karelska

18 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–18.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Kuuntelin noin viikko sitten yleisradion kanavaa ja kuulin Gabril Linsénin sävellyksen (Kesäpäivä Kangasalla) jollakin ehkä Karjalaan liittyvillä paikannimillä… 101 26.6.2023 Kyseessä voisi olla Kesäpäivä Kangasalla -laulun karjalankielinen käännös Kezäpäiväine Karjalan mäjel. Käännöksen on laatinut 1920-luvulla Iivo Härkönen julkaisuun nimeltä Nouseva heimo. Yleisradio on vuonna 2001 tehnyt laulusta äänitteen, jolla esiintyvät Jaakko Kortekangas (baritoni) ja Ilkka Paananen (piano).  Laulun voi kuunnella Yle Areenassa, sieltä löytyy myös lisätietoa kyseisestä kappaleesta: Kezäpäiväine Karjalan mäjel Tietoa äänitteestä Fono-tietokannassa: Kuusi karjalaista laulua
Etsisin epätoivoisesti karjalan murteella olevaa onnittelurunoa/värssyä - olisko apuja ? 572 23.11.2022 Alla on lista runokirjoja karjalan murteella: Metiseltä mättäältä, kultaiselta kunnaalta : luontokuvia Kalevalan mailta/Ikonen, Vesa ; toim. Ignatius, Tarja.Hiidenkirja 2012 (Kuvateos yhdistää Pielisen Karjalasta 1800-luvulla kerätyn kansanperinteen nykypäivän luontovalokuviin). Älä minnuu unoha!/Lehtiö, Maritta. Kustannus HD 2014 Runoja Vienasta/Lesonen, Paavo. Juminkeko [2019] Hyvästhä täs käi : karjalaisrunoja/Nenonen, Jari. Rehti-Jalmari 2007 Arje ihme/Pääkkönen, Anneli. Mediapinta 2017. Mahottoma hyvvää : runoja karjalan murteella/Pääkkönen, Anneli. Mediapinta 2020. Kuletut kujaset/Viholainen, Asko. Urjalan Karjalaiset 2008 Murteet murenoot/Viholainen, Asko. Urjalan Karjalaiset 2009 Pimiä laulaa/Viholainen, Asko. Urjamedia [...
Äänikirja Karjalan murteella? Löytyisikö? 107 1.6.2022 Karjalan Sivistysseuran sivuilta löytyy Lauri Kuntijärvi: Yhessä ylettih vapaasti kuunneltavaksi.  https://www.karjalansivistysseura.fi/tarinat/aanikirjat/ Karjala lehti kertoo, että evakkojen tarinoita on alettu lukea äänikirjaksi syksyllä 2021. Karjala Raamattu.fi sivuilta löytyy Uusi sana eli vienankarjalaksi käännetty uusitestamentti. https://raamattu.fi/kaannokset/KAR11 Finna haku löytää 29 puhe CD-levyä eri kirjastoista. Finna.fi
Mitä karjalankielen sana minjoavani merkitsee? 478 1.6.2022 Kotimaisten kielten keskuksen karjalankielen sanakirja löytää sanan. Minja merkitsee todellakin miniää, nuorikkoa eli pojan vaimoa pojan vanhemmille. Karjalankielessä minja voi kuitenkin olla myös veljen vaimo. Kotus Minjakset tai neveskäkset ovat veljesten vaimot keskenään.  Kotus Kälykset voivat olla veljesten vaimot keskenään (suomenkieleen siirtynyt merkitys) sekä talon tytär ja miniä keskenään. Kotus Laulussa merkitys taitaa olla juuri tuo viimeinen, koska veijoa eli veljeä odotetaan tulevaksi.
