| Mistä Jyväskylän Möyrykadun nimi on tullut? |
50 |
|
|
|
Ikävä kyllä kirjastossa paikalla olevista kirjoista ei löytynyt tietoa Möyrykadusta.
Voisit ottaa yhteyttä Jyväskylän kaupunkirakenteen neuvontaan. Neuvonta palvelee kaupunkilaisia asuinympäristöön ja ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. Linkki sivustolle Kaupunkirakenteen neuvonta | Jyväskylä.fi (jyvaskyla.fi).
Kysymyksiä ja palautteita voi laittaa palautepalveluun, jonka kautta palaute ohjautuu aihekohtaisesti oikealle asiantuntijalle vastattavaksi.
Sähköposti: kaupunkirakenne(at)jyvaskyla.fi
|
| Mikä on pienen kadunpätkän nimi Helsingissä Meiran kahvipaahtimon vieressä kun osa karttapalveluista sanoo että se on sturenkatu ja osa sanoo että… |
76 |
|
|
|
Sturenkadun suuntainen osoitenumero 19 Helsingin karttapalvelussa viittaa siihen, että kadunpätkä on Sturenkatua. Osoitetta Satamaradankatu 19 ei karttapalvelusta löydy. Satamaradankadun numerointi päättyy kahdeksaan. https://kartta.hel.fi/
|
| Helsingin Palvelijatarkoti, Kalevankatu 21? |
92 |
|
|
|
Kalevankatu 21 historiaa voisi ryhtyä selvittämään Arkistojen portin kautta. Sieltä löytyy osio Helsingin kaupungin kiinteistökortisto, jossa on tietoja 1800-luvulta 1950-luvulle. Sivuilta löytyvät myös tarkemmat hakuohjeet, sekä viittaus kirjallisuus lähteisiin.
Helsingin vanhoja kortteleita, osat 1-6. Helsingin sanomat, 1975–2001.
Mistä tietoa rakennusten historiasta? Lähdeopas ammattilaisille ja asianharrastajille. Toim. Lahti, Juhana et al. Suomen rakennustaiteen museo 2003.
Linkki sivustolle
Kalevankadusta löytyy Wikipedia-artikkeli, josta löytyy tieto talon arkkitehdeistä. Talon suunnitteli Florentin Granholm, 1879 (korotukset Karl Johan Grönstrand 1890 ja Zaida Finkenberg 1892) Artikkelissa mainitaan myös muutama kuuluisa asukas... |
| Montako Vaasankatua Suomessa on? |
100 |
|
|
|
Kaduilla Suomi -palvelusta löytyi yhdeksän Vaasankatua. |
| Haluaisin paljon tietoa "maalatuista matoista". |
98 |
|
|
|
Katuun maalattuja mattoja on varsinkin ulkomailla. Suomessa katuun ei voi maalata pysyviä kuvioita ilman kaupungin tai kunnan lupaa. Tiehen maalatut kuviot voivat olla myös tieliikennelain vastaisia, kuten esim. Turun sateenkaari suojatie. Linkki Päivälehti 10.6.2021
Poispestäviä maalauksia, piirroksia tai sirotelmia saa yleensä tehdä. (Kannatta kysyä lupa niihinkin ainakin taloyhtiöltä)
Maailmalla tavallisimpia ja ainakin vanhimpia katukoristelman muotoja ovat sirotelmat. Sirotella voi kukkia, hiekkaa, väriaineita tai värjättyä sahanpurua. Linkki Sawdust carpet.
Hakusanalla Mandala, löytyy myös erilaisia, usein uskonnollisia, kuvioita. Linkki wikipedia Mandala
Googlen kuvahaulla "Painted carpets on the street" löytyy melkoinen... |
| Parilliset talojen numerot ovat tien vasemmalla puolella, parittomat oikealla. Onko muissakin maissa näin? |
1693 |
|
|
|
Tämä ei ole kattava vastaus, vaan poimintoja eri maista.
