| Radioitiinko Kekkosen ja Paasikiven vallanvaihto, vai hiljensikö yleislakko 1.3.1956 Oy. Yleisradio Ab:n? |
57 |
|
|
|
Juhani Suomi valaisee asiaa Kekkos-elämäkerrassaan seuraavasti: "Oman leimansa presidentinvaihdokselle ja siihen liittyville juhlamenoille antoi samana aamuna kello kuusi alkanut yleislakko, joka hiljensi valtakunnan. Sen seurauksena kansalaisetkin saivat lukea ensimmäiset kuvaukset presidentinvaihdoksen tapahtumista ja yksityiskohdista vasta lakon päättymisen jälkeen ilmestyneistä lehdistä." (Juhani Suomi, Urho Kekkonen. 1950–1956, Kuningastie)
Yleisradion lähetyksiin yleislakko ei kuitenkaan vaikuttanut.
Luettelo työpaikoista, laitoksista, yrityksistä ja liikenneyhteyksistä, joita yleislakko ei koskenut, löytyy esimerkiksi Sigurd Klockaren kirjasta Yleislakosta kansanrintamaan.
|
| Valtiopäivien avajaiset pidettiin tänä vuonna 7. helmikuuta. Avajaisten jälkeen oli kahvitilaisuus Eduskuntatalon Valtiosalissa. Ylen lähetyksen mukaan… |
93 |
|
|
|
Eduskuntatalon ravintolasta saatu vastaus:
Eduskuntatalon ravintolalla on pitkä yhteistyö Omnian kanssa ja se mahdollistaa valtiopäivien avajaisissa ainutlaatuisen työharjoittelukokemuksen ryhmälle tarjoilijoita.
Tarjoilijoita ohjaavat ja tukevat ravintola-alan ammattilaiset.
Valtiopäivillä tarjottavat kahvileivät ovat pääsääntöisesti Eduskunnan omasta keittiöstä, mutta joidenkin tuotteiden osalta ravintola tekee yhteistyötä kotimaisten
kumppaneiden kanssa. Tarjoiluissa painottuu aina kotimaisuus.
Astioiden osalta ravintolalla on yhteistyökumppani, joka toimittaa astiat suuriin tilaisuuksiin. |
| Millä vierasperäisellä sanalla kutsutaan tahtumaa tai juhlaa josssa julkistetaan jonkin paikan (tori, puisto tai vastaava) uusi nimi? |
463 |
|
|
|
Paikan, muistomerkin ym. nimen julkistamistilaisuudesta voi käyttää montaa eri nimeä.
Vierasperäisiä sanoja ovat ainakin vihkiminen ja inauguraatio.
Vihkiä-sanan mekitys on mm. seuraava: 'asettaa joku tai jokin juhlallisin menoin määräarvoon tai tehtävään'. Sana lienee lainattu keskiajalla muinaisruotsista. Muinaisruotsin vighia on merkinnyt 'vihkiä, pyhittää'.
Inauguraatio-sanan merkitys on mm. 'juhlallinen vihkiminen käyttöön'. Sanan alkuperä on latinan kielessä. En löytänyt sanan alkuperän selvitystä mistään saatavillani olevasta suomen kielen etymologisesta sanakirjasta, vaan jouduin turvautumaan englannin kielen sanan inauguration etymologisiin selvityksiin. Sana juontaa juurensa latinan kielen sanasta inaugurat tai augurare, joka... |
| Miten juhlan puhujajärjestys määritellään esim. uuden rakennuksen vihkiäisjuhlassa? |
359 |
|
|
|
Leena Harjun teoksen Työelämän tapahtumat ja tilaisuudet (Otava, 2003) luvussa 4 (s.87-92) annetaan ohjeita mm. peruskiven muuraustilaisuuteen, harjannostajaisiin ja toimitalon vihkiäisiin ja avajaisiin. Teos on lainattavissa ja varattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmassa.
|
| Miksi jalkapalloilijat kävelevät kentälle käsi kädessä lasten kanssa? |
2871 |
|
|
|
Se tapa, että lapset saattavat esim. urheilukilpailujen avajaisissa tai jalkapallo-ottelun alussa urheilijat kentälle - ja että lapset voivat usein muutenkin osallistua kisojen juhlallisuuksiin - on yleistynyt monissa suurissa urheilutapahtumissa. Eipä sille löytyne sen kummempaa historiaa kuin se, että kyseessä on hieno tapa antaa monille kisapaikan tai osallistujamaiden lapsillekin mieleenjäävä kokemus osallistua urheilutapahtumaan vieri vieressä urheilutähtien kanssa. Varmaankin monet katsojatkin ovat pitäneet tavasta kovasti, jonka vuoksi tapa on yleistynyt niin monissa urheilutapahtumissa.
Tapa voinee myös muistuttaa siitä, että urheilu ei ole vain huippuammattilaisten totista kilpailua vaan monenikäisille ja myös lapsille sopivaa... |
| Löytyisikö jostain kuvausta 1600-luvun Turun akatemian "fuksiaisista"? Klingen yliopistohistoriasta en löytänyt kuin yhden valokuvan Uppsalan välineistöstä. |
1232 |
|
|
|
Hannu Laaksosen kirjassa Alma Mater Aboensis on kuvaus 1600-luvun ylioppilaiden vastaanotosta (s. 58-59). Runoilija Jacob Chronander kirjoitti kaksi runomuotoista näytelmää, joista toinen nimeltä Surge eller flijt och oflijtighetz skodespegel, författat flit en lustigh comoedia esitettiin maisteripromootiossa v. 1647.
Muita mahdollisia lähteitä:
HISTORIAA AURAN RANNOILLA : TURKULAISTA HISTORIANTUTKIMUSTA JA HISTORIANTUTKIJOITA / TOIMITTAJA: AUVO KOSTIAINEN ; [KIRJOITTAJAT: MARJA ENGMAN ... ET AL.].
(ei Helmet-kirjastoissa): http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?
view=Yliopistokirjastot&author=&title=historiaa+auran+rannoilla&keyword=&ident=&mat_type=all&organization=flat&s1=ALL&dosearch=Hae... |
Kysy kirjastonhoitajalta