Mitkä ovat Karjalassa sijaitsevian alueiden nimien "Viena" ja "Aunus" (karjalan kielellä Anus) etymologia? 593 26.11.2021 "Vienankarjalainen" tarkoittaa Vienan Karjalan suomensukuista asukasta. (vienankarjalainen - Kielitoimiston sanakirja) Pelkkää sanaa "viena" ei Kielitoimiston sanakirjasta löytynyt, mutta Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa "Vienan" oletetaan liittyvän sanaan "vieno", joka taas merkitsee "hiljaista" ja "hidasta". Viena on toinen nimitys Arkangelin kaupungille sekä Vienanjoelle, jonka läheisyydessä Arkangel sijaitsee. Sanakirjan mukaan vieno kuvaisi tässä yhteydessä Vienajoen hidasta virtaamista. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 6) Kielitoimiston sanakirjan mukaan "aunus" on synonyymi "livvinkarjalalle" (aunus - Kielitoimiston sanakirja). "Aunuksen" tarkempaa etymologiaa voi tutkia teoksesta Suomen kielen etymologinen...
Mitä tarkoittaa karjalainen sana lesakka? 151 1.2.2021 1) Karjalan kielen sanakirjasta ei löydy lesakka-sanaa. Sen sijaan siellä on lesankka, joka tarkoittaa uunin kupeessa olevaa makuulavaa tai penkkiä tai muurista porrastuvaa ulkonemaa. Sanakirjassa mainitaan myös sana lesonka, joka on uunin alaosassa oleva loukko jossa säilytetään halkoja tai merkitys on voinut olla myös pystyuuni. Lesanka-sanahaku netissä antaa tulokseksi erilaisia majapaikkojen nimiä. Lähdeteos: Karjalan kielen sanakirja, osa 3, 1983 2) Kotimaisten kielten keskuksen Suomen murteiden sanakirjasta lesakka ei myöskään löydy, mutta sieltä löytyy em. lesankka, lesanka sekä lesantka, jotka tarkoittavat kaikki samaa. Ks. murresanakirja netissä osoitteesta: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=lesantka&sms_id=...
Onko tsukuna uuniruuan valmistukseen tarkoitettu?onko siis Venäjältä peräisin? kiitos 190 25.5.2020 Venäjää ja karjalan kieltä tunteva tuttava kertoi, että sana on laina venäjän kielestä, ja tarkoittaa valurautaa. Karjalan kielen sanakirjan mukaan sanalla on karjalan kielessä useita merkityksiä: harkko-, valurauta; rautaharkko., rautapelti, tai rautapata: http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=ts%CC%8Cukuna&b=1&ha=tsukuna
Mistä löytäisin vienankarjalaisia runoja tai sanontoja? Teeman kevät/kesä/onni/onnittelu. Vienakarjalaksi tai suomeksi. 497 20.5.2020 Alla on linkki, josta löytyy Oulun kaupunginkirjaston ja muiden Outi-kirjastojen kokoelmien Karjala-aiheisia runoja joko karjalan tai suomen kielellä. Se, millä karjalan murteella runot on kirjoitettu, ei selviä kirjojen tiedoista.  https://outi.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Egenre_facet%3A%22Runot%22&dfApplied=1&lookfor=runot++karjala&type=AllFields Vienanmurteisia runoja on alla. Nämä kirjat eivät ole Outi-kirjastojen kokoelmissa, mutta kirjoja voi kysyä kaukolainaan omasta kirjastosta: - Suomen kansan vanhat runot 1: Vienan läänin runot, 1908 - Jukka-Pekka Wuorikoski, Mössi Kontie: meccärunoja lapsille, 2013 - V. Tarkiainen, Karjalan laulu: valikoima...
