runo 'Jäänmurtajan uni', jossa ollaan Katajanokalla.    Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://www.helmet.fi/fi-FI
Voisitteko suositella kirjaa, josta näkisi Helsingin Katajanokan & Kruununhaan (historiallisten) rakennusten nykyisen ja aiemman käytön? 1673 Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin kirjassa Puhvelista Punatulkkuun kerrotaan Helsingin kantakaupungin vanhoista kortteleista ja niissä olevista julkisista rakennuksista. Kirja käsittelee muun muassa Kruununhaan ja Katajanokan alueita. Kirjassa on tietoja rakennusten vaiheista, tosin viimeisimmät tiedot ovat parinkymmenen vuoden takaa. Neljännen painoksen tiedot ovat maaliskuulta 1981. Uudempi kirja Kruununhaan rakennuksista on Eeva Järvenpään teos Vanhinta Helsinkiä: kertomuksia Kluuvin ja Kruununhaan kortteleista(2007). Kruununhaan yksittäisten rakennusten historiasta ja nykykäytöstä kerrotaan myös seuraavissa kirjoissa: Mannila, Maarit: Mariankatu 3: Vanhan tulli-ja pakkahuoneen historiaa (2006) Rosenlöf, Ruth: Sotilastalosta Kiholinnaksi...