| Löytyykö Aila Meriluodon runosta Jälkeenpäin saksannosta? |
22 |
|
|
|
Hei,Kyllä löytyy. Vaara-kirjastojen kokoelmista löytyy kirja Still wie Licht in windloser Gegend : Lyrik aus Finnland. Eine Anthologie in Finnisch/Schwedisch und Deutsch (Loeper, 1985) josta runon käännös "Danach" löytyy sivulta 187. |
| Oskar Merikanto on säveltänyt vuonna 1902 laulun Skogduvors Toner (alkuperäinen kirjoitusasu Skogsdufvors toner), johon sanat on kirjoittanut Jenny Blicher… |
26 |
|
|
|
Gustav Djupsjöbackan mukaan Oskar Merikannon yksinlaulun ”Skogsduvors toner”, op47, nro 1, sanoitus on peräisin tanskalaisen kirjailijan Jenny Blicher-Clausenin romaanista ”Farbror Frans : en stilfærdig historie” (1901), johon sisältyy myös runoja. Tämä runo, joka päätyi Merikannon laulun sanoitukseksi, on romaanin loppuvaiheessa. Laulun on suomentanut Ilta Koskimies nimellä ”Metsäkyyhkyset”. Laulun suomenkielinen sanoitus ei ole suoraan romaanin suomennoksesta, vaan erillinen käännös. Ruotsinkielisen sanoituksen alkuperästä ei ole tietoa.
Blicher-Clausen kirjoitti romaaninsa tanskaksi. Tanskankielistä alkuteosta en pääse näkemään, mutta se on saatavissa kaukolainaksi esimerkiksi Varastokirjastosta. Romaanin on kääntänyt ruotsiksi... |
| "Eikä päivä pääty" on Aitmatovin erään romaanin nimi; alkukielen nimi tarkoittaa "yli vuosisadan kestää päivä". Tietääkseni tämä on Shakespeare-sitaatti, mutta… |
34 |
|
|
|
Vaikka kirjailija Eikä päivä pääty -romaanin esipuheessa sanoo kirjansa nimeä И дольше века длится день "Pasternakin venäjäntämäksi Shakespeare-sitaatiksi", se on tosiasiassa lainaus Pasternakin viimeiseksi jääneeseen runokokoelmaan Когда разгуляется (1959) sisältyvästä runosta Единственные дни. Runo löytyy suomeksi Marja-Leena Mikkolan kokoamasta ja suomentamasta Pasternakin runojen valikoimasta Sisareni, elämä (Tammi, 2003) nimellä Ainutkertaiset päivät. Sen viides ja viimeinen säkeistö kuuluu seuraavasti: "Ja uneliaita viisareita / laiskottaa kääntyä taulullaan, / ja päivä on pitempi vuosisataa, / eikä syleily pääty milloinkaan." [kursiivi lisätty]
Pasternak käänsi venäjäksi kahdeksan Shakespearen näytelmää: Hamlet, Romeo ja Julia,... |
| Kuka on kirjoittanut Pentti Saaritsan suomentamman laulun Kohtaaminen? |
43 |
|
|
|
Kappaleen säveltäjä on Elaine Brown, joka oli Mustien pantterien johtaja. Alkuperäisnimi on The Meeting.
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://elainebrown.org/ |
| Haluaisin tietää, onko John Henry Mackayn runoa … |
29 |
|
|
|
En löytänyt suomenkielistä painettua käännöstä Finna.fi:stä. Laura-tietokannan mukaan suomennoksia on 6 kappaletta, niiden tekstit löytyvät tietokannasta, https://laura.uniarts.fi/savellys/morgen-op-6610. Kuitenkaan näiden yhteydessä ei ole tietoa siitä, onko teksti julkaistu "kansissa" eikä niitä löytynyt hakemalla tekijöillä Finna.fi:stä. LiederArchive'n tiedoissa ei mainita suomennoksia, https://www.lieder.net/lieder/get_author_texts.html?AuthorId=1730. |
| Löytyykö englanninkielisessä tekstissä esiintyvälle navajo-intiaanien termille "skin-walker" (viivalla tai ilman) jo suomenkielistä käännöstä? Ilmeisesti noita… |
74 |
|
|
|
Navajojen kansanperinnettä hyödyntävissä Tony Hillermanin dekkareissa suomentaja Jyri Raivio on käyttänyt sanaa "poppamies":
" -- being one of the places where members of the skin-walker clan were supposed to meet." = " -- paikkoja, joissa poppamiesten klaanin jäsenien oli ollut määrä kokoontua."
