| Löytyykö Anki Lindqvistin esittämien kappaleiden "Niin aikaisin" ja "Ankin valssi" nuotteja mistään laulukirjoista? |
4751 |
|
|
|
Niin aikaisin on alkujaan pelimannikappale, johon Jukka Kuoppamäki teki sanat Ankin levyversiota varten. Nuotti löytyy teoksesta Suuri toivelaulukirja 18 (ISBN: 9524610906).
Ankin valssi on suomennos Bill Evansin kappaleesta Waltz for Debby. Suomenkielistä nuottia ei laulusta kuitenkaan ole Viola-tietokannan mukaan julkaistu.
Englanninkielinen nuotti on mm. teoksissa Uusi lukion musiikin aika 2 (ISBN: 9510200743) sekä Real Vocal Book European Edition Volume 2 (ISBN: 9781847729705). Sanat voi kuunnella Ankin kokoelma-cd:ltä Niin kauan kuin tää kestää saa : taiteilijan taival (Warner, 2008).
|
| Miten on suomeksi tämä kohta Odysseiasta: "Wenn aber wieder ein Gott mich schlägt auf dem Weinroten Meer, ertragen will ich's .... denn schon viele Leiden litt… |
715 |
|
|
|
Odysseiasta on olemassa kaksi suomennosta. Otto Mannisen tulkitsemana se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1924, Pentti Saarikosken versio julkaistiin vuonna 1972.
Manninen:
"-- Jos kuka kuoloton turman tois tiell' aaltojen tummain,
kärsinen sen, sydän mulla on vahvistuttama vaivain;
paljon kärsiä sain, monet sain kovat kohdata, kestää
taistoja, myös meren myrskyjä; --"
Saarikoski:
"-- Jos joku jumalista saattaa minut haaksirikkoon viinintummalla merellä, minä kestän senkin sillä mieleni on kärsimysten karaisema, minä olen paljon kokenut ja nähnyt vaivaa sekä merellä että sodassa, --"
|
| Mistähän Aleksander Pushkinin teoksesta on seuraava runon pätkä? "Sua lemmin, luomus Pietarin, Näköäs uljaan ankaraa! Vuo Nevan majesteettisin, graniitti sitä… |
3527 |
|
|
|
Puškin runoili näin Vaskiratsastaja-runoelmansa johdanto-osassa.
Vaskiratsastaja sisältyy Aarno Salevan suomentamana Puškin-valikoimaan Kertovia runoelmia (Artipictura, 1999). Aikaisempi suomennos löytyy Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliikkeen vuonna 1949 julkaisemasta Teoksia-koosteesta.
|
| Nurmijärven pääkirjaston hyllyssä on saksaksi Agatha Christien "Mit offenen Karten". Voitteko kertoa, miten on saksannettu luvussa 17 (engl… |
681 |
|
|
|
Hei! Nämä virkkeet ovat myös tässä saksankiel. pokkarissa s. 128. Englannista saksaksi kääntänyt Fr. von Wurzian.
"Ich kan nicht arbeiten, wenn mir nicht sehr, sehr warm ist. Aber Sven Hjerson hackt allmorgendlich das Eis in seiner Wanne auf."
|
| Onko Rudyard Kiplingin runosta "The Place" olemassa suomennosta? |
613 |
|
|
|
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä runoa ole suomennettu. Lahden kaupunginkirjaston osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ löytyvän runotietokannasta ei löydy mitään tuolta kuulostavaa runoa, ja Kiplingin runoja on muutenkin suomennettu aika vähän. On toki aina mahdollista, että suomennos olisi voinut ilmestyä jossakin lehdessä tai pienjulkaisussa, jota ei tietokannasta löydy, mutta todennäköisesti runoa ei ole suomennettu lainkaan.
