| Onkohan Eino Leinon runosta Hymni (Hymyilevä Apollo) ruotsinnosta? Tarvitsisin tämän säkeen: ”Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää, niin ette niin kovat oisi! Miks… |
836 |
|
|
|
Eino Leinon laajaa tuotantoa on ruotsinnettu melko paljon. Valitettavasti kuitenkaan Sata ja yksi laulua .kokoelman (1898) Hymni-runoelman kolmannesta runosta Hymyilevä Apollo ei ole ruotsinnosta. |
| Tarvitsisin yhden virkkeen pituisen suomennoksen Turhuuden turuilla -kirjasta luvusta 6, joka on alkutekstissä toisen kappaleen lopussa. Kyseinen virke kuuluu… |
198 |
|
|
|
Kyseinen kohta William Makepeace Thackerayn teoksessa Turhuuden turuilla löytyy Aino Tuomikosken suomennoksessa sivulta 58 ja se kuuluu näin:
Eikö kaikkien elämässä ole pikku lukuja, jotka näyttävät aivan mitättömiltä ja kuitenkin vaikuttavat koko muuhun elämäämme?
William Makepeace Thackeray: Turhuuden turuilla (suom. Aino Tuomikoski, Otava, 2005) |
| Etsin suomennosta Goethen teoksesta: Urworte. Orphisch. Siitä Daimonin säkeistöä. Toiseksi Faust I:n Prologi taivaassa osasta arkkienkeli Rafaelin osuuden… |
305 |
|
|
|
Valitettavasti näyttää siltä, että Johann Wolfgang von Goethen runosarjasta Urworte. Orphisch ei löydy suomennosta, ei myöskään sarjan yksittäisistä runoista.
Faustista on olemassa kolme suomennosta. Alla olevassa linkissä on Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884.
Project Gutenbergissa on digitoituna Goethen Faust I. Digitoidusta teoksesta löydät helposti arkkienkeli Rafaelin repliikin.
RAFAEL.
Aurinkos soipi niinkuin ennen
Kilvassa siskomailmojen,
Rataansa säätämääsi mennen
Se pauhaa halki taivasten.
Salass' on ihmeen syyt ja juuret,
Joll' enkeleitäs riemastat;
On työsi, korkeat ja suuret,
Kuin luomis-aamull' armahat.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/18348/pg18348-images.html
Faustin ovat suomentaneet myös Valter Juva... |
| Onko tätä Aila Meriluodon runoa käännetty ruotsiksi ja jos niin missä teoksessa? |
524 |
|
|
|
Katkelma on Aila Meriluodon runosta Jälkeenpäin, sen toisesta säkeestä (kokoelmasta Lasimaalaus, 1946).
Valitettavasti runosta ei löydy ruotsinnosta. |
| Löytyykö englanninkielistä käännöstä Mustapään runosta, joka alkaa: tein lasinkuultavan laulun |
331 |
|
|
|
Mustapään Laulu-runon englanninnos 'A song' löytyy Aili Jarvenpan kääntämänä 1900-luvun suomalaisrunouden antologiasta Salt of pleasure (New Rivers Press, 1983). |
| Etsin A.A. Milnen runon suomennosta ja se voisi löytyä teoksesta Nyt ollaan kuusivuotiaita ja voisi olla juuri tuo runokin. Se alkaa englanninksi sanoilla … |
779 |
|
|
|
Etsitty runo on kuin onkin peräisin Milnen kokoelmasta Now we are six, jossa sen nimenä on The end. Toisinaan siihen näkee viitattavan myös nimellä Now we are six. Suomeksi Nyt ollaan kuusivuotiaita ilmestyi ensimmäisen kerran Ville Revon kääntämänä osana teosta Nalle Puh : kootut kertomukset ja runot (WSOY, 1997). Kirjan päättävä runo on tässä otsikoitu englanninkielisen alkuteoksen mukaisesti sanalla Loppu. |
| Onko J.W. von Goethen runoa Vermächtnis (perintö, viimeinen toivomus tai jotain sellaista) käännetty suomeksi ja jos on, miten se kuuluu? Se ilmestyi alunperin… |
326 |
|
|
|
Otto Manninen on suomentanut Johann Wolfgang von Goethen runon Vermächtnis. Runo on saanut suomenkielisen nimen Testamentti ja suomennos on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (1980, ss. 211 - 212).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://kalliope.org/da/text/goethe2000010806 |
| Vänrikki Stoolin tarinoiden suomennoksista: onko O Manninen tehnyt kaksi käännöstä? Esimerkiksi vuonna 1922 (WSOY) ilmestyneen kirjan Sven Tuuvan alku: Sven… |
1539 |
|
|
|
Otto Mannisen ensimmäinen suomennos Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista valmistui vuonna 1909. Teivas Oksalan mukaan Manninen muokkasi suomennosta, joka sai lopullisen muotonsa vuonna 1948. Muokattu suomennos ilmestyi Runebergin Runoteosten toisessa osassa.Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset : 2 Fennicassa:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3658330https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/j-l-runeberg-sksssa/j-l-runeberg-…http://www.runeberg.net/fin/b_2_t.html |
| Onko Friedrich Ani n saks. dekkareita ( lähinnä Sueden - sarjaa) suunnitelmissa suomentaa? |
139 |
|
|
|
Ainakaan meillä kirjastoissa ei ole tietoa suomennossuunnitelmista. |
| Onko William Wordsworthin runoa She was a Phantom of Delight suomennettu? |
421 |
|
|
|
She was a phantom of delight löytyy Aale Tynnin suomentamana Wordsworthin runojen kokoelmasta Runoja (WSOY, 1949) otsikolla Mielikuvitus : III. |
| Onko Rimbaud'lta suomennettu runo, jossa on englanniksi seuraava kohta: ‘I’d have liked to show children blue-water dorados, golden fish and fish that sing,’… |
601 |
|
|
|
Katkelma on Arthur Rimbaud'n runosta Le Bateau ivre (1871).
