Miten toimi lehmänkurkkulamppu, jota ennen savupirtissä käytettiin? |
143 |
|
|
|
Kurkkulamput olivat teuraseläimen, yleensä naudan, talista valmistettuja kynttilöitä. Nimitys tulee siitä, että kurkkulamppujen valamiseen käytettiin teuraseläimen omaa kurkkutorvea. Pluseja eli kurkkulamppuja eli lehmänkurkkulamppuja on käytetty ainakin Hämeen, Kymen ja Keski-Suomen alueella. Mainintoja löytyy etenkin joulun viettoon liittyvistä teksteistä.
Kurkkulamppuja poltettiin luultavasti tavanomaisen kynttilän tapaan, mutta ne valmistettiin usein itse, ja sydämenä saattoi olla "puupuikon ympärille kääritty riepu", kerrotaan Ylen artikkelissa vuodelta 2010.
Lähteitä:
Suomen murteiden sanakirja
Yle (2010)
Kotka-Kymin seurakunnan lehti Osviitta
Ilkka (1938) |
Joulu ja joulunaika kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta |
189 |
|
|
|
Vaski-kirjastoista on saatavilla esimerkiksi seuraavia joulua, joulun aikaa ja joulunviettoa kulttuurihistoriallisesti käsitteleviä tietokirjoja:
Merja Leppälahden Perinnejoulu. Käsikirja kaikille (2019) käsittelee suomalaisia joulutapoja ja niiden historiallisia juuria
Perinnejoulu : käsikirja kaikille | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Eero Perungan Joulupukki. Tuhatvuotinen arvoitus (2020) keskittyy joulupukin historiaan mutta myös siihen liittyvään kansainväliseen joulun ajan traditioon
Joulupukki : tuhatvuotinen arvoitus | Vaski-kirjastot | Vaski-kirjastot (finna.fi)
Jouluisia symboleita ja niiden perinteitä ruotsalaisesta näkökulmasta käsittelee Helen Egardtin Julens symboler (2015)
Julens symboler | Vaski-... |
Löytyykö tälle adventtirunolle suomennosta? Entä alkuperäistä kirjoittajaa? När första ljuset brinner står julens dörr på glänt och alla människor glädjas att… |
328 |
|
|
|
Runo on perinteinen ruotsalainen lasten adventtiruno, jolle ei löydy alkuperäistä tekijää. Sitä on ollut tapana esittää koulujen joulujuhlissa. Myöskään suomennosta ei löydy. |
Kuka on Tiernapoikien Herodeksen lyömä Murjaanien kuningas? Niin ku, perustuuko juttu mihinkään vai onko se näytelmän oma keksintö? |
454 |
|
|
|
Liisa Nuutisen kirjoittamassa kolumnissa todetaan, että "Murjaani on meille ruotsin kautta tullut ranskalainen lainasana. Se on samaa perua kuin sanat mauri ja maurilainen, joilla tarkoitetaan Afrikan entisen Mauritanian asukkaita. Sanan mielletään tarkoittavan lähinnä mustaihoista."
Tiernapoikien murjaani esittää itämaiden tietäjää, joista Matteuksen evankeliumi kertoo. Oulun tiernapojat -julkaisun mukaan hänet on kuvattu eurooppalaisissa laulelmissa tummaihoiseksi jo 1300-luvulta lähtien. |
Mistä tavoittaisi kirjan "Pohjoinen tarustomme"? Mikä julkaissut ja milloin? Siinä kerrotaan mm. joulupukin historiasta. |
979 |
|
|
|
Hei,
Kiitos kysymyksestä.
Kyseessä on Rare Export -elokuvaa varten luotu teos, jota ei siis ei ole oikeasti julkaistu. Elokuvassa esiintyvät kirjan sivut on julkaistu netissä.
Joulupukista löytyy tietoa ainakin jouluperinteisiin liittyvistä kirjoista. Hieman samantapaista tietoa pohjoisesta mytologiasta voi löytää teoksista:
