karjalaiset

Tilaa aihepiirin karjalaiset RSS-syöte
32 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–32.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Muistan lukeneeni lapsuudessani 80-luvulla vihreäkantisia Laatokan Karjalaan sijoittuvia nuorten kirjoja. Kirjoihin oli painettu myös Laatokan alueen kartta. … 1190 Kaivatut vihreäkantiset Laatokan Karjalaan sijoittuvat lastenkirjat lienevät Vuokko Niskasen 70- ja 80-lukujen taitteessa ilmestynyttä Hiekkalan lapset -sarjaa. Siihen kuuluu kaikkiaan kahdeksan kirjaa: Hiekkalan lapset (1978), Hiekkalan lapset matkustavat (1978), Arvo ja Inkeri (1978), Olavi oppii lukemaan (1979), Hyvästi Hiekkala (1979), Älä pelkää, Inkeri (1983), Hiekkalan lapset evakossa (1984) ja Hiekkalan lasten ilonpäivät (1985). Ainakin Hyvästi Hiekkalaan sisältyy kartta. Vuonna 1999 Hiekkalan lasten tarinat julkaistiin kahtena yhteisniteenä Hiekkalan lapset ja Hiekkalan lapset uuteen kotiin, joista ensiksi mainittu sisältää sarjan viisi ensimmäistä ja jälkimmäinen kolme viimeistä osaa. Kirjoja on edelleen kirjastoista...
Kesällä vuonna 1958 siirtoväkeen kuuluvat kokoontuivat Ilmajoelle (Ilmajoki) juhliin. Mikä oli tämän Karjalaisten tapaamisen virallinen nimi, joka oli… 491 Jaakkimalaisten seuran ja Ilmajoen Karjalaisten Kesäjuhla, 29.6.1958. Ohessa liitteenä kuva ilmoituksesta Ilmajoki-lehdessä.
Laskeeko tilastokeskus luovutetun Karjalan alueella syntyneiden henkilöiden lapset toisen polven maahanmuuttajiksi? 399 Tilastokeskuksesta vastattiin näin: "Jos luovutetun Karjalan alueella syntyneet ovat tulleet Suomeen sodan aikana tai heti sodan jälkeen ns. evakkoina, heidät on tilastoitu suomalaisina, koska he ovat olleet aina Suomen kansalaisia eli heidän jälkeläisensä eivät ole toisen polven maahanmuuttajia. Sen sijaan 1990-luvulla tulleet ns. inkeriläiset ja muut Karjalassa syntyneet, jotka ovat olleet välillä Neuvostoliiton kansalaisia, niin heidän Suomessa syntyneet jälkeläisensä tilastoidaan toisen polven maahanmuuttajiksi. Mutta heitä on hyvin vähän, koska lähes kaikki luovutetuilla alueilla asuneet evakuoitiin Suomeen."
Karjala-aiheinen muistoruno,luin jostain n. 1-2 vuotta sitten. 10200 Katselin karjalaisissa kotiseutulehdissä julkaistuja kuolinilmoituksia, ja yksi usein vastaan tullut muistoruno alkaa sanoilla "Kertokaa Karjalaan liitävät linnut". Runosta on vähän toisistaan poikkeavia versioita. Tekijää tälle runolle en ole nähnyt mainittavan. Muitakin Karjala-aiheisia värssyjä käytetään. Niitä voi löytää esimerkiksi karjalaisten kotiseutulehtien kuolinilmoituksista. Useiden lehtien vanhoja numeroita on luettavissa näköislehtinä netissä. Valtakunnallinen Karjala-lehti on luettavissa pääkirjaston uutisalueella.
Mistä löydän tietoja Karjalan pakolaisten, evakkojen lähtö/sijoitus paikoista. Kyseessä siis oma sukuni. Myös samoilta alueilta lähtemään joutuneet… 8674 Luovutettu Karjala -sivustolta löytyy tietoa karjalaisten evakkojen sijoittumisesta: https://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm Yksityiskohtaista tietoa lähtökunnittain löytyy Leo Paukkusen kirjasta Siirtokarjalaiset nyky-Suomessa (1989). Kirja on lainattavissa Vaski-kirjastoista Turun ja Salon pääkirjastoista. Kirjan saa varaamalla myös muihin Vaski-kirjastoihin: https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=siirtokarjalaiset+nyky-su…
, äitini on kiinnostunut Suomen 1940-luvusta kertovista kirjoista, eniten romaanimuotoisista. Mielellään saisi ollanukaba kirjoja, joissa kerrotaan Karjalan… 502 Helmetistä (http://www.helmet.fi) löytyy kirjallisuutta sanoilla karjalaiset ja evakuointi (rajauksena kirja). Tässä suora linkki em. hakuun http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sevakuointi%20karjalaiset__F…. 1940-luvun kirjallisuutta voit hakea esim. sanoilla kaunokirjallisuus ja 1940-luku ja tehdä haluamasi rajaukset. Näilä hakusanoilla ilman rajauksia löytyi lähes 1300 teosta. Apua tiedonhakuun saat Helmet-kirjastoista.
Löytyykö Maisun Miitreistä (Dimitri Taronen) lisää tietoa? 974 Maisun Miitreistä eli Dimitri Tarosesta voi lukea Reijo Reijosen artikkelista Dimitri Taronen (Maisun Miitrei), joka on julkaistu Nuori Karjala -lehden numerossa 62 (1997) : 8 (s. 153, 167). Nuori Karjala -lehden vanhat numerot löytyvät Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa. Julkaisussa Aamun koitto : Suomen ortodoksisen kirkkokunnan äänenkannattaja ja ortodoksisten kotien hengellinen lehti 89 (1995) : 7 (s. 19-20) on Unto Martikaisen artikkeli Leikinlaskun suurlähettiläs ja sananparren riemut : karjalaisesta ilosta kansanperinteen valossa. Lehti on luettavissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talossa. Sosiaaliturva-lehden numerossa 73(1985) : 24 (s. 1228)on Alpo Patrikan...
