primary school

Tilaa aihepiirin primary school RSS-syöte
57 osumaa haulle. Näytetään tulokset 41–57.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mitä Aapista on käytetty kansakouluissa vuonna 1933? Henkilö on syntynyt 1926 ja mennyt seitsemän vuotiaana kansakoulun ensimmäiselle luokalle. Kotipaikkakunta… 1753 1920- ja 30-lukujen taitteessa Suomessa julkaistiin koko joukko aapisia. Oheinen luettelo ei ole täydellinen, mutta kaikki tärkeimmät sen aikaiset oppikirjakustantajat ja lukuopetuksessa käytettyjen kirjojen laatijat ovat siinä kyllä mukana. Valistus oli pitkään yksi merkittävimmistä oppikirjojen kustantajista maassamme, joten vuonna 1933 koulunsa aloittanut ensiluokkalainen on hyvinkin saattanut saada lukemisoppia J. K. Santalan Alakansakoulun aapisesta. Toisaalta, 30-luvun luetuimmaksi tietokirjailijaksemme mainittua Aukusti Saloa ja hänen Uutta aapistaan on vaikea jättää laskuista: on sanottu, että 50-70% maamme kansakoululaisista luki Salon laatimia oppikirjoja. Jos karjalaisnäkökulma otetaan huomioon, vahvaksi ehdokkaaksi nousee myös...
Isomummo oli kotoisin Rovaniemen pitäjän "Taipaleenkylästä". Hän oli käynyt vain neliviikkoisen kiertokoulun ja myöhemmin rippikoulun. Onko niin, että sillä… 945 Kiertokoulusta koulunkäynti kylissä alkoi ja ne olivat pitkälle vuosisadan loppuu asti tavallinen koulunkäyntitapa. Rovaniemen kouluoloista löytyy paljon tietoa mm. Jorma Ahvenaisen kirjasta Rovaniemen historia II 1632-1960. Taipaleen kylä oli Kivijärven koulupiiriä vuodesta 1900 ja sai kansakoulun vuonna 1924. Kirjassa mainitaan, että vuosina 1875-1891 kansakoulua kävi vain noin 1-1,7 % koko Rovanniemen väestöstä.
Missä kirjassa on satu nimeltä Voikukkia? Päähenkilö on pieni tyttö, nimeltään Lyyli Laurikainen, Lyyli kuoli ja lähti taivaaseen voikukkien hahtuvien myöät. 881 Aukusti Salon kansakoulun lukukirjasta löytyy Maija Konttisen tarina nimeltä Voikukkia. Mahtaisiko olla kyse tästä tarinasta? Saatte tarinan sähköpostiinne. https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena Salo Aukusti: Meidän lasten elämää (Otava, useita painoksia)
Kuinka suuri osa 1950-luvun puolimaissa (suunnilleen 1953 - 1957) syntyneistä tamperelaislapsista suoritti oppivelvollisuutensa kokonaan kansakoulussa ja… 1329 Oppikoulun käynti yleistyi Tampereella samassa tahdissa muun Suomen kanssa. 1920-luvulla oppikoulun kävi alle 10% lapsista, ja 1930-luvun lopulle asti oppikoulu oli lähinnä hyvin toimeentulevien, pääasiassa kaupungeissa asuvien lasten koulu. Voimakas kasvu alkoi sotien jälkeen. Tampereella oppikouluun siirtyi lukuvuonna 1946-47 27% oppilaista, 1950-luvun puolivälissä 44% ja lukuvuonna 1966-67 55%. Lähteet: Telemäki, Martti: Tampereen kansakoulun historia 1872-1976 (Tampereen kaupunki, 1979) Tilastokeskuksen artikkeli Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle (http://www.stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html)
Isäni aloitti kansakoulun sodan jälkeen marraskuussa 1945. Hänen aapisessaan oli muun muassa "Yrjö on mörökölli. Hän istuu nurkassa ja mököttää. Siellä hän… 991 "Yrjö on mörökölli" löytyy Aukusti Salon ja Urho Somerkiven Meidän lasten aapisesta (7.p. 1945). Topeliuksen Koivu ja tähti sisältyy moniin kansakoulun lukemistoihin, esim. K.A. Horman, Hilda Huntuvuoren ja E.A. Saarimaan Kansakoulun lukukirja I:een (5.p. 1945). Lausetta "Sieneni on niin sininen", sanoi Enni ei aapisista löydy, mutta kyseessä voi olla Metsässä-sadun Enni: "Eino muisti kissankellon. Voi, miten sininen se on, Enni huudahti." Satu on Dagmar Kemilän ja Paavo Kuosmasen Luen ja kerron: alakansakoulun luku- ja puheaapisessa (8.p. 1957).
1) Minä vuonna on lopetettu kansankoulu/peruskoulutoiminta Vammalassa sijaitsevassa (nyk. Sastamala) Aittalahden koulurakennuksessa? Koulu rakennettu vuonna… 1657 Hei, Vuonna 1926 toimintansa aloittanut Aittalahden koulu lakkautettiin Vammalan valtuuston pää-töksellä vuonna 1985. Lakkautushetkellä koulussa toimi ala-aste. Nykyisin rakennus on Sastamalan opiston käytössä. Aittalahden koulusta ei ole tehty historiikkia, mutta elokuun 1988 Tyrvään Sanomissa on juttu silloisen Vammalan alueen vanhoista kouluista. Jutussa kerrotaan lyhyesti myös Aittalahden koulun historiasta. (”Vammalassa peräti 13 entistä koulua”, Tyrvään sanomat 13.8.1988, s. 6) Kysymys oli osoitettu Vantaan kaupunginkirjastolle, mutta vastaus kysymykseesi löytyi Sastamalan kaupunginkirjaston henkilökunnalta.
Tiedättekö, onko seuraavia aapisia saatavissa näköispainoksina: 1. Haapaveden kunnan Karsikkaan vsta 1956 ja 2. Ilmajoen kunnan Luoman kansakoulu vsta 1953… 1011 1. Haapaveden kirjastosta kerrottiin, että Haapaveden Ollalan koulussa olisi hyvin todennäköisesti ollut käytössä aapinen nimeltä Suomen lasten aapinen. Sen on toimittanut Kaisa Hälinen, ja kuvitus on Rudolf Koivun. Kirja on lainattavissa Haapaveden kirjastosta sekä näköispainoksena että vuoden 1989 painoksena. Luultavasti Karsikkaan koululla on ollut käytössä sama aapinen, mutta varmuutta siihen ei saatu. 2. Ilmajoen kirjastossa asiaa selviteltiin myös, mutta valitettavasti tietoa ei ole löytynyt. Ilmoittelen, jos asia selviää.
Kenen mukaan Cygnaeuksenkatu on saanut nimensä? 1546 Cygnaeuksenkatu on saanut nimensä suomalaisen kansakoulun isäksi kutsutun kansakoulujen ylitarkastaja, Jyväskylän seminaarin johtaja, pappi Uno Cygnaeuksen (1810-1888) mukaan. Kadunnimi on vuodelta 1906. Nykyinen suomenkielinen muoto on vahvistettu vuonna 1928. Tätä ennen nimi tunnettiin muodossa Cygnaeuskatu (1909). Tiedot löytyvät teoksesta Helsingin kadunnimet, https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni…
Milloin Suomessa alettiin vaatia ylioppilastutkinto opettajaseminaariin pyrkiviltä? Lähinnä kiinnostaa kansakoulun alaluokkien opettajilta edellytetty… 1988 Ensimmäisen kerran ajatus ylioppilastutkinnosta pääsyvaatimuksena opettajaseminaariin pyrkiville esitettiin jo vuonna 1922 Seminaarikomitean mietinnössä: ylioppilastutkinto vaadittiin kaksivuotiseen seminaariin pyrkivältä. Vuonna 1967 hyväksytty seminaarilain muutos merkitsi seminaarien vähittäistä muuttamista kokonaan ylioppilaspohjaisiksi. Samalla ylioppilaspohjainen opettajankoulutus säädettiin kolmivuotiseksi. Syyslukukauden 1968 alusta lukien muutettiin Hämeenlinnan, Rauman, Savonlinnan ja Tammisaaren seminaarit ylioppilaspohjaisiksi, Kajaanin seminaari vuotta myöhemmin. Syksyllä 1968 otettiin oppilaita keskikoulupohjalta enää vain Heinolan seminaariin, ja kun nämä Joensuun korkeakoulussa (Itä-Suomen seminaari) ja Kajaanin...
Milloin Jalkarannan kansakoulu perustettiin tai aloitti toimintansa ja mistä dokumentista löytyy tieto. Korjaisimme www.jalkaranta-seura.fi sivuilla olevan… 1587 Opetus Jalkarannan kansakoulussa alkoi vuonna 1912, mutta koulutalo valmistui vasta seuraavana vuonna. Päätös koulun perustamisesta oli tehty Hollolan kunnantuvalla pidetyssä kuntakokouksessa keväällä 1911. Koulurakennukseen tehtiin opetustilojen lisäksi kahden opettajan asunnot. Lähde: Lahden historia. 4, 1: Lahden kulttuurilaitosten historia : koululaitos, kirjasto ja liikunta. 2005. Sivu 30. Juhani Pihlajan Lahti-käsikirjassa mainitaan, että 1912 avattiin Jalkarannan kansakoulu. Nykyisen Jalkarannan koulun sivuilla kerrotaan, että Jalkarannan koulu on perustettu vuonna 1912 ja viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlaa. http://www.edu.lahti.fi/jalkaranta
Täydennys äskeiseen (suurten ikäluokkien oppikouluun siirtyminen Vaasassa): Montako kansakoulua ja oppikoulua kaupungissa oli Pekka Puskan ikäluokalle?… 3207 Aiheesta oli hankala löytää tilastotietoja. Teoksessa Vaasan kaupungin suomenkieliset koulut 1877-1977 kerrotaan, että 1950-luvulla Vaasassa oli suomenkielisiä kansakouluja: Keskuskoulu, Onkilahden koulu, Palosaaren koulu, Huutoniemen koulu (valmistui 1957), Asevelikylän kansakoulu (v:sta 1954), Hietalahden kansakoulu (valmistui kolmessa osassa vuosina 1958, 1959 ja 1961) ja Vetokannaksen kansakoulu. Suomenkielisiä oppikouluja olivat Vaasan Lyseo ja Vaasan tyttölyseo. Onkilahden koulu aloitti toimintansa v. 1957 Vaasan Keskikoulu-nimisenä, vuonna 1960 nimi vaihtui Onkilahden yhteiskouluksi. Vuosina 1923-1975 Kasarmintorin yläaste ja Vaasan yhteiskoulun lukio toimivat nimellä Vaasan Yhteiskoulu. Oppilaita kansakoulussa oli vuosina 1957-58...
Teen parhaillani gradua siitä miten saamelaisia esitetään suomalaisissa koulukirjoissa. Haluaisin tiedustella onko suomalaisissa kirjastoissa missään päin… 1550 Ainakin täältä kannattaa kysyä tarkemmin: Lastenkirjainstituutti - 1.470 niteen aapis- ja lukukirjakokoelma http://www.lastenkirjainstituutti.fi Käyttäytymistieteiden kirjasto / Helsingin yliopisto, oppimiskeskus Minerva - kotimaisia peruskoulun ja lukion oppikirjoja oppiaineittain ryhmiteltynä -kansa- ja oppikoulun sekä kansalais- ja ammattikoulun oppikirjoja kouluasteittain järjestettynä http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/palvelut/minerva.htm Myös Oulun yliopiston tiedekirjasto Pegasuksessa on vanhoja oppikirjoja. Vanhin aineisto on saatavana ainoastaan lukusali- ja tutkijakäyttöön. http://www.kirjasto.oulu.fi/index.php?id=90 Helsingin yliopiston Kansalliskirjastossa on niin ikään vapaakappalekokoelma, jonne on arkistoitu...
Etsin tietoa suomalaisesta koulujärjestelmästä peruskoulun osalta. Ensisijaisesti olen kiinnostunut peruskoulun vaiheista historiasta nykypäivään. Löytyisikö… 3008 Alla mainitut kirjat käsittelevät mm. peruskoulun historiaa. Kaikki ne löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista: www.helmet.fi - Yhtenäisen peruskoulun menestystarina / toimituskunta: Kauko Hämäläinen, Aslak Lindström ja Jorma Puhakka (pj.) (2005) - Kansakoulusta peruskoulujärjestelmään : oppivelvollisuuskoulu Vantaalla 1967-2007 / Martti Hölsä (2010) - Uuteen sivistysajatteluun : vaikuttajia ja vaikuttavuutta / Liekki Lehtisalo (2009) - Järki hyvä herätetty : koulu politiikan pyörteissä / Jukka Sarjala (2008) - Koulutuksen aatteita, rakenteita ja toimijoita (2008) Helmet-kirjastoissa on jonkin verran koulun opetussuunnitelmia, osin varsin vanhojakin. Ne löytyvät, kun kirjoitat Helmet-haun hakuruutuun opetussuunnitelmat. Alla tiedot...
Tarvitsisin seuraavia tilastotietoja vuodelta 1945 ja/tai 1951 - Suomen väestömäärä - Syntyneiden määrä vuonna 1945 - Helsingin asukasluku - Helsingissä… 5519 Hei, Suomen väkiluku oli 31.12.1945: 3.778. 890 ja 31.12.1951: 4.064.727. Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne, Taulukot, Tietokantataulukot http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html. Tieto löytyy verkosta. Vuonna 1945 syntyi 95.758 lasta. Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet, Taulukot, Tietokantataulukot http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html Tieto löytyy verkosta. Helsingin asukasluku (henkikirjoitettu) oli 1.1.1945 276.277 ja 1.1.1951 372.301 Lähde: Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1952 ja 2009 Tieto ei löydy verkosta. Helsingissä oli kansakoulunoppilaita ensimmäisellä vuosiluokalla lukuvuonna 1951/52 5.576 Lähde: Suomen virallinen tilasto X: 74, Kansanopetustilasto : kansankoululaitos lukuvuonna 1951-52 Tieto ei löydy...
Oliko Suomen ensimmäinen kirjasto Erkylän kartanonherran J R Munckin vuonna 1861 perustama Hausjärven kirjasto? 2960 Suomen ensimmäisenä yleisenä kirjastona pidetään Vaasan Luku-kirjastoa, joka perustettiin 1794 Vaasan Luku-seuran osakkaiden toimesta. Lukuseurojen ohella Suomeen levisi myös kansankirjastoaatteita, joiden tarkoituksena oli perustaa kirjastoja maalaisväestön käyttöön. Ensimmäisenä kansankirjastona pidetään Anjalan Regina-koulun yhteyteen n. v. 1804 perustettua Regina-koulun kirjastoa. Viipurilainen kauppapalvelija Juho Pynninen perusti v. 1845 Viipuriin kansankirjaston. Erkylän kartanon omistaja vapaaherra J.R. Munck perusti Suomen ensimmäisen suomenkielisen kansakoulun ns. Eskon koulun v. 1857. J.R. Munck pani myös alulle seudun ensimmäisen lainakirjaston lahjoittamalla Eskon koululle v. 1861 171 teosta, joita kyläläisetkin saattoivat...
Missä kansakoulun lukukirjassa oli runo, jonka alun muistan: Kuulin kerran kurjen kullertavan, heinämaalla hellertävän. Enempää en muista. Olisi kiva tietää? 2692 Kansakoulun lukukirjoja voit käydä selaamassa lähimmässä kaupunginkirjastossasi. Kirjastot säilyttävät kuitenkin vain muutamia oppikirjoja näytteenomaisesti. Suomen kansallisbibliografia FENNICAsta (http://finna.fi), joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, voit myös hakea kansakoulun lukukirjoja. Runon jäljille saattaisit päästä myös hankkimalla käsiisi teoksen: Kuulin kurjen kullertavan : (katoavaa kansanperinnettä Tervolasta) / työryhmä: Elsa Alatolonen ... [et al.] ; kuvitus: Anu Kolmonen. - Julkaisija: [Tervola] : Suomen naisten maanpuolustusjärjestö, Tervolan osasto, [2003] Teos sisältää loruja ja leikkejä.
Tarvitsemme tietoa Kansakoululaista tai -asetuksesta joko vuosilta -30,-40 tai -50. Varmasti teidän arkistostanne löytyy. 886 Meiltä löytyy 1921 annettu L oppivelvollisuudesta ja ajantasaistettuja versioita siitä vanhoista lakikirjoista.