"J'aurais voulu montrer aux enfants ces dorades
Du flot bleu, ces poissons d'or, ces poissons chantants."
Saat sähköpostiisi Einari Aaltosen ja Kaarlo Sarkian suomennokset etsimästäsi kohdasta. Runon on suomentanut myös Tuomas Anhava.
https://www.poetica.fr/poeme-1906/arthur-rimbaud-le-bateau-ivre/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ |
| Onko Goethen teoksia "Wilhelm Meister's Journeyman Years" ja "Wilhelm Meister's Theatrical Calling" käännetty suomeksi? |
348 |
|
|
|
Wikipedia vihjaa, että Wilhelm Meisterin oppivuodet -teosta edeltänyt Wilhelm Meisters theatralische Sendung löytyisi nimellä Wilhelm Meisterin teatterikutsumus ja että oppivuosia seurannut Wilhelm Meisters Wanderjahre olisi olemassa nimellä Wilhelm Meisterin vaellusvuodet. Tosiasiassa kyseisiä teoksia ei kuitenkaan ole käännetty, tai ainakaan niitä ei löydy yhdenkään suomalaisen kirjaston tietokannasta. Wikipedian maininnat lienevät artikkelin kirjoittajan omaa, lukijan avuksi tarkoitettua tulkintaa.
Ainoa Wilhelm Meisterin vaiheita suomeksi seuraava teos, Wilhelm Meisterin oppivuodet, ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1923. Kääntäjää ei teoksessa mainita. |
| Minua kiinnostaa se, että mitä kiinalaista kirjallisuutta on käännetty suomeksi vuodesta 2010 alkaen. Onko tällaisia tilastoja? Kiitos! |
326 |
|
|
|
Voit etsiä kiinan kielestä suomennetun kirjallisuuden Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Avaa perushaku klikkaamalla suurennuslasin kuvaa ja ryhdy sen jälkeen rajoittamaan teoslistaa sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Haku kannattaa rajata esimerkiksi tässä tapauksessa aineistotyypin (kirja), aikavälin (2010 – 2020), kielen (suomi) ja alkukielen (kiina) mukaan. Tuloslistaan tulee nyt 69 nimekettä, mutta osa näistä on uusintapainoksia. Voit rajata tulokset myös vain kaunokirjallisuuteen päägenre-rajoittimilla, jolloin teosten määrä on tällä hetkellä 35.
|
| Kysymykseni koskee Aravind Adigan romaania "Valkoinen tiikeri" (2009, suom. Tarja Teva). Onkohan tuossa romaanissa mainitut tiettyihin hahmoihin viittavat… |
257 |
|
|
|
Tarja Tevan Adiga-suomennoksessa myös eläimelliset lempinimet on käännetty: kirjan sivuilta löytyvät Puhveli, Haikara, Villisika, Korppi ja Mungo. Myös useimmat muut alkuteoksen englanninkieliset kutsumanimet on suomennettu: Vitiligo-Lips on Valkopälvihuuli, Country-Mouse Maalaishiiri, Great Socialist Suuri Sosialisti; Pinky Madam on kuitenkin säilynyt Pinky Madamina. |
| Mitä näiden Vaahteramäen Eemeli -hahmojen nimet ovat suomeksi? "Lillklossan i fattighuset", "Vibergskan", "Kråkstorparn", "Bastefallarn", "Godtemplare". Nämä… |
1437 |
|
|
|
Sari Nurmenrinta selvitti pro gradu -tutkielmassaan Vaahteramäen Eemeli -kirjojen suomennoksia. Elokuva on toki aina oma teoksensa, mutta samoja henkilöhahmoja löyty tutkielman taulukosta 2 (tabell 2). Lillklossan on suomeksi Pulikka ja Vibergskan on Monoska.