Viipuri, Tammisuo, Kärstilä, Taali, Kavansaari, Karisalmi, Hännilä, Kuorrekoski, Antrea, Kalalampi, Jääski, Kivioja, Enso ja Imatra Neitonen nätti kuin… 2732 Etsimänne laulu "Viipuri, Tammisuo, Kärstilä" sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuun Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä (toim. Marja-Leena Helin-Strebel, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1988). Teos on lainattavissa Lappeenrannan maakuntakirjastossa ja Imatran kaupunginkirjastossa, joista voitte tilata sen omaan lähikirjastoonne. http://www.heilikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_lif… http://www.rautjarvi.fi/fi/Palvelut/Vapaa-aika/Kirjasto
Minua kiinnostaa Karjalasta tulleiden evakkojen sijoittuminen Lahteen sotien jälkeen. Nimenomaan evatkomatkan vaiheet ja se miksi he valitsivat (tai oli… 1611 Kannattaisi varmaan tutustua kirjaan ’Karjala Lahdessa’. Takakannen tekstin mukaan kirja kuvaa nykylahtelaisten tutkijoiden silmin kaupungin karjalaistumista. Kirjassa ” karjalaisuutta tarkastellaan monipuolisesti evakuoinnin, asuttamisen, rakennustoiminnan, arjen ja jälkipolven näkökulmista sotien jälkeisessä Lahdessa”. Karjala Lahdessa / toim. Marja Huovila & Terhi Willman. Palmenia-kustannus 2005. HelMet-kirjastojen ainoa kappale löytyy Itäkeskuksen kirjastosta. http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=karjala… Myös Lahden historiassa on lyhyt luku Karjalan siirtoväestä. Alaotsikkoina mm. Lähtöalueet ja Syyt Lahteen muuttoon. Lahden historia / toim. Jouko Heinonen. Lahden kaupunki 1980. Kirja kuuluu...
Minkä vuoksi sodan jälkeen Suomeen siirtymään joutuneista Karjalan asukkaista käytetään nimitystä siirtolaiset. Kysymyksessähän on kuitenkin selvä pakolaisuus,… 1117 Onko tässä yhteydessä yleensä todella puhuttu pelkistä 'siirtolaisista', useimmin kai 'siirtoväestä' tai ainakin 'karjalaisista siirtolaisista' (joka kyllä on voinut "seuraavassa lauseessa" lyhentyä 'siirtolaisiksi')? Sanaa 'pakolainen' oli meillä ennen toista maailmansotaa käytetty lähinnä Venäjältä vallankumousvuosina Suomeen hakeutuneista. Ymmärtääkseni karjalaiset eivät siksi itse oikein pitäneet nimityksestä 'pakolainen', koska siihen katsottiin liittyvän jonkinlaisen ajatuksen pakenemisesta vieraaseen valtioon. Evakuoidut tunsivat tarvetta korostaa, että he olivat suomalaisia siinä kuin tynkä-Suomenkin väki. Jos lukee vuosien 1939-1940 virallista aineistoa (eli Suomen asetuskokoelmassa julkaistuja lakeja, asetuksia ja...
Etsin tietoja Karjalan pyhästä linnusta. Kukki lintu esiintyy käspaikoissa. Onko sillä muuta muotoa kuin nämä kirjailut 10209 Netistä löytyi tämän verran kukkilinnun historiaa: "Suosituin kuvioaihe käspaikoissa on kukkilintu, josta esiintyy monenlaisia variaatioita. Sana kukki tarkoittaa kaikkein puhtainta ja rakkainta ja sitä on käytetty hellittelysanana rakkaista puhuttaessa: itkuvirsi äidistä ja isästä voi alkaa sanoin "kukki muamoi, kukki tuatoi". Vaikka linnun esikuvana on ilmeisesti ollut riikinkukko, karjalaiset eivät ole sitä sellaisena nähneet. Kukkilintu on myös eri asia kuin Karjalan käki. " lähde: http://taitek.pkky.fi/kaspaikka/sym3.htm Lisäksi Helmet-kokoelmasta löytyy seuraava asiaa käsittelevä teos: Kukkilintu-liinatie : kuvia suojärveläisistä käspaikoista / toim. Maire Peltonen, Maria Näreaho ja Maire Tsutsunen http://www.helmet.fi/record=...
Saanko kaukolainattavissa olevaa tietoa evakkojen asuttamisesta Satakuntaan, esim. Satakunta-kokoelmasta? Erityiskohde Rauman seutu. 863 Nakkilan kirjaston kautta voitte lainata tai kaukolainata seuraavat kirjat, jotka käsittelevät evakkojen siirtymistä Karjalasta Satakuntaan. Kansakunta sodassa osa 1, Hietanen, Silvo: Siirtoväen pika-asutuslaki 1940, Paukkunen, Leo: Hiitolaiset uusille asuinsijoille, Keitä me olemme - Satakunnan väestön historiaa, Satakunta. Kotiseutututkimuksia XXIII sekä Kokkonen, Outi: Karjalaisuus Raumalla. Viimeksimainitun kirjan lähdeluettelosta lienee teille eniten apua.