"You do, somebody sees you, and they think you're a skinwalker yourself." = "Jos sinä käyt ja joku näkee, sinuakin aletaan pitää poppamiehenä."
(Tony Hillerman, Coyote waits/Kojootin jälki)
Tietokirjasuomennoksista en skinwalkerin vastineita löytänyt. Alkuteoksissa vaikuttaa käytetyn ilmiöstä navajonkielistä termiä, joka on sitten sellaisenaan siirretty suomenkieliseen käännökseen:
"Navajokulttuurissa tunnettiin myös yee naaldlooshii eli noita... |
| Onko olemassa joku tietokanta, josta saisin selville uusimmat suomen kielelle käännetyt lastenkirjat? |
62 |
|
|
|
Valitettavasti juuri tällaista tietokantaa ei näyttäisi olevan olemassa. Kirjallisuuden vientikeskus Fili pitää yllä tietokantaa suomesta muille kielille käännetystä kirjallisuudesta. Lastenkirjainstituutti puolestaan kokoaa vuosittain Kirjakori-tilastot, joista käy ilmi suomeksi käännettyjen lasten- ja nuortenkirjojen määrä. Viime vuoden tilastot löydät täältä: https://lastenkirjainstituutti.fi/tiedotearkisto/kirjakori-2023-tilasto…
Kirjastojen, museoiden ja arkistojen verkkohaku Finna antaa hakusanoilla: "käännökset" ja "lastenkirjat" sekä vuosirajaus ja aineistotyyppi "kirja" tietyn tulosjoukon, mutta se on käytävä manuaalisesti läpi, jotta voi poistaa sieltä väärät tulokset, eli esimerkiksi aikuistenkirjat.
Helmet-verkkohaku puolestaan... |
| C. M. Bellmanin Fredmanin laulun nro 8 ("Ack, om vi hade, go vänner, en så") on suomentanut Reino Hirviseppä / Palle. Suomennos kulkee mm. nimillä "Unkarin… |
49 |
|
|
|
Reino Hirvisepän (Palle) toisen ja kolmannen säkeistön sisältävästä Fredmanin 8. laulun suomennoksesta en onnistunut löytämään ennen vuotta 1986 julkaistua painettua versiota. Silloin kolmisäkeistöinen Unkarin viiniä ilmestyi valikoimassa Pallen parhaat : "kulttuurikuplittajan" kuusi vuosikymmentä.
60-luvun lopulla perustettu Bellman-kvartetti levytti kappaleen vuonna 1984 ilmestyneelle levylleen Lähteelle istukaamme, ja kvartetin 20-vuotisjuhlan kunniaksi keväällä 1987 julkaistiin 26 Hirvisepän Bellman-suomennosta sisältävä nuottikokoelma Bellmanilta : Carl Michael Bellmanin lauluja mieskvartetille ja -kuorolle. Kokoelman toimittajan ja kvartetin 2. tenorin Aatu Leinosen esipuheessa kerrotaan kvartetin Bellman-ohjelmistosta seuraavaa... |
| Mikä on ollut ensimmäinen suomennettu maallinen fiktiivinen teos? |
85 |
|
|
|
Kaunokirjallisten suomennosten alkuvaihe ajoittuu 1820–1830-luvuille. Vuonna 1820 perustetun Turun Wiikko-Sanomat -lehden sivuilla alkoi pian ilmestyä Suomen ruotsinkielisestä lehdistöstä tai ruotsalaisista lehdistä käännettyjä lyhyitä kertomuksia, faabeleita, kaskuja ja runoja. Vuosikymmenen lopulla alkoi ilmestyä Oulun Wiikko-Sanomia, joka jatkoi Turun Wiikko-Sanomien linjaa suomennosten julkaisijana. Ensimmäiset kirjan kokoiset kaunokirjalliset käännökset ilmestyivät sitten 1830-luvulla.
Ensimmäinen suomen kielellä julkaistu romaani on sveitsiläisen Heinrich Zschokken Kultala, joka ilmestyi SKS:n kustantamana vuonna 1834. Samana vuonna ilmestyivät vielä tuntemattomaksi jääneestä saksankielisestä alkutekstistä suomennettu Elina eli... |
| Onko runoa “What lips my lips have kissed, and where, and why” (kirjoittanut EDNA ST. VINCENT MILLAY) käännetty suomeksi? Minun tutkimukseni perusteella ei… |
26 |
|
|
|
Risto Ahdin suomennos kyseisestä Edna St Vincent Millayn runosta sisältyy runoantologiaan Maailman runosydän (koonneet Hannu ja Janne Tarmio, 1998, s. 634).
Runon otsikko on Sonetti ja se alkaa rivillä "Mitä huulia missä ja miksi huuleni suutelivat...".
|
| Onko Omar Khaijamin sitaattia, joka englanniksi kuuluu "Drink! For You Know Not Why You Go, Nor Where" (Edward FitzGerald: The Rubáiyát of Omar Khayyám),… |
35 |
|
|
|
FitzGeraldin mukaelman on suomentanut ainakin Toivo Lyy teoksessa Omarin malja - uusia Omar Khaijamin nelisäkeitten suomennoksia (Kustannusosakeyhtiö Aura 1945, runo XCII). Jaakko Hämeen-Anttila on suomentanut Omar Khaijamin runoja eri lähteiden pohjalta, nämä käännökset puolestaan löytyvät teoksesta nimeltä Malja ja mennyt maine (Basam 1999).
Kuten Hämeen-Anttila (1999: 130) toteaa, Omarin nimellä kiertävät runot eivät ole varsinaisesti Omarin omia runoja, vaan FitzGerald on muokannut tekstiä vapaasti, yhdistellyt säkeitä eri runoista ja toisinaan jopa lisäillyt itse sepittämiään säkeitä. FitzGeraldin kääntyämät runot eivät siten ole käännöksiä vaan mukaelmia, sillä hänen käännöksensä eivät vastaa hänen käyttämänsä käsikirjoituksen... |
| Miten on suomennettu (Päivö ja Teivas Oksala) Vergiliuksen Aeneis-teoksen (kirja 6/851) kohta, joka on englanniksi "to spare those who have submitted and to… |
34 |
|
|
|
Kyseinen kohta Vergiliuksen Aeneaan tarussa kuuluu Teivas ja Päivö Oksalan suomennoksessa (1999, s. 154) näin:
[Kansoja hallita käskyilläs, sinä muistaos, Rooma –
tuo sinun taitosi on – tavat rauhan määrätä muille,]
voitetut armahtaa sekä lannistaa kopeoita. |
| Luin kauan sitten Dean Koonzin kirjan, jonka juonessa oli sokea pikku poika, joka siirtyi välillä toiseen ulottuvuuteen, jossa hän ei ollutkaan sokea. Tässä… |
42 |
|
|
|
Etsimäsi kirja voisi olla Dean R. Koontzin Pimeyden enkeli (From the corner of his eye, suom. Kari Salminen, 2002).
Alla on linkki teoksen tietoihin kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_7541 |
| Onko virsi ”Soi kunniaksi Luojan” käännetty englannin kielelle? |
64 |
|
|
|
Virren ”Soi kunniaksi Luojan” (tai ”Soi kiitokseksi Luojan”) on säveltänyt Jean Sibelius. Säkeistöt 1 ja 2 on kirjoittanut Aukusti Valdemar Koskimies ja 3. säkeistön Ilta Koskimies. Sibeliuksen teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden luettelossa sen nimi on ”Laulut, sekakuoro, op23. Nro 6a, Soi kiitokseksi Luojan”.
Laulettavia käännöksiä on olemassa ainakin kaksi.
Fabian Dahlströmin tekemän Sibeliuksen teosluettelon mukaan R. Birch Hoylen englanninkielinen sanoitus ”We praise Thee, our Creator” sisältyy nuottiin ”Cantate Domino : World Student Christian Federation Hymnal”. Tästä nuotista on useita painoksia, joiden sisältötietoja en pääse näkemään. Martti Nisosen englanninkielinen sanoitus ”Take flight, my song so tender” sisältyy Kaarina R... |
| Onko kardinaali John Henry Newmanin runoa The Dream of Gerontius koskaan suomennettu ja jos, mistä se löytyisi? Kun hakee sanoilla Gerontiuksen uni, kaikki… |
106 |
|
|
|
En löytänyt kyseiselle runoelmalle suomennosta tutkimistani tietokannoista. Runoelman voi lukea englanniksi Project Gutenbergin sivuilta. Lahden Lastu-kirjaston sivuilta löysin kuvauksen Elgarin oratoriosta ja runosta, sen voit lukea täältä. |
| Onkohan elokuvan Sound of Music kappaleeseen Climb Every Mountain suomenkieliset sanat? |
72 |
|
|
|
En löytänyt tätä yksittäistä laulua suomeksi mistään julkaisusta, mutta Richard Rodgersin säveltämän ja Oscar Hammerstein II:n alun perin sanoittaman musikaalin libreton on suomentanut Esko Elstelä. Finna-hakupalvelun (https://finna.fi) mukaan näytelmämoniste on lainattavissa Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastosta. Monisteen kuvailutiedoista ei selviä, onko Elstelä suomentanut myös kaikki laulut ja mitkä ovat laulujen suomenkieliset nimet. |
| Onko Amalia Rodriguesin kappaleesta Maria Rita cara bonita tehty suomenkielistä versiota? |
26 |
|
|
|
Hei,
Eipä näyttäisi olevan juuri tuota kappaletta. Suomeksi tosin löytyy Kirsi Poutasen Amália tribute : fado original in Finnish, jossa on 15 Amália Rodriguesin kappaletta Tarja Härkösen suomennoksina. |
| Olen tietoinen kahdesta Thomas Maloryn Arthur-tarinan suomennoksesta: Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa (Aino Lehtonen) ja Pyöreän pöydän ritarit (Marja… |
73 |
|
|
|
Nyt on saattanut ChatGPT laittaa vähän omiaan. Etsin tietoa esimerksi Finna.fi:stä ja Kirjasammosta ja sain vastaukseksi vain tuon Aino Lehtosen suomentaman novellikokoelman Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa sekä Marja Helanen-Ahtolan lyhyentäen kääntämän Pyöreän pöydän ritarit. Voit tarkistaa Kirjasammon hakutuloksen täältä.
Eino Kalima oli teatteriohjaaja ja kääntäjä, jonka käännöstöihin kuului muun muassa Anna Karenina. Eino Kaliman käännöksiä voit tutkia Kirjasammosta. |
| Yritän etsiä runoa, jonka nimi on Aurinko ja pohjatuuli. Aiheesta on olemassa myös Aisopoksen satu, mutta nyt etsin La Fontainen (?) tekemää ja Yrjö Jylhän… |
34 |
|
|
|
Aurinko ja pohjatuuli sisältyy Yrjö Jylhän suomentamaan La Fontaine -valikoimaan Tarinoita (WSOY, 1935). |
| Amerikkalaisten/ brittiläisten elokuvien käännöstekstitys suomeksi. Minkähän vuoksi tekstitykset ovat nykyään luvattoman kömpelöitä? Esim. Teitittelyä ei… |
96 |
|
|
|
Saman elokuvan voi tosiaan nähdä vuosikymmenten mittaan monilla eri suomenkielisillä ruututeksteillä. Se, onko taso yleisesti heikentynyt johonkin toiseen aikakauteen nähden, on kiistanalaista, mutta joitain yleisiä syitä "huonoihin" käännöksiin tulee mieleen.
Käännöksiä on tehty ja tehdään elokuvateattereihin, tallenteille, eri televisiokanaville ja suoratoistopalveluihin hyvin kirjavilla työehdoilla ja monenlaisten toimijoiden kautta. AV-alan työehtosopimuksen piirissä oleva kääntäjä tekee työtään erilaisilla ehdoilla kuin villin toimiston kautta freelancerina kääntävä. Suoratoistoalustoilla käännös ei välttämättä ole lainkaan ammattikääntäjän tekemä. Palkkauksen ohella myös työtahdin vaatimukset vaikuttavat lopputulokseen. Työn tilaaja... |
Kysy kirjastonhoitajalta
