| Miten mahtaa olla suomennettu Samuel Beckettin näytelmän "Waiting for Godot" suomennoksessa "Huomenna hän tulee" (kummassa tahansa) aivan lopussa oleva… |
523 |
|
|
|
Hei,
Sekä Aili Palménin vuoden 1964 käännöksessä että Arto af Hällströmin vuoden 2011 käännöksessä tuo kohta kuuluu "Eivät liikahdakaan". Valitettavasti Love-kirjojen vuonna 1990 julkaiseman Antti Halosen ja Kristiina Lyytisen käännöstä ei juuri nyt ole paikalla. |
| Mihin vuoteen Peter Panin eri versiot sijoittuvat? |
395 |
|
|
|
J.M. Barrien suomennetut Pete Pan kirjat sijoittuvat vuosiin 1922 -2021
Pekka Poikanen, suom. Tyyni Haapanen-Tallgren - Peter Pan, suom. Sari Karhulahti. Melinda hakutulos, helmet-hakutulos
Alkuteos on syntynyt vuosien 1897-1911 välillä. "J. M. Barrie laati Peter Pan -tarinansa vuosien 1897–1902 välillä huvittaakseen tuttavaperheensä poikia. ... Peter Panin hahmo esiintyi ensimmäisen kerran J. M. Barrien romaanissa The Little White Bird vuodelta 1902. ... Barrie julkaisi vuonna 1911 Peter Pan -näytelmänsä pohjalta kirjan Peter and Wendy (nyk. suom. Peter Pan)." Wikipedia
|
| Kuinka kuuluu suomennos Koraanin jakeesta 11:114 (aiheena hyvät ja pahat teot)? |
266 |
|
|
|
Kysymäsi kohta menee näin:
"Pidä rukouksesi molemmin puolin päivää ja yön varhaisina hetkinä. Hyvät teot korvaavat pahoja. Tämä on varoitus niille, jotka kuulevat varoituksen." (Koraani, suom. Jaakko Hämeen-Anttila, Basam Books 2015) |
| Onko ruotsalaiskirjailija Kristina Lugnin teoksia suomennettu lainkaan? |
247 |
|
|
|
Kristina Lugnin teoksia ei nähtävästi ole suomennettu.
Kristina Lugn Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aubdf711a1-b75f-4fdc-bf35-5…;
|
| Löytyykö jostain Aaro Hellaakosken tämän runon englanninnos: Jos on sinua niin kuin minua kiskottu kahtaalle, uuvuksiin, tietänet senkin: uupuenkin alati… |
352 |
|
|
|
Runoa ei näytä suomennetun. FILIn (Finnish Literature Exchange) käännöstietokannan mukaan Hellaakoskea on englanninnettu neljään teokseen, jotka ovat Salt of Pleasure (1983), Finnish Odyssey (1975), Camera Poetica - Finland (2012) ja Whispering Birches (2014). Etsittyä runoa ei löytynyt niistä eikä Books from Finlandin numerosta 2/2007, johon Herbert Lomas on kääntänyt valikoiman Hellaakosken runoja. |
| Onko Eeva Joenpellon kirjat käännetty ruotsiksi? |
378 |
|
|
|
Eeva Joenpellolta on käännetty ainakin nämä teokset ruotsiksi:
Johannes vain (1952): ruots. Bara Johannes
Neito kulkee vetten päällä (1955): ruots. Jungfrun går på vattnet
Missä lintuset laulaa (1957): ruots. Där fåglarna sjunger
Ralli (1959): ruots. Ralli
Syyskesä (1960): ruots. Brittsommar
Vetää kaikista ovista (1974): ruots. Husfolk och fiender
Kuin kekäle kädessä (1976): ruots. Sådd bland törnen
Sataa suolaista vettä (1978): ruots. Som sanden i havet
Eteisiin ja kynnyksille (1980): ruots. Allt har sin tid
Elämän rouva, rouva Glad (1982): ruots. Fru Glad, gift med livet
Rikas ja kunniallinen (1984): ruots. Rik och rumsren |
| Löytyyköhän Tommy Tabermannin runoa 'Pieni laulu ihmisestä' netistä englanniksi käännettynä? Pitäisi saada se englantilais-suomalaisen hääparin korttiin… |
564 |
|
|
|
Valitettavasti Tommy Tabermannin runosta Pieni laulu ihmisestä ei löydy englanninnosta.
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.finlit.fi/ |
| R.Frostin runo the way not taken on käännetty suomeksi monella tavalla.Etsin suomennosta joka menee jotenkin näin:Kaksi polkua kulki metsähän päin.Otin sen… |
1325 |
|
|
|
Kysymyksen Frost-suomennoksen alkuperä ei valitettavasti selvinnyt. Se voi olla pelkkä johonkin yhteyteen suomennettu katkelma runosta - ei välttämättä ote koko runon suomenkielisestä käännöksestä.
Robert Frostin lyriikkaa on suomennettu verrattain vähän, eikä yhdessäkään tutkimassani hänen runojaan sisältävässä antologiassa ollut The way not taken -runoa kokonaisuudessaan. Hannu ja Janne Tarmion kokoamassa Maailman runosydämessä on siitä mukana pelkkä loppu ("Tämä kerrottakoon huokaisten / jossain aikojen ja aikojen takana: / Tie haarautui metsässä, ja minä - / minä valitsin sen vähemmän kuljetun, / ja siksi on kaikki toisin.") Kokonaisuudessaan runo näyttäisi löytyvän suomeksi vain internetistä erilaisina harrastelijoiden... |
| Onko Helmetissä italiankielisiä kirjoja, joissa ko tekstille on käännös rinnakkaistekstinä suomeksi tai englanniksi? Tai onko olemassa vastaavasti suomen- tai… |
352 |
|
|
|
Helmet-kirjastoista löytyy joitakin tällaisia kaksikielisiä editioita. Niiden löytäminen Helmet-haulla vaatii tosiaan hiukan kikkailua (kahden kielen sisällyttäminen kielirajaukseen vaatii AND-operaattorin käyttöä hakulausekkeessa). Alla suorat linkit hakutuloksiin. Hakutulosten joukossa on joitakin muita monikielisiä teoksia (joissa italia on yksi monista käytetyistä kielistä), mutta suurin osa niistä on juuri kuvailemasi kaltaisia kirjoja, joissa alkuteksti ja käännösteksti ovat rinnakkain. Haut on kohdistettu tässä kaunokirjallisuuteen, koska tietokirjallisuuden sisällyttäminen hakuun toisi mukaan oppikirjat ja sanakirjat.
Helmet-haku: kaunokirjallisuus, kieli: italia ja suomi
Helmet-haku: kaunokirjallisuus, kieli: italia ja... |
| Hannes Saari aikoinaan levytti vuonna 1928 Volgan Lotjamiesten laulun. Löytyykö kyseiseen musiikkiin sanoja? Itse en ainakaan löytänyt mistään. https://youtu… |
887 |
|
|
|
Tähän venäläiseen kansanlauluun ”Ei, uhnem” on olemassa useita suomenkielisiä sanoituksia ja laulu esiintyy julkaisuissa myös monilla eri nimillä, esimerkiksi nimillä ”Volgan lautturien laulu”, ”Volgan lautturit”, ”Volgan lautturi”, ”Lotjamiesten laulu Volgalta”.
Hannes Saaren levyttämän ”Volgan lotjamiesten laulun” sanoituksen tekijä on tuntematon. Täsmälleen tätä sanoitusta en löytänyt tekstinä, mutta melko lähellä on ”Tie vapauteen” -lehdessä julkaistu ”Volgan venemiesten laulu” (s. 15, Eino Mäen mieskuorosovitus s. 16-17; digitoitujen sivujen välissä on muutama tyhjä sivu). ”Tie vapauteen” oli Yhdysvalloissa ilmestynyt suomenkielinen työväenlehti. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy... |
| Onko Carl David af Wirsénin virttä ”En vänlig grönskas rika dräkt” (nk. Sommarpsalm) käännetty suomeksi? |
1779 |
|
|
|
Sävelmän tähän Carl David af Wirsénin tekstiin (https://psalmbok.fi/psalm-539-en-vanlig-gronskas-rika-drakt/) on tehnyt Waldemar Åhlén. Löysin tähän tekstiin kolme suomenkielistä versiota, mutta vain ”Ruotsin kirkon virsikirjassa” (Verbum, [2003], virsi nro 201) ovat kaikki viisi säkeistöä. Laulu on siinä nimellä ”Jo tuuli halki laaksojen”. Säkeistöt 1-4 on suomentanut Pekka Kivekäs ja 5. säkeistön Niilo Rauhala. Laulu alkaa: ”Jo tuuli halki laaksojen käy vehryt viitta yllään”. Nuotissa ”Laulun aika : hengellisen laulukirjan lisäosa” (Aikamedia, 2008) laulusta on kolme säkeistöä ja Sofia Magdalena -kuoron cd-levyn ”Kajo” tekstilipukkeessa säkeistöjä on neljä.
Suomen Kanttorikuoron cd-levyllä ”Laulaen kiitän” laulu on nimellä ”En vänlig... |
| Mistä Shelleyn runosta on seuraavat säkeet ? Ja auringonvalo syleilee maata ja kuunsäteet suutelevat merta. Mitä arvoa on kaikilla suudelmilla jollet sinä… |
750 |
|
|
|
Katkelma on Percy Bysshe Shelleyn runosta Rakkauden filosofia (Love’s Philosophy). Runosta on kaksi suomennosta. Tuomas Nevanlinnan suomennos sisältyy Eva Maria Korsisaaren teokseen Tule rakkaani : naisen ja miehen välisestä etiikasta kirjallisuuden rakkauskuvauksissa (2006, s. 98 - 99). Matti Järvisen suomennos on luettavissa alla olevasta linkistä.
https://fi.wikisource.org/wiki/Rakkauden_filosofia_(J%C3%A4rvinen)
https://www.poetryfoundation.org/poems/50262/loves-philosophy
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
Korsisaaren teoksen saatavuuden PIKI-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena |
| Osaisitteko auttaa, mikähän on mahtanut olla romaani, jonka luin n.15 vuotta sitten. Kirjailijan etunimi oli Norah tai Nora, ja kirjan nimessä oli jollain… |
436 |
|
|
|
Kyseessä on kaiketikin Nora Robertsin Sateenkaaren väreissä (All the possibilities, suom. Meri Ala-Tauriala,1999).
Teos näyttää kuuluvan kirjastoverkkosi kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/keski.2370883
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3890060 |
| Onko Bertolt Brechtin runoa "Kinderhymne" suomennettu? Kuka, millloin ja missä julkaistu? |
266 |
|
|
|
Valitettavasti Bertolt Brechtin Kinderhymne-runolle ei löydy suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
|
| Mistä kohtaa suomenkielisestä Kalevalasta löytää runon joka alkaa ruotsiksi: "Vilka är då mina tankar, hurdant är mitt sorgsna sinne? Som den grunda tjärnens… |
287 |
|
|
|
Kyseinen kohta on Uuden Kalevalan (1849) 22. runosta.
Mitenpä minunki mieli,
Minun synkeä sisuni?
On kuin laaka lammin ranta,
Kuin pimeä pilven ranta...
https://www.gutenberg.org/files/7000/7000-h/7000-h.htm
|
| Minulla oli lapsena 50-luvulla kuvakirja, jossa seikkailivat satumetsässä tyttö nimeltään Pirpana ja koira nimeltään Turre. Mikä kirja oli kyseessä? |
375 |
|
|
|
Etsimäsi kirja on Lucie Lundbergin Seikkailu taikametsässä (1954).