|
| Onko Lauri Pohjanpään runoa 'Kiurun tupa' käännetty ruotsiksi? |
781 |
|
|
|
Lauri Pohjanpäältä on käännetty ruotsiksi yksi kokoelmallinen runoja: Pilgrimerna (1954). Pohjanpään runoja on myös sävelletty, ja joitakin näistä on ruotsinnettu. Kiurun tupa ei kuitenkaan valitettavasti ole näiden käännösten joukossa.
|
| Ymmärtääkseni Jaakko Hämeen-Anttila on suomentanut kaksi Mawlana Rumin kirjaa: Ruokopillin tarinoita ja Rakkaus on musta leijona. Tarvitsisin tiedon, kummassa… |
959 |
|
|
|
Kysymyksessä siteerattua runoa ei ole kummassakaan mainitussa Rumi-suomennoksessa, enkä löytänyt sitä muistakaan Hämeen-Anttilan Rumi-käännöksiä sisältävistä teoksista. Muidenkaan Rumia suomeksi tulkinneiden kääntäjien töiden joukosta en tätä nimenomaista runoa löytänyt, enkä valitettavasti onnistunut selvittämään tämän useilla verkkosivuilla yleensä johdonmukaisesti samassa muodossa siteeratun suomennoksen alkuperäistä kirjallista lähdettä tai kääntäjää.
|
| Löytyykö tälle Byronin sitaatille suomennosta (ja jos, niin kuka on suomentanut)? HIstory, with all her volumes vast, hath but one page. |
615 |
|
|
|
Jarkko Laineen toimittamasta Suuressa sitaattisanakirjasta (Otava, 1982) kysymyksen Byron-sitaatille löytyy seuraavanlainen suomennos: "Historia, kaikkine isoine niteineen, käsittää vain yhden sivun."
Kirjan saatesanoissa Laine luettelee tärkeimmät käyttämiensä runo- ja aforismisitaattien suomentajat ja huomauttaa, että "milloin käytettävissä ei ole ollut suomennosta olen tavallisimmin kääntänyt tarvitsemani sitaatin itse". Byron-sitaatti lienee siis mitä todennäköisimmin Laineen oma suomennos.
|
| Onkohan Bo Carpelanin runokokoelmasta Vuodet, kuin lehdet käännetty englanniksi runoa, joka alkaa: Kesä tuli toukokuussa ja oli pian ohitse./Tuli kesäkuu ja… |
819 |
|
|
|
Carpelanin runoja englanniksi on mm. David McDuffin kääntämässä teoksessa Homecoming.
Suomen kirjallisuuden käännökset tietokanta mainitsee kirjan sisältävän seuraavat kokoelmat:
The Cool Day (Den svala dagen, 1961 ) ; The Courtyard (Gården, 1969) ; Years like leaves (År som löv 1989) (Vuodet, kuin lehdet).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/teos.php?id=1850&order=lang&asc=1&lang…
Tätä englanninkielistä teosta ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta Kuopion Varastokirjastosta se löytyy, ja sen voi saada sieltä kaukolainaksi Lahteen.
|
| Yhdessä ehkä 90-luvulla ilmestynessä runokirjassa on aasialaisen (kiinalainen, kenties japanilainen) henkilön kirjoittama runo "PYRSTÖTÄHTI". Otteita siitä:… |
763 |
|
|
|
Kiinalaisen Bei Daon runo Pyrstötähti löytyy Pertti Seppälän toimittamasta kirjasta Itämaisen elämänviisauden kirja (WSOY, 1994).
Pyrstötähti sisältyy myös Seppälän suomentamaan Bei Daon valittujen runojen kokoelmaan Puhun peilille kiinaa (Basam Books, 2013).
|
| Olen menossa sukuloimaan Sveitsiin, ja nyt pitäisi miettiä hyvä tuliainen pian 15-vuotiaalle serkulleni, joka on poika. En tiedä yhtään mistä sen ikäiset… |
1092 |
|
|
|
Rohkenen suositella uutta suomalaista nuortenkirjallisuutta. Mikä on serkkusi äidinkieli, onko se saksa tai ranska?
