| Heipä hei! Mahtaisikohan kalalle "Pardachirus pavoninus" (engl. peacock sole) löytyä suomenkielistä nimeä? Kiitos! |
49 |
|
4.3.2024 |
|
Markku Varjon teoksen Maailman kalojen nimet mukaan Pardachirus pavoninus on suomeksi riikinkukkoantura. |
| Miksi tetrakaloja kutsutaan tetroiksi? Kuulin että sana 'tetra' on kreikkaa ja tarkoittaa että jotain on neljä kappaletta, tai jotain siihen päin. |
87 |
|
22.1.2024 |
|
Kreikan kielen sana téssares (τέσσαρες) tarkoittaa lukua neljä. Siitä johdettu "tetra" esiintyy yleensä vain numeerisena etuliitteenä, kuten esimerkiksi sanoissa tetraedri (nelitahokas), tetrarkki (neljännysruhtinas) tai tetralogia (neljän taideteoksen sarja).
Tetrat ovat pieniä eteläamerikkalaisia kaloja, joista monet ovat suosittuja akvaariokaloja. En löytänyt kovinkaan varmaa tietoa siitä, mistä tetrat ovat saaneet nimensä. Englanninkielisen Wikipedian mukaan ne olisivat saaneet nimensä tetragonopterus-suvusta (tetra- ’neljä’, gonia ’kulma’, pteron ’siipi’), mutta en löytänyt vahvistusta tälle väitteelle toisesta lähteestä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tetra |
| Sähkö kulkee hyvin epäpuhtaassa luonnon vedessä. Miten sähköiskuja aiheuttavat kalat onnistuvat tässä satuttamatta itseään? |
97 |
|
24.8.2023 |
|
Tutkijat ovat erimielisiä siitä, voiko esimerkiksi sähköankerias satuttaa itseään sähköiskulla ja jos ei voi, mistä se johtuu. Eri teorioiden mukaan ankerias pystyy suojautumaan sähköltä mm. kokonsa, asentonsa tai rasvakerroksensa takia.
Ks. esim.
https://www.discoverwildlife.com/animal-facts/fish/how-an-electric-eel-works/
https://www.scientificamerican.com/article/how-do-electric-eels-gene/
https://a-z-animals.com/blog/discover-the-mind-bending-science-behind-how-electric-eels-work/ |
| Tiedetäänkö perusteita siihen miksi sillikalat muodostavat luukalojen heimon?Lohikalan ominainen piirre esimerkiksi on rasvaevä. |
93 |
|
9.5.2023 |
|
Sillikalat (Clupeiformes) muodostavat viuhkaeväisten kalojen lahkon. Lahkon lajit ovat avorakkoisia ja useimmilla on hopeanvärinen, sivusuunnasta litteä ruumis ja ravintona plankton. Ne muodostavat yleensä suuria parvia ja elävät pinnan läheisyydessä.
Sillit (Clupeidae) muodostavat yhden sillikalojen heimoista. Lajeilla ei ole suomuja pään kohdalla ja osa on täysin suomuttomia. Niillä on pienet hampaat tai ei niitä lainkaan. Suu on aivan kuonon kärjessä.
Lähteet:
Maailman luonto: Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat. WSOY, 2000. S. 78 - 83.
https://en.wikipedia.org/wiki/Clupeiformes
https://en.wikipedia.org/wiki/Clupeidae |
| Mahtaako napsijoihin kuuluville kaloille "Lutjanus cyanopterus" ja "Lutjanus jocu" olla suomenkielisiä nimiä? |
65 |
|
5.4.2023 |
|
Molemmille kaloille löytyy suomenkielinen nimi kirjasta Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet (Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004)
Lutjanus cyanopetrus on suomeksi sinievänapsija ja lutjanus jocu on koiranapsija.