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa kirjaa kuvaillaan näin:
"Pirpana ja hänen koiransa Turre joutuvat marjoja poimiessaan taikametsään asti, jossa haltiatar taikoo heidät pieniksi. He kohtaavat metsän eläimiä vaatteisiin pukeutuneena, tonttuja, peikkoja, eläviä marjoja, sieniä ja käpyjä. Hirvi johdattaa heidät Hannun ja Kertun piparkakkutalon luo (Makeismaa). Yöllä Ahti soittaa Metsälammessa viuluaan, ja Pirpana ja Turre ja vattulapset ja mustikkalapset tanssivat piirissä. Aamulla vasut ovat täynnä marjoja (puolukat). - Runsas kuvitus. Kannessa vaaleahiuksinen tyttö kori käsivarrellaan, ympärillä metsän eläimiä, sieniä ja isonenäinen puu. - Julkaistu ruotsiksi... |
| Kaipaisin tietoa siitä, miten on suomennettu Hamletissa (3. näytös, 2. kohtaus) esiintyvä lause "The lady doth protest too much". Käsittääkseni kyseessä on… |
535 |
|
|
|
Paavo Cajanderin suomennoksessa (1879) kyseinen kuningattaren repliikki William Shakepearen näytelmässä Halmet kuuluu näin: "Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632.html
Eeva-Liisa Manner suomensi saman repliikin näin: "Minusta tuo nainen vakuutteli liiaksi." (1998, s. 81).
Veijo Meren suomennoksessa kyseinen repliikki kuuluu: "Mielestäni tuo nainen vannoo liikaa." (1987, s. 107).
Yrjö Jylhä suomensi tämän repliikin näin:"Tuo nainen vakuutti mielestäni liiaksi." (1955, vuoden 2000 painoksesssa s. 98)
Matti Rossi puolestaan käänsi tämän rivin seuraavasti: "Kuningatar vannoo liikaa." (2013, s. 143) |
| Jatkosodan aikana Suomessa julkaistiin suomeksi Adolf Hitlerin pitämiä puheita 20-30-sivuisina vihkosina. Onko näitä puheita tai niistä tehtyjä puhekokoelmia… |
520 |
|
|
|
Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy yhdeksän Hitlerin suomennettua puhetta 30-luvun lopulta ja jatkosodan vuosilta. Puheet löytyvät Fennicasta hakusanoilla hitler puheet. Kansalliskirjaston kokoelmiin kuuluvat julkaisut ovat käytettävissä Kansalliskirjaston tiloissa.
Suomennoksien lainattavia kappaleita on pääkaupunkiseudulla Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastossa, Eduskunnan kirjastossa ja Työväenliikkeen kirjastossa. Voitte tarkistaa julkaisujen saatavuuden Finna.fi-hakupalvelulla, Helka-haulla, Eduskunnan kirjaston tietokannasta ja Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston tietokannasta.
https://finna.fi/
https://helsinki.primo.exlibrisgroup.com/discovery/search?vid=358UOH_INST:VU1
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/... |
| Mistä löydän runon josta muistan vain pari kohtaa ja sisällön hatarasti. Runossa poika menee kosimaan tyttöä,joka ivaa poikaa ja sanoo: " Tuo sydän äitis mun… |
475 |
|
|
|
Kyseessä on Jean Richepinin runo Ballaadi, jonka on vapaasti mukaellen suomentanut Uuno Kailas. Runon voi lukea Kailaan runokokoelmasta Uni ja kuolema (1931, s. 136). Runo sisältyy myös teokseen Uuno Kailas: Runot 1922 - 1931 (s. 381).
Runo alkaa riveillä Kosi tyttöä köyhä poika, / vaan ei häntä se tyttö tahtonutkaan.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1906932?page=1
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Richepin |
| Haluaisin tiedon suomentajasta ja suomennoksen Emily Dickinsonin runon F372 (1862) alkusäkeistä: "After great pain, a formal feeling comes." Kiitos! |
219 |
|
|
|
Valitettavasti Emily Dickinsonin runoa, joka alkaa rivillä "After great pain, a formal feeling comes - " (R. W. Franklinin numeroinnilla 372), ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ |
Kysy kirjastonhoitajalta