Esimerkiksi Ilkka Remeksen trillerit ovat suosittuja nuorten poikien keskuudessa, ja niitä on käännetty saksaksikin: Schwarze Kobra (Musta kobra); Operation Ocean Emerald (Piraatit); Mission Spyflight (Hermes); Heisse Ware über die Eismeer (Pimeän pyöveli); Der dunkle Code (Kirottu koodi).
Salla Simukan suosittua Lumikki-sarjaa löytyy sekä saksaksi että ranskaksi: Punainen kuin veri (So rot wie Blut / Rouge comme le sang); Valkea kuin lumi (So weiss wie Snchee / Blanc comme la neige); Musta kuin eebenpuu (So schwarz wie Ebenholz / Noir comme l'ébène)
|
| Mikä olisi "hankauspaalu" ruotsiksi? Kyseessä on siis paalu, tolppa, puu tms. johon esim. lehmät, hevoset tai peurat hankaavat itseään. Englanniksi termi on … |
905 |
|
|
|
Suomi-ruotsi : tekniikan ja kaupan sanakirja / Talvitie, Jyrki K. 1997, 3. uus. laitos, ISBN 9510216283 antaa sanalle hankauspaalu ruotsinkielisen vastineen mantelburen påle.
|
| Tarvitsisin elokuvasuomennokseen Shakeaspearen sonetin nro 116. Tekijänoikeudellisista syistä en arvaa käyttää Simonsuuren suomennosta. Olisikohan tuosta… |
925 |
|
|
|
Tässä tapauksessa ei kääntäjän vaihtaminen auta, sillä myös Aale Tynnin käännökset (ilmestyneet ensimmäisen kerran 1965) ovat edelleen tekijänoikeuden suojaamia, hän kuoli vasta vuonna 1997. Shakespearen sonettien suomentajista (muita ovat Simonsuuren lisäksi Kyllikki Räsänen ja Leo Saukkoriipi) ei kukaan ole tekijänoikeudellisesti vielä vapaa, joten elokuvasuomennosta varten tarvitaan lupa tai täytyy tehdä oma käännös.
Heikki Poroila
|
| Kirjastonhoitaja: Mistä kokoelmasta löytäisin Ann Thorpen runoja suomennettuina. Erityisesti hänen runonsa "Usko" kosketti minua. |
577 |
|
|
|
Maailman runosydän -käännösrunoantologiassa (1998)on sivulla 655 Usko-niminen runo, joka alkaa "Minun on uskottava / että yhä olet olemassa. / Jossakin. /--". Tekijäksi on mainittu Ann Thorp, Englanti. Suomennos on Janne ja Hannu Tarmion. Muista painetuista kirjoista ei kansallisbibliografia Fennica tai käännösrunotietokanta Thorp-suomennoksia löydä. Painamattomissa lähteissä suomennoksia saattaa kuitenkin olla, esimerkiksi hengellisissä teoksissa ja/tai eri taiteiden teoksissa.
|
| Ovatko Harpunsoittajan laulut 1 ja 2 Goethen Wilhelm Meisterin suomenkielisen käännöksen osassa 1 vai 2? |
722 |
|
|
|
Harpunsoittajan laulut ovat Goethen Wilhelm Meisterin oppivuodet -romaanin vuoden 1923 kaksiosaisessa suomennoksessa osassa 1. Numero 1 on sivulla 186 ja numero 2 sivulla 185. Romaanissa niillä ei tosin ole nimiä.
Runot ovat myös Maailman kannel -runoteoksessa (suomennokset Eino Leino), sekä Leena Jäppilän suomentamina Taite-runouslehdessä (2002, nro 3, s. 22). Numero 2 löytyy myös Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi -kirjasta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
|
| Mistähän löytäisin suomennoksen Omar Khaijamin runoon, jonka Edward Fitzgeraldin englanninnos kuuluu näin: "Ah, Moon of my Delight who know’st no wane, The… |
1591 |
|
|
|
Tätä voisi etsiä myös Jaakko Hämeen-Anttilan suomennoksista Malja ja mennyt maine sekä Ruukku rubiiniviiniä ja muita runoja sekä Toivo KLyyn suomennoksista Teltantekijä ja Viisaan viini.
|
| Tiedustelisin kirjoittajaa seuraavalle värssylle: Sä lapsen uskos säilytä Se sul’on paras ystävä. On maailman aarteet Tomua vaan rinnalla Uskon lapsekkaan. … |
2247 |
|
|
|
Kysymyksen värssy on katkelma Mikael Nybergin laulusta Lapsuutesi usko. Nyberg (1871-1940) oli ensisijaisesti hengellisestä musiikistaan tunnettu säveltäjä, mutta hän myös kirjoitti ja käänsi runsaasti laulutekstejä. Tutkimissani nuottijulkaisuissa Lapsuutesi uskon tekstin yhteydessä mainitaan vain sen olevan suomennos - mitä ilmeisimmin Nybergin omaa käsialaa. Suomalaisia säveltäjiä -kirja (Otava, 1994) kuitenkin tietää kertoa, että tämän vuodelta 1908 peräisin olevan sävellyksen alkuperäinen sanoittaja on C[arl] Boberg, merkittävä ruotsalainen virsirunoilija.
|
| Haluaisin tietää, mitä teoksia Marcel Aymén laajasta tuotannosta on ilmestynyt suomeksi paitsi Le Passe-muraille, Eeva-Liisa Mannerin suomennoksena nimeltä… |
497 |
|
|
|
Marcel Aymén romaaneista on suomennettu ainoastaan La Jument verte, Vihreä tamma (suom. Olli Nuorto). Teos on lainattavissa Kuopion pääkirjastossa. Muita suomennoksia ovat mainitsemanne novelli Mies joka kulki läpi seinien sekä näytelmä Muiden kaulat (suomentanut ja radiolle sovittanut Ritva Arvelo). Novelli löytyy mm. teoksesta Huumoria ympäri maailman (toim. Jarl Hellemann), tämäkin teos löytyy pääkirjastosta. Näytelmä on mahdollista tilata kaukolainana.
|
| Olen eläkkeelle siirtynyt lukion ranskan lehtori. Harkitsen opinnäytetyön tekemistä suomalaisen kirjallisuuden, ehkä Arto Paasilinnan teosten, käännöksiin… |
838 |
|
|
|
Suomen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/) mukaan Arto Paasilinnalta on käännetty ranskaksi seuraavat teokset:
Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä (La cavale du géomètre, kääntäjä Chalvin, Antoine)
Hirtettyjen kettujen metsä (La forêt des renards pendus, käänt. Colin du Terrail, Anne)
Hirttämättömien lurjusten yrttitarha (Le potager des malfaiteurs …, käänt. Colin du Terrail, Anne)
Hurmaava joukkoitsemurha (Petits suicides entre amis, käänt. Colin du Terrail, Anne)
Jäniksen vuosi (Le lièvre de Vatanen, käänt. Colin du Terrail, Anne)
Jäniksen vuosi (Le lièvre de Vatanen : résum... [osa teosta], käänt. Winand, J.)
Kylmät hermot, kuuma veri (Sang chaud, nerfs d'acier, käänt. Colin... |
| Miten kuuluu Shakespearen Macbeth-näytelmän näytös 5, kohtaus 5, 19-28 Matti Rossin suomentamana? |
1098 |
|
|
|
Matti Rossi on kääntänyt Shakespearen Macbethin kahteen kertaan. Vuonna 1983 on ilmestynyt kirja Shakespeare, William : Macbeth / suom. Matti Rossi. - Helsinki : Love Kirjat, 1983. Siinä kysytty kohta on s. 110 "Olisi kuollut tämän jälkeen..." Uudempi laitos on Shakespeare, William : Macbeth /suom. Matti Rossi. - Helsinki : WSOY, 2004, jossa kohta on s. 148-149 "Miksei kuollut myöhemmin...". Lähetän tekstit sähköpostiisi.
|