Elokuvassa (Emil och griseknoen / Eemeli ja Possuressu) on kolme godtemplare-hahmoa, joka on kirjassa suomennettu raittiuden ystäviksi. Sivurooleista Kråkstorparn ja Bastefallarn -roolinimiä ei ole käännetty elokuvan Suomessa nähtyyn versioon, mutta nimet viitannevat hahmojen kotikyliin. Tutkielman paikannimiluettelossa (taulukko 3) Kråkstorp on suomeksi Varismaa. Bastefall-kylälle on kaksikin eri suomennosta, Torikko ja Niirala.
Eemelin kootut metkut -kirja.
|
| Yritin epätoivoisesti muistella erästä lapsuuteni satukirjaa. |
383 |
|
|
|
Kyseessä voisi olla Alan Fennellin Simon ja Saaran taikahepo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1984.
Voit lukea lisää kirjasta Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannasta.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta on yksi kappale. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-verkkokirjastosta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin |
| Kiinnostaa, miksi "Jason Bourne" -kirjojen ja elokuvien suomenkielisissä nimissä esiintyy mytologinen "Medusa". Kirjoissa ja elokuvissa ei tätä hahmoa esiinny… |
1135 |
|
|
|
Kysymykseen on vastattu aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-the-bourne-identity-on?language_con…
Alkuperäiseen vastaukseen lisään, että ensimmäisessä romaanissa The Bourne Identity (Medusan verkko, 1980) mainitaan salainen operaatio nimeltä Medusa, joka liittyy päähenkilön taustaan. Päähenkilön todellisen henkilöllisyyden selvittäminen on tarinan keskeinen juonne, minkä alkuperäinen nimikin tekee selväksi. Ilmeisesti tässä on haettu ajatusta, että tuon vuosien takaisen operaation alkuun panemat tapahtumat ovat "verkko", johon päähenkilö on takertunut.
Medusan verkko on myös luultavasti vaikuttanut jännittävämmältä nimeltä agenttitrillerille kuin "Bournen henkilöllisyys", varsinkin kun nimen Bourne... |
| Moroo, Miksi muumi-romaanien englanninkieliset teokset eroavat suomenkielisistä teoksista sisällöllisesti? Esimerkiksi kirjassa "Muumipeikko ja pyrstötähti"… |
590 |
|
|
|
Kysymyksessä mainitun kaltaiseen valikoivaan kääntämiseen törmää silloin tällöin etenkin lapsilukijoille suunnatuissa teoksissa - ilmiö ei suinkaan rajoitu englanninkielisiin Muumi-kirjoihin. Suomenkielisenä esimerkkinä voisi mainita vaikkapa Anni Swanin tulkinnan Lewis Carrollin klassikosta Liisa ihmemaassa. Syyt tähän voivat olla moninaisia: taustalla voi olla esimerkiksi kulttuurieroja (asiaa ei saada luontevasti ja sujuvasti tulkittua käännöskielisessä kontekstissa uhraamatta tekstin luettavuutta), alku- ja käännöskielen erityispiirteisiin liittyviä eroavaisuuksia (kohdekielestä puuttuvaa sanastoa tai ilmauksia), toimituksellisia ratkaisuja (joitain osuuksia on ehkä haluttu tietoisesti jättää pois tarpeettoman tuntuisina... |
| Yritän etsiä kahta 1960-luvulla (?) kirjoitettua kirjaa, mutta Google ei niitä pelkän nimen perusteella löydä: Toinen on Baby ja toinen Nahkatakki… |
319 |
|
|
|
Hellevi Salmisen nuorisoromaani Baby julkaistiin vuonna 1962. Kustantaja oli Otava. Olisikohan kyse tästä kirjasta?
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9b6c415f-1286-43ce-ace3-a…
Toinen etsimäsi kirja voisi olla Gilbert Jayn Nahkatakki (The Skinner), joka ilmestyi Juhana Perkin suomennoksena Otavalta vuonna 1961.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au11551648-d4d0-4d28-a076-f…
Teokset kuuluvat kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi. |
| William Makepeace Thackerayn kirjan suomennoksessa "Turhuuden turuilla: Romaani vailla sankaria" on kaksi lainausta, joiden suomennokset haluaisin tietää: 1) … |
423 |
|
|
|
William Makepeace Thackerayn teoksen Vanity fair suomensi Aino Tuomikoski. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1955 ja toinen osa vuonna 1956. Teokset julkaisi Otava.
Kysymäsi kohdat Tuomikoski on suomentanut seuraavasti:
Kuka meistä on onnellinen tässä maailmassa? Kuka meistä näkee toiveensa toteutuneena tai on onnellinen, kun se on täyttynyt? (osa II, s. 387)
Eikö kaikkien elämässä ole pikku lukuja, jotka näyttävät aivan mitättömiltä ja kuitenkin vaikuttavat koko muuhun elämäämme? (osa I, s.58) |
Kysy kirjastonhoitajalta