Löytyykö sanoja vanhaan tuutulauluun ”uinu uinu poiju, kaunokainen, tuuti tuuti tuu” jne tai Karjalan kunnailla aidolla karjalan kielellä? Kiitos etukäteen :) 1027 3.5.2019 ”Uinu, poijut/poiut kaunokainen, tuuti, tuuti tuu!” alkaa ”Kasakan kehtolaulu”. Se perustuu venäläiseen kansanlauluun ”Spi mladenets moi prekrasnyi”. Nuotissa Sonninen, Ahti: ”Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten” (Otava, 1962, 4. painos, s. 261) tämän suomenkielisen sanoituksen tekijäksi on merkitty R. R. Ryynänen. Kaikissa lähteissä sanoittajaa ei ole mainittu. Laulun sanat löytyvät myös seuraavista nuoteista: ”Perinnemaisemia lauluin” (Kalevi Heikkinen, 2006) ja ”Laulajan kirja” (toimittanut Aapeli Vuoristo, Otava). ”Karjalan kunnailla” -laulun karjalankielinen nimi on ”Karjalan kumbuzil” (tai joskus myös ”Karjalan kumbusil”). Laulu alkaa: ”Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah”. Alkuperäinen sanoitus on Valter Juvan...
Karamelli karjalan kielellä 325 18.12.2018 Oikeaa tietoa olet saanut. Karamellia tarkoittavia karjalan kielen sanoja ovat sekä karameli että n'amu. N'amu-sana alkaa pehmeällä eli liudentuneella konsonantilla n'. Sanan kirjoitusasussa käytetään pehmennysmerkkiä ('), koska siinä konsonanttia seuraa takavokaali a.  Karjalan kielessä on kaikkiaan kuusi pehmeätä eli liudentunutta konsonanttia: t', d', l', n', r', s'. Pehmennysmerkkiä tarvitaan siinä tapauksessa, että konsonanttia seuraa takavokaali a, o tai u. Etuvokaalit pehmentävät edeltävän konsonantin automaattisesti, joten niiden kanssa pehmennysmerkkiä ei tarvita. Lähde:Ljudmila Markianova & Raija Pyöli, Sanakirja suomi-karjala. Salmi-säätiö, 2008
Mistä nimi Onatsu juontaa? 3405 25.1.2016 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan mukaan Onatsu-nimen pohjana on karjalainen kutsumanimi Onanie, Onaska ja Ono(i). Venäjässä vastaavat nimet ovat Anania ja Ona (heprean Ananias, Hananja). Ondrein (Andrei) puhuttelumuoto on saattanut olla Onu tai Ona. Onatsu-nimessä on laatokankarjalaiselle nimistölle tyypillinen pääte –tsu, joka on ilmeisesti saanut venäjästä vaikutteita. Päätettä on käytetty suomalaistenkin sanojen nimijohtimena. Sukunimi Onatsu on tunnettu Salmissa. Salmin lahden rannalla on myös kylä nimeltä Onattšu. Mikkonen Pirjo – Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava, 2000)
Haluaisin tietää mistä päin Suomea on lähtöisin seuraava (vanha) laulu? Onko se jotain tiettyä murretta? "Oipa sie Maarie moamaseni / olisko miulla tsirkun… 1293 15.5.2013 Laulu on vanha vienankarjalainen itkusävelmä. Se on Uhtuan alueelta, joka on taajama Karjalan tasavallassa Venäjällä. Tietoa sävelmästä ja runosta löytyy Kulttuurisampo-portaalista: http://www.kulttuurisampo.fi/kulsa/runo.shtml?itemUri=http%3A%2F%2Fkult… Karjalan kieli, tai nykyään puhutaan myös karjalan kielistä, on suomen kielen sukukieli. Uhtuan murre kuuluu varsinaiskarjalan murrealueeseen. Lisää tietoa karjalan kielistä mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta: http://www.kotus.fi/?s=174
Osa isäni sukujuurista johtaa Riiskan kylään Vpl. Pyhäjärvelle. Naapuripitäjässä Sakkolassakin taitaa olla samanniminen paikka. Tarkoittaako sana jotakin ja… 1384 7.12.2012 En löytänyt varmistettua tietolähdettä Riiska-nimen etymologiasta. (Yksi mahdollinen on: Gregorios, kr. ’valpas’ = Itä-Suomessa Riiko, Riiska, Rissa). Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, josta asia saattaisi selvitä: Sakkolan Riiska: muistojen kotikylä Suvannon etelärannalla / [toimitus: Antti Tenkanen ; toimikunta: Irma Havumäki ... et al.] [Lempäälä]: Sakkola-Säätiö, 2011. Tämä teos löytyy Kansalliskirjastosta https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=%E2%80%A2Sakkolan+R… Lähteet: http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Kirjallisuusluettelo.iw3 apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download...
