| Mikä uusi kaunokirjallinen kirja: piirretty puna-musta-valkoinen kansi ja kirjassa nainen ajaa vapauteen? |
287 |
|
|
|
Kyseessä on varmaankin Judy Leigh'n teos Suurenmoinen irtiotto (A grand old time, suom. Marja Helanen, HarperCollins, 2020). Kirjan alanimeke on Tarina naisesta, joka osti auton ja ajoi vapauteen.
Lisää teoksesta voit lukea täältä:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4072516
Linkistä voit myös tarkistaa teoksen saatavuuden kirjastoverkkosi alueella. |
| Tiedättekö romaaneja joiden aikajana on yksi vuorokausi (24 tuntia). James Joycen Odysseus on tällainen, mutta mitä muita esimerkkejä löytyy. Saisinko jonkun… |
349 |
|
|
|
James Joycen Odysseus (Ulysses) on niin sanottu yhdenpäivänromaani, jonka tapahtumat sijoittuvat yhteen vuorokauteen. Yhdenpäivänromaanit on asiasana, jolla löytyy kirjastotietokannoista ja esimerkiksi Kirjasammosta helposti lukuisia teoksia.
Yhdenpäivänromaaneja ovat esimerkiksi seuraavat teokset:
Virginia Woolf: Mrs. Dalloway
George Saunders: Lincoln Bardossa
John Steinbeck: Oikutteleva bussi
Don de Lillo: Cosmopolis
Michael Cunningham: Tunnit
Ian McEwan: Lauantai
Aleksander Solženitsyn: Ivan Denisovitšin päivä
Claude Simon: Historia
Volter Kilpi: Alastalon salissa : kuvaus saaristosta
Mika Waltari: Surun ja ilon kaupunki
Kari Hotakainen: Jumalan sana
Joel Lehtonen: Putkinotko
Kirjoittamalla Helmet-hakuun... |
| Onko Rainer Maria Rilken runo "Der Ritter" suomennettu? Jos on, millä nimellä? Runo on melko lyhyt. |
300 |
|
|
|
Valitettavasti Rainer Maria Rilken runosta Der Ritter ei löydy suomennosta.
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ |
| Onkohan tätä runoa/laulua suomennettu? I love this colorful world “Jeg elsker den brogede verden” Kirjoittanut Hans Vilhelm Kaalunds, julkaistu vuonna 1877… |
294 |
|
|
|
Käännösrunojen tietokannan "Linkki maailman runouteen" mukaan runoa ei ole ilmestynyt suomeksi. Tarkastin asian myös Fono.fi - äänitetietokannasta, jos se olisi suomennettu laulumuodossa. Suomen tiede- ja kulttuuriaineistojen hakupalvelu Finna ei myöskään tunnistanut Kaalundsin runoa.
Asian selvittämisessä käytetyt hakupalvelut:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.fono.fi/
https://www.finna.fi/ |
| Pari suomennoskysymystä: Eckhart Tollen teoksesta Stillness Speaks, 2003 on otettu lainaus: “Life has no opposite. The opposite of death is birth. Life is… |
264 |
|
|
|
Kaivattu lainaus löytyy kirjan 9. luvusta Kuolema ja ikuisuus: "Elämällä ei ole vastakohtaa. Kuoleman vastakohta on syntymä. Elämä on ikuista." (s. 115) |
| Onko Lassi Nummen runo Kuiskaus käännetty saksaksi, ja kuka on kääntäjä? |
431 |
|
|
|
Ingrid Schellbach-Kopra on saksantanut Lassi Nummen runon Kuiskaus. Runo Flüstern sisältyy teokseen Welt, noch immer (Heiderhoff 1992).
Saat runon sähköpostiisi. |
| Onkohan Eino Leinon runosta Hymni (Hymyilevä Apollo) ruotsinnosta? Tarvitsisin tämän säkeen: ”Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää, niin ette niin kovat oisi! Miks… |
853 |
|
|
|
Eino Leinon laajaa tuotantoa on ruotsinnettu melko paljon. Valitettavasti kuitenkaan Sata ja yksi laulua .kokoelman (1898) Hymni-runoelman kolmannesta runosta Hymyilevä Apollo ei ole ruotsinnosta. |
| Tarvitsisin yhden virkkeen pituisen suomennoksen Turhuuden turuilla -kirjasta luvusta 6, joka on alkutekstissä toisen kappaleen lopussa. Kyseinen virke kuuluu… |
209 |
|
|
|
Kyseinen kohta William Makepeace Thackerayn teoksessa Turhuuden turuilla löytyy Aino Tuomikosken suomennoksessa sivulta 58 ja se kuuluu näin:
Eikö kaikkien elämässä ole pikku lukuja, jotka näyttävät aivan mitättömiltä ja kuitenkin vaikuttavat koko muuhun elämäämme?