|
| Miksi kalat eivät palellu kuoliaiksi talvella kylmässä vedessä? Mikä ne pitää hengissä? |
254 |
|
31.3.2023 |
|
Kylmässä ilmastossa elävät kalat ovat sopeutuneet talven kylmyyteen. Monet kalat eivät talvella juurikaan liiku tai syö, vaan elävät vararavintonsa turvin. Järvien pohjavesi pysyy talvella yleensä +4-asteisena, joten kalat eivät jäädy. Jos vesi jäähtyy sitä kylmemmäksi, jotkin kalat saattavat mennä horrosta muistuttavaan tilaan, ja osa arktisista kaloista selviytyy jopa silloin, kun niiden ruumiinlämpö on alle nollan. Esimerkiksi ruutana pystyy selviytymään jopa hapettomissa ja pohjaan asti jäätyneissä pikku lammissa, koska se pystyy kaivautumaan pohjamutaan jäätymistä pakoon ja lisäksi tuottamaan happea vararavinnoksi keräämästään glykogeenista.
Ks. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/09/kalojen-talvi-elamaa-jaakannen-alla
Havas,... |
| Mikä on totuus pangasiuksen ja Norjan lohen kasvatuksesta ja terveysvaikutuksista? |
1550 |
|
9.9.2022 |
|
Ensinnäkin on hyvä erottaa toisistaan lohi ja kirjolohi, jotka ovat eri kalalajeja eivätkä ole edes sukua toisilleen. Lohi eli tieteelliseltä nimeltään salmo salar on alun perin Pohjois-Atlantilta kotoisin oleva kala. Suurin osa Suomessa myytävästä lohesta on kasvatettua tuontikalaa. Kirjolohi, oncorhynchus mykiss, puolestaan on kotoisin Tyyneltämereltä. Se on Suomen tärkein viljelykala. Kirjolohi on pienempi, lohi isompi. Kirjolohi on erityisesti kyljestään värikkäämpi. Lohen liha on rasvaisempaa kuin kirjolohen, kun taas kirjolohessa on proteiinia enemmän kuin lohessa. Kirjolohen liha on usein myös vähän kiinteämpää. Kasvatetusta lohesta käytetään yleisesti nimitystä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi, jotka saavat kalan kuulostamaan... |
| Järvitaimenen (745g) vatsassa oli oheisen kuvan mukainen "narumoppi". Onko se jokin loinen? |
263 |
|
25.7.2022 |
|
Netistä ei löytynyt kuvitusta kaikkiin kalojen loisiin ja osa kalojen anatomiastakin näytti aika lailla tuollaiselta narumopiölta.
Kenties kirjasta Suomen kalojen loiset olisi apua kuvan arvioinnissa. Keski-Finna.fi
|
| Toutain on kala, mutta mikä on sanan etymologia? |
344 |
|
10.1.2022 |
|
Toutain-sana perustunee kalan murrekielisiin nimityksiin (teut, teuta, töuta). Myös suomen sukukielissä on sitä muistuttavia sanoja, kuten viron tõugjas ja etenkin sen murteellinen muoto tõudjas. Suomen kielen etymologinen sanakirja kuitenkin huomauttaa, että viron sana kuuluu suomen touta-sanan yhteyteen vain, mikäli -dj:llinen asu on alkuperäisempi.
Touta on karpista käytetty nimitys, mikä sekin on epäilemättä saattanut vaikuttaa karppikaloihin kuuluvan toutaimen suomenkielisen nimen muotoutumiseen. Varhaisissa kotimaisissa kalakirjoissa toutainta kutsuttiin lampivimmaksi ja vimpaa merivimmaksi. Lampivimpaa pidettiin kuitenkin epäonnistuneena nimenä ja se korvattiin toutaimella.
Lähteet:Lauri Koli, Suomen kalatSuomen kielen... |
| Mitkä Suomessa myytäviTä kaloista on villinä? Mikä niistä paras helpoin valmistaa uunissa? Mitä kaloja myydään luomuna ja milloin? Entä villikalat onko eri… |
349 |
|
30.4.2021 |
|
Ruokatieto-sivustolta löytyy luettelo tärkeimmistä suomalaisista villi- eli luonnonkaloista:
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta…
Kauppojen kalatiskeillä myydään vaihtelevasti kaloja mm.kaupan koon ja vuodenajan mukaan, mutta yleisimmät kaupoissa tai torilla myytävät luonnonkalat ovat hauki, silakka, siika ja lohi. Lisää tietoa Ruokatieto-sivustolta:
https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokavisa-vastuullisuus-ruokake…
Esimerkiksi Pro Kala -yhdistyksen sivuilta löytyy paljon kalaruokareseptejä mm. tämänhetkisen kauden kaloista:
https://www.prokala.fi/
Kaikkien luonnonkalojen voisi ajatella olevan luomua, mutta EU:n luomuasetuksen mukaan luomua voi olla vain viljelty kala, joten luonnonkala tai... |
| Etsin lastenlorua tai -laulua, jossa on tämänsuuntainen säe: "kas kuha hauki lohi/ ne vilahtavat ohi/ ja pelkää salakkaa". Sen muistaa poika kuulleensa… |
336 |
|
19.4.2021 |
|
Runo löytyy kirjasta Kultainen aapinen / laatineet Martti Haavio, Aale Tynni, A. Hinkkanen ; kuvitus Maija Karma (useita painoksia).
Runon nimi on Salakka ja sisällysluettelossa tekijätiedoksi on merkitty: Anna Maria Roosin mukaan. |
| Muistaakseni yle näytti joitakin vuosia sitten minidokumentti - sarjan sukupuuttoon kuolleista "hirviökaloista". Siis isokokoisista kaloista jotka elelivät… |
183 |
|
1.3.2021 |
|
Voisiko kyse olla BBC:n sarjasta Matkalla dinosaurusten kanssa? Tässä on joitakin kaloja myös. Yle on esittänyt sarjaa 2000-2001. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Matkalla_dinosaurusten_kanssa
Tähän liittyvä kirja löytyy myös Vaski-kirjastoista https://vaski.finna.fi/Record/vaski.360676 |
| Mitä muita kalojen sukukuntia on olemassa kuin viuhkaeväiset? |
200 |
|
13.10.2020 |
|
Antal Vidan teoksen ”365 kalaa” (Ullmann 2007) mukaan kalatieteessä eli iktyologiassa kalat jaetaan kuuteen luokkaan: viiksiympyräsuiset, ympyräsuiset, rustokalat, koppapääkalat, viuhkaeväiset ja varsieväiset. Kukin luokka jaetaan lahkoihin ja heimoihin. |
| Onko olemassa muita kaloja kuin luukaloja?Ainakin kaikki suomalaiset kalat kuuluvat luukaloihin. |
576 |
|
3.8.2020 |
|
Encyclopædia Britannican mukaan kalat jaetaan tavallisesti kolmeen eri luokkaan, nimittäin leuattomiin kaloihin (Agnatha), rustokaloihin (Chondrichthyes) sekä luukaloihin (Osteichthyes). Leuattomiin kaloihin kuuluvat esimerkiksi nahkiaiset ja limaajakalat, rustokaloihin taas hait ja rauskut. Nahkiaisia ja muita leuattomia kaloja lukuunottamatta kaikki Suomen kalat ovat luukaloja. |
| Mitkä olisivat hyviä kirjoja kun haluaisin tutustua ja tunnistaa Suomessa veden alla tavattavia lajeja, esim. leviä, kasveja, hyönteisiä ja kaloja? Sukeltaessa… |
179 |
|
8.5.2020 |
|
Sukeltajaliitto on julkaissut v. 2014 kirjan Sukeltajan vesiluonto.
Meren vedenalaista elämää löytyy mm. kirjasta Meren aarteet ja Meren lumo. Muuta vedenalaista elämää sisältää ainakin myös teos Vedenalainen Suomi.
2010-luvulla ilmestyneitä kalakirjoja ovat mm. Suomen ja pohjolan kalat, Suomen kalalajien tunnistusopas ja Suomen kalat. Kirjasta Vesikirppu ja sudenkorento löytyy kuvia vesistöjen pieneliöstöstä.
Helmet-haussa käytin mm. seuraavia hakusanoja: vedenalainen luonto, vesikasvillisuus, vesieläimistö sekä suomen kalat, joilla voi etsiä lisää lähdeaineistoa.
|
| Voiko kalat kesyyntyä? Jos voi, mitkä ovat erityisen kesyyntyviä? |
267 |
|
8.4.2020 |
|
Ensin on syytä määritellä, mitä domestikaatiolla ja kesyyntymisellä tarkoitetaan. Suvi Viranta-Kovanen määrittelee teoksessaan Elämä (Ursa 2010) domestikaation seuraavasti (s. 111):
Prosessia, jossa eläimet sukupolvien saatossa evolutionääristen muutosten seurauksena sopeutuvat ihmisen seuralaisiksi kutsutaan domestikaatioksi. Domestikaatio eroaa kesyttämisestä siinä, että se tapahtuu sukupolvien saatossa perimään vaikuttamalla, siten että lisääntymään valitaan yksilöt, joilla on haluttuja ominaisuuksia.
Esimerkiksi koira on domestikoitu harmaasudesta, kesykana taas punaviidakkokanasta. Monien eläinten lisäksi viljelykasveja on domestikoitu.
Artikkelissaan "From wild animals to domestic pets, an evolutionary view of domestication" (... |
| Olivatko panssarikalat eli Placodermit lähempää sukua rustokaloille vai luukaloille? Ymmärtääkseni niillä oli rustoinen tukiranka mutta kallo tai jopa ruumiin… |
259 |
|
27.9.2019 |
|
Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja. 1, Aarnikotka-Iibikset (Otava, 1977) kertoo hakusanan fossiili alta löytyvässä fossiilisia kaloja käsittelevässä tekstiosuudessa, että panssarikalat (Placodermi) olivat leuallisten yläluokkaan kuuluvan rustokalojen luokan alkeellisimpia edustajia. |
| Jos on joskus lapsena pissinyt järvi-/meriveteen uintireissulla, niin mihin se häviää sieltä? |
1875 |
|
23.7.2019 |
|
Veteen päästetty virtsa liukenee ja hajoaa. Noin 95% virtsasta on joka tapauksessa vettä, ja loppu koostuu ureasta, kivennäisaineista ja suoloista. Samoja kivennäisiä ja suoloja vedessä on jo valmiiksi - merivedessä enemmän, järvivedessäkin jonkin verran maaperästä liuenneina. Urea eli virtsa-aine on puolestaan aineenvaihdunnassa syntyvä orgaaninen yhdiste, jota vesikasvit voivat käyttää ravinteena. Ureaa valmistetaan myös teollisesti, sillä sitä tarvitaan lannoiteteollisuuden tuotteisiin, kuten esimerkiksi typpilannoitteisiin, rehuraaka-aineisiin sekä torjunta-aineisiin.
Kalojen juominen vaihtelee niiden elinympäristön mukaan. Makeanveden kalojen kudosten suolapitoisuus on suurempi kuin ympäröivän veden, joten ne saavat vettä... |
| Mikä on Suomen suurin hauki? |
1202 |
|
11.6.2019 |
|
Suomen suurinta haukea tuskin kukaan tietää, voihan isojen järvien syvänteissä piileskellä vaikka minkälaisia jättiläisiä. Mutta virallisesti painavin (ei siis välttämättä pisin) rekisteröity, 2000-luvulla Suomessa pyydystetty hauki tarttui Iin Oijärvellä verkkoon 19.5.2009 ja punnituksessa se painoi peräti 18,8 kiloa.
Tätäkin painavampia kaloja on pyydyksiin tarttunut. Painavin merilohi on ollut 27-kiloinen, turska on ollut 26-kiloinen ja karppi 21-kiloinen. Aivan omassa luokassaan oli aikoinaan monni, joka saattoi kasvaa yli 100 kilon painoiseksi sekä sampi, jonka 177-kiloinen yksilö pyydystettiin vuonna 1934 Karjalankannaksella. Nykyään mikään sampilaji ei kuulu Suomen vakinaiseen lajistoon, mutta silloin tällöin niitä eksyy pyydyksiin... |
| Mitä kaloja on |
160 |
|
11.3.2019 |
|
Kaloja tunnetaan maailmalla yli 26 000 lajia. Tämä ja paljon muuta selviää suomalaisten tekijöiden teoksesta Maailman kalojen nimet.
https://finna.fi/Record/outi.632311.
Luontoportista löytyy myös tietoa kaloista ja ohjeistusta niiden tunnistamiseen http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/
|
Kysy kirjastonhoitajalta