Yleinen tapa on, että kadun tai tien numerot ovat toisella puolella parillisia ja toisella parittomia. Mutta kumpi puoli numeroinnin kasvusuuntaan katsottaessa on parillinen ja kumpi pariton vaihtelee saman maan kaupunkienkin kesken, koska asia on usein paikallisen perinteen määrittämä. Suomalainen käytäntö näyttääkin harvinaisen yhdenmukaiselta.
Ruotsissa, Itävallassa, Ranskassa ja Australiassa parittomat numerot ovat usein vasemmalla puolella katua, mutta poikkeuksiakin löytyy. Norjan, Saksan, Unkarin ja Yhdysvaltain kaupungeissa on molempia käytäntöjä.
Saksassa on myös toinen, harvinaisempi numerointitapa. Siinä numerot kasvavat toista puolta katua juoksevasti ja numerointi ... |
| Mitä kivilajia ovat jalkakäytävän laatat Oodin takana? |
152 |
|
|
|
Sain Helsingin kaupunkiympäristöstä tiedon, että kuvassa oleva kivilaji on graniittia (kauppanimeltään todennäköisesti Arctic Red). |
| Minä vuonna Lahdessa sijaitseva Kauppakatu muutettiin Savonkadusta Kauppakaduksi? Tarkkaa tietoa ei minulla ole, mutta arvioni olisi joskus 1970- tai 1980… |
176 |
|
|
|
Kadun nimenmuutos tapahtui 3.1.1987. Asiasta on uutinen Etelä-Suomen Sanomissa 4.1.1987. |
| Kenen mukaan on nimetty Stenbäckinkatu Helsingin Töölössä? |
899 |
|
|
|
Stenbäckinkatu Helsingin Töölössä on nimetty Lars Stenbäckin (1811-70) mukaan. Lars Stenbäck oli herännäispappi ja ruotsinkielinen virsirunoilija.
Lähteet:
Manninen, Antti: Kenen kadulla asut? (HS kirjat, 2009)
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2849
https://kartta.hel.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lars_Stenb%C3%A4ck |
| Kenen mukaan Seinäjoen katu Hanneksenrinne on nimetty? |
254 |
|
|
|
Hanneksenrinne on nimetty seinäjokelaisen museoharrastajan Juho Emil (Hannes) Gustafssonin mukaan. Hän oli syntynyt Seinäjoella vuonna 1890 ja kuoli vuonna 1953. Ammatiltaan Gustafsson oli junamies, mutta hän käytti vuosikymmeniä elämästään museoesineiden keräämiseen ja museon hoitamiseen. Häntä pidetään Seinäjoen museon luojana. Hänen erityinen kiinnostuksen kohteensa olivat Östermyran ruukki ja Wasastjernan suku.
Lähteet:
Piha, Olavi: Seinäjoen nimistöstä. Seinäjoen joulu 1986, s. 10-14.
Eteläpohjalaisia elämäkertoja A-L. |
| Olisiko Viipurin kaduista olemassa luetteloa, josta näkyisi vanha suomalainen ja nykyinen nimi? |
1208 |
|
|
|
Viipurista on saatavilla vanhoja karttoja, joissa näkyy esimerkiksi 1930-luvun kadut ja paikat. Ne ovat usein kuitenkin vain suomeksi. Kansalliskirjaston sivuilta löytyy digitoituna vuoden 1929 osoitekalenteri ja liikehakemisto, josta löytyvät kaupungin yli 18-vuotiaat asukkaat sekä heidän osoitteensa ja ammattinsa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1262789?page=1 . Uudempia versioita löytyy vapaakappalekirjastoista.
Viipurin pitäjäseura voisi osata kertoa enemmän kaupungin kadunnimistä tai mistä etsimänne luettelo voisi löytyä.
http://www.viipurinpitaja.net/
VirtuaaliViipuri-sivustosta voi myös olla apua. Sivustolle on koottu vanhoja karttoja, joissa näkyy vanhojen suomalaisten kadunnimien lisäksi joitakin... |
| Onko jostakin löydettävissä aineistoa josta selviäisi kaupunki katurakentamisen elinkaarikustannukset verrattaessa kivetyn kadun kustannuksia asvaltoidun kadun… |
334 |
|
|
|
Helsingin kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta kerrottiin, että selkeää aineistoa elinkaarikustannuksista ja hiilijalanjäljestä ei oikein löydy ja investointikustannuksetkin vaihtelevat kohteittain riippuen maaperästä, rakentamisolosuhteista, katuluokasta, kadun käyttötarkoituksesta yms. Ehkä karkeasti voi ajatella, että asfalttipintaisen peruskadun investointikustannus on noin 150 €/m2 ja luonnonkivipintaisen kadun kustannus 280 €/m2. Molemmat päällystetyypit edellyttävät ylläpitoa. Asfaltoinnin uusintatarve riippuu mm. kadun liikennemääristä ja asfalttia käytetään myös kivetyllä kadulla kiveyksen alla kantavassa rakenteessa jos kadulla on ajoneuvoliikennettä.
Iso Roobertinkadun peruskorjauksesta on Helsingin kaupunkiympäristön... |
| Onko totta, että Ranskassa on jokaisessa kaupungissa Victor Hugon mukaan nimetty katu? |
350 |
|
|
|
Se, että jokaisessa ranskalaisessa kaupungissa olisi Victor Hugon mukaan nimetty katu, lienee hivenen liioiteltu väite. Todella monen Ranskan kaupungin kartalta Hugo kuitenkin löytyy. Vuonna 1978 toteutetun nimistönkartoituksen mukaan vain yksi nimi on vielä Hugoakin tavallisempi ranskalaisissa kadunnimissä. Viisi suosituinta nimeä olivat République, Victor Hugo, Léon Gambetta, Jean Jaurès ja Louis Pasteur.
Lähde:
Tony Judt, À la recherche du temps perdu: France and its pasts. - Teoksessa Reappraisals : reflections on the forgotten twentieth century |
| Millä Helsingin kaduilla on vähiten asukkaita? |
428 |
|
|
|
Helsingin Kaupunginkanslian Kaupunkitutkimus ja -tilastot -osaston mukaan Helsingissä on noin 3000-3500 katua. Niistä on 42 sellaista katua, joilla asuu vain yksi ihminen. Lisäksi on reilut 400 sellaista katua, joilla ei asu ketään. Tietoja ei kerrota katunimien tarkkuudella. Vastauksen tiedot perustuvat Tilastokeskuksen lähteisiin. |
| Aikaisemmin, jos katu nimettiin henkilön mukaan, käytettiin pääasiassa pelkästään sukunimeä, mikä mielestäni oli varsin hyvä käytäntö. |
967 |
|
|
|
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupungin nimistösuunnittelija Johanna Lehtoselle, jonka erinomaisen ja mielenkiintoisen vastauksen lähetän tässä hänen luvallaan kokonaisuudessaan.
”Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelussa noudatetaan vuonna 2004 hyväksyttyjä muistonimiperiaatteita, jotka linjaavat muistonimien eli jonkun henkilön, tapahtuman, yrityksen tms. nimen käyttämistä virallisen asemakaavanimistön aiheena. Näitä Helsingin kaupungin nimistötoimikunnan luomia periaatteita Kotimaisten kielten keskus suosittaa myös muille Suomen kunnille. Periaatteet ovat linjassa YK:n paikannimityöryhmän ja kielilautakunnan suositusten kanssa:
https://www.kotus.fi/ohjeet/nimistonsuunnittelun_ohjeita/muistonimet_ja_nimikkopaikat
https://www.... |
| Tapanilassa oli ainakin vuonna 1944 Oravatie. Mikähän on tuon tien nykyinen nimi? |
372 |
|
|
|
Nykyinen Päivölänkuja (Päivölägränden) Tapanilan kaupunginosassa Helsingissä oli vuoteen 1946 saakka nimeltään Oravatie (Ekorrvägen).
Nimi muutettiin vuoden 1946 tapahtuneen alueliitoksen yhteydessä, jolloin uusien esikaupunkialueiden ja kantakaupungin katujennimistöä sopeutettiin käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi ja laadittiin nimiä asemakaavoitettavien alueiden uusille kaduille.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf
|
| Kuinka pitkään Porin prikaatin nuoret sotilaat joutuivat oleen vartijoina Tammisaaren vankileirillä v. 1918? Vuosaaressa, Rastilan kartanosta lohkottiin… |
281 |
|
|
|
Kannattaa tutustua kirjaan Vankileirihelvetti Dragsvik : Tammisaaren joukkokuolema 1918 / Sture Lindholm. Kirjassa saattaa olla myös lähdeluettelo, joka voi auttaa eteenpäin.
Toiseen kysymykseen tietoa voisi löytyä Maanmittauslaitoksesta.
Kolmannen kysymyksen osalta kannattaa olla yhteydessä Helsingin kaupungin tietokeskukseen https://www.hel.fi/tieke/fi/yhteystiedot-ja-palaute/anna-palautetta
|
| Milloin, ja mistä syystä Jyväskylässä muutettiin Satamakatu Vaasankaduksi? |
503 |
|
|
|
Jyväskylän kaupungin asemakaavahistoriasta tähän löytyy vastaus:
"...eli kun vuonna 1894 oli tehty päätös Jyväskylän kaupungin asemakaavan laajennuksen suunnittelun käynnistämisestä, sen tekijäksi lupautui insinööri Frans Leonard Mahler, joka sai luonnoksen valmiiksi vuonna 1897. Lopullinen asemakaavan laajennus hyväksyttiin senaatissa 14.2.1899. Hyväksyttyyn karttaan olivat merkittynä uudet kadut sekä myös vanhoille kaduille sekä vanhan kirkon puistolle oli annettu uudet nimet. Osalla toki säilyi vanha nimi, kuten Kauppakadulla ja Rantakadulla. Uusien katujen nimeämisestä vastasi pinta-alavaliokunta, joka hoiti myös asemakaavahanketta. Tällöin siis, virallisesti senaatin päätöksellä 14.2.1899 Satamakadusta tuli (W)Vaasankatu."
Tieto... |
| Saisinko Viipurista muutaman kadunnimen. |
804 |
|
|
|
Hyvä lähdeteos viipurilaisista paikannimistä on Viipurin karttakirja 1939 (Genimap, 2006), joka sisältää katu- ja paikannimihakemiston.
Tässä poimintoja keskusta-alueelta: Havinkatu, Kalevankatu, Karjalankatu, Koivistonkatu, Linnankatu. Linnasaarenkatu, Luostarinkatu, Papulankatu, Pontuksenkatu, Saunalahdentie, Suurkatu, Tikkutehtaankatu, Torkkelinkatu, Valtakatu.
|
| Milloin Tampereen Tammelan Välimaankatu katkaistiin niin, että jäljelle jäi vain pari korttelia länsiosasta alkuperäisen nimisenä ja lyhyt pätkä itäpäästä… |
563 |
|
|
|
Arkkitehti Antero Sirviön laatimassa vuonna 1966 hyväksytyssä Tammelan muutosasemakaavassa kortteleiden 245 ja 246 välissä oleva Välimaankadun katualue poistettiin kokonaan ja kortteli osoitettiin teollisuuskäyttöön. Välimaankatu 25 asuinrakennuksen tontti jäi teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen keskelle.
Vuonna 1988 asemakaavamuutoksessa Välimaankatu 25:n tontti erotettiin pohjoispuolen tontista, ja näin syntynyt uusi tontti osoitettiin jälleen asuinkäyttöön. Korttelin 245 kohdalla oleva Kekkosen-Paasikiven tien tieosuus risteysalueineen valmistui näihin aikoihin.
Välimaanpolku, joka ennen oli osa Välimaankatua, esiintyy ensimmäisen kerran vuoden 1988 vahvistetussa asemakaavassa.
Valokuvia alueesta voi yrittää etsiä Tampere-... |
Kysy kirjastonhoitajalta