William Makepeace Thackeray: Turhuuden turuilla (suom. Aino Tuomikoski, Otava, 2005) |
| Etsin suomennosta Goethen teoksesta: Urworte. Orphisch. Siitä Daimonin säkeistöä. Toiseksi Faust I:n Prologi taivaassa osasta arkkienkeli Rafaelin osuuden… |
314 |
|
|
|
Valitettavasti näyttää siltä, että Johann Wolfgang von Goethen runosarjasta Urworte. Orphisch ei löydy suomennosta, ei myöskään sarjan yksittäisistä runoista.
Faustista on olemassa kolme suomennosta. Alla olevassa linkissä on Kaarlo Forsmanin suomennos vuodelta 1884.
Project Gutenbergissa on digitoituna Goethen Faust I. Digitoidusta teoksesta löydät helposti arkkienkeli Rafaelin repliikin.
RAFAEL.
Aurinkos soipi niinkuin ennen
Kilvassa siskomailmojen,
Rataansa säätämääsi mennen
Se pauhaa halki taivasten.
Salass' on ihmeen syyt ja juuret,
Joll' enkeleitäs riemastat;
On työsi, korkeat ja suuret,
Kuin luomis-aamull' armahat.
http://www.gutenberg.org/cache/epub/18348/pg18348-images.html
Faustin ovat suomentaneet myös Valter Juva... |
| Onko tätä Aila Meriluodon runoa käännetty ruotsiksi ja jos niin missä teoksessa? |
533 |
|
|
|
Katkelma on Aila Meriluodon runosta Jälkeenpäin, sen toisesta säkeestä (kokoelmasta Lasimaalaus, 1946).
Valitettavasti runosta ei löydy ruotsinnosta. |
| Löytyykö englanninkielistä käännöstä Mustapään runosta, joka alkaa: tein lasinkuultavan laulun |
340 |
|
|
|
Mustapään Laulu-runon englanninnos 'A song' löytyy Aili Jarvenpan kääntämänä 1900-luvun suomalaisrunouden antologiasta Salt of pleasure (New Rivers Press, 1983). |
| Etsin A.A. Milnen runon suomennosta ja se voisi löytyä teoksesta Nyt ollaan kuusivuotiaita ja voisi olla juuri tuo runokin. Se alkaa englanninksi sanoilla … |
800 |
|
|
|
Etsitty runo on kuin onkin peräisin Milnen kokoelmasta Now we are six, jossa sen nimenä on The end. Toisinaan siihen näkee viitattavan myös nimellä Now we are six. Suomeksi Nyt ollaan kuusivuotiaita ilmestyi ensimmäisen kerran Ville Revon kääntämänä osana teosta Nalle Puh : kootut kertomukset ja runot (WSOY, 1997). Kirjan päättävä runo on tässä otsikoitu englanninkielisen alkuteoksen mukaisesti sanalla Loppu. |
| Onko J.W. von Goethen runoa Vermächtnis (perintö, viimeinen toivomus tai jotain sellaista) käännetty suomeksi ja jos on, miten se kuuluu? Se ilmestyi alunperin… |
337 |
|
|
|
Otto Manninen on suomentanut Johann Wolfgang von Goethen runon Vermächtnis. Runo on saanut suomenkielisen nimen Testamentti ja suomennos on luettavissa esimerkiksi Goethen runojen kokoelmassa Runoja (1980, ss. 211 - 212).
Saat suomennoksen sähköpostiisi.
https://kalliope.org/da/text/goethe2000010806 |
| Vänrikki Stoolin tarinoiden suomennoksista: onko O Manninen tehnyt kaksi käännöstä? Esimerkiksi vuonna 1922 (WSOY) ilmestyneen kirjan Sven Tuuvan alku: Sven… |
1585 |
|
|
|
Otto Mannisen ensimmäinen suomennos Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista valmistui vuonna 1909. Teivas Oksalan mukaan Manninen muokkasi suomennosta, joka sai lopullisen muotonsa vuonna 1948. Muokattu suomennos ilmestyi Runebergin Runoteosten toisessa osassa.Johan Ludvig Runeberg: Runoteokset : 2 Fennicassa:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3658330https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/j-l-runeberg-sksssa/j-l-runeberg-…http://www.runeberg.net/fin/b_2_t.html |
| Onko Friedrich Ani n saks. dekkareita ( lähinnä Sueden - sarjaa) suunnitelmissa suomentaa? |
146 |
|
|
|
Ainakaan meillä kirjastoissa ei ole tietoa suomennossuunnitelmista. |
| Onko William Wordsworthin runoa She was a Phantom of Delight suomennettu? |
432 |
|
|
|
She was a phantom of delight löytyy Aale Tynnin suomentamana Wordsworthin runojen kokoelmasta Runoja (WSOY, 1949) otsikolla Mielikuvitus : III. |
| Onko Rimbaud'lta suomennettu runo, jossa on englanniksi seuraava kohta: ‘I’d have liked to show children blue-water dorados, golden fish and fish that sing,’… |
623 |
|
|
|
Katkelma on Arthur Rimbaud'n runosta Le Bateau ivre (1871).
"J'aurais voulu montrer aux enfants ces dorades
Du flot bleu, ces poissons d'or, ces poissons chantants."
Saat sähköpostiisi Einari Aaltosen ja Kaarlo Sarkian suomennokset etsimästäsi kohdasta. Runon on suomentanut myös Tuomas Anhava.
https://www.poetica.fr/poeme-1906/arthur-rimbaud-le-bateau-ivre/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/ |
| Onko Goethen teoksia "Wilhelm Meister's Journeyman Years" ja "Wilhelm Meister's Theatrical Calling" käännetty suomeksi? |
364 |
|
|
|
Wikipedia vihjaa, että Wilhelm Meisterin oppivuodet -teosta edeltänyt Wilhelm Meisters theatralische Sendung löytyisi nimellä Wilhelm Meisterin teatterikutsumus ja että oppivuosia seurannut Wilhelm Meisters Wanderjahre olisi olemassa nimellä Wilhelm Meisterin vaellusvuodet. Tosiasiassa kyseisiä teoksia ei kuitenkaan ole käännetty, tai ainakaan niitä ei löydy yhdenkään suomalaisen kirjaston tietokannasta. Wikipedian maininnat lienevät artikkelin kirjoittajan omaa, lukijan avuksi tarkoitettua tulkintaa.
Ainoa Wilhelm Meisterin vaiheita suomeksi seuraava teos, Wilhelm Meisterin oppivuodet, ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1923. Kääntäjää ei teoksessa mainita. |
| Minua kiinnostaa se, että mitä kiinalaista kirjallisuutta on käännetty suomeksi vuodesta 2010 alkaen. Onko tällaisia tilastoja? Kiitos! |
344 |
|
|
|
Voit etsiä kiinan kielestä suomennetun kirjallisuuden Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Avaa perushaku klikkaamalla suurennuslasin kuvaa ja ryhdy sen jälkeen rajoittamaan teoslistaa sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla. Haku kannattaa rajata esimerkiksi tässä tapauksessa aineistotyypin (kirja), aikavälin (2010 – 2020), kielen (suomi) ja alkukielen (kiina) mukaan. Tuloslistaan tulee nyt 69 nimekettä, mutta osa näistä on uusintapainoksia. Voit rajata tulokset myös vain kaunokirjallisuuteen päägenre-rajoittimilla, jolloin teosten määrä on tällä hetkellä 35.
|
| Kysymykseni koskee Aravind Adigan romaania "Valkoinen tiikeri" (2009, suom. Tarja Teva). Onkohan tuossa romaanissa mainitut tiettyihin hahmoihin viittavat… |
263 |
|
|
|
Tarja Tevan Adiga-suomennoksessa myös eläimelliset lempinimet on käännetty: kirjan sivuilta löytyvät Puhveli, Haikara, Villisika, Korppi ja Mungo. Myös useimmat muut alkuteoksen englanninkieliset kutsumanimet on suomennettu: Vitiligo-Lips on Valkopälvihuuli, Country-Mouse Maalaishiiri, Great Socialist Suuri Sosialisti; Pinky Madam on kuitenkin säilynyt Pinky Madamina. |
Kysy kirjastonhoitajalta