Mitä tarkoittaa tujakka? 2635 2.11.2012 Nykysuomen sanakirjassa ei ole sanaa "tujakka". Kielitoimiston sanakirjassa on sana "tuju", joka tarkoittaa laaatusanaa "väkevä", "voimakas" esim. tuju ryyppy. Tujakka-sanaa saatetaan käyttää arkikielessä tässä merkityksessä. Toisaalta karjalan kielessä on sana "tujakka", joka merkitsee laatusanaa "tuulinen", "tuittupäinen", "oikukas" sekä substantiivia "hiprakka", "hutikka". Lähteet: Kielitoimiston sanakirja. 3. osa. 2006. Karjalan kielen sanakirja. 6. osa. 2005.
Mitä kieltä on "Monien kielien ošuamini kannatau"? 989 25.8.2012 Todennäköisesti on kysymys karjalan kielen lauseesta ts. varsinais-karjalaa, todennäköisesti vienankarjalaa. Sanan kannatau pitäisi olla kannattau. Karjalan kielen sanakirja internetissä http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi . Sanakirjasta: moni/usea, kieli/ihmisen kieli, kannattao/kannattaa,
Ilmari Kiannon kirjassa "Punainen viiva" Riika antoi miehelleen Topille kourallisen kuparirahoja 1 markan ja 15 pennin edestä ja pyysi Topia ostamaan perheen… 3784 5.6.2012 Riikan vastaus kuuluisi suomeksi suurin piirtein näin: ”Ryssän miehet Ruotsin akoille veroa maksavat. Herra armahda.” Hospoti miilui –ilmaus on venäjää. Siitä käytetään Suomessa tavallisimmin muotoa ”hospoti pomaloi” tai ”Gospodi pomilui”. Ilmaus liittyy ortodoksiseen liturgiaan ja Jeesuksen rukous –nimiseen venäjänkieliseen rukoukseen. Virsikirjan kieli on vanhaa kirjasuomea, joka oli suomen kirjakielenä n. vuodesta 1540 vuoteen 1810: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=136 Virsikirja voisi olla vuoden 1701 virsikirja, joka oli Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kauimmin käytössä ollut virsikirja http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_virsikirja Sanojen ja lauseiden tarkoitusta en ryhdy arvailemaan, mutta nykysuomeksi sanat...
Mitä tarkoittaa: "Mie olen djo ynnäh hambahatoi"? Kyseessä oleva teksti on Pertti Virtarannan kirjassa: Suomalaismetsissä, sivulla 119. 1079 7.2.2004 Pertti Virtarannan kirjassa Suomalaismetsissä lause oli Itä-Karjalasta lähtöisin olevan vanhan miehen sanoma. Kyseessä on siis jokin karjalan murre/kieli. Karjalan kielen sanakirjan mukaan djo tarkoittaa jo ja hambahatoi hampaaton. Valitettavasti käytössäni oleva sanakirjasarja päätty s-kirjaimeen, mutta osoitteessa http://www.veps.de/Sanasto/ olevan sanakirjan mukaan ynnäliine tarkoittaa koko, kokonainen. Ynnäh muistuttaa tuota sanaa, joten kontekstin perusteella voisi arvata, että lause on käännettynä suurin piirtein ”Minä olen jo täysin hampaaton”. Osoitteesta http://www.yourdictionary.com löytyy muuten lukuisia eri kielten verkkosanakirjoja.
Mikä on starikka? 3534 2.10.2002 Starikka on Karjalan murretta ja tarkoittaa "vanha mies" . Tulee luultavati venäjänkielestä, "starik"- sanasta, joka tarkoittaa vanha mies, ukko tai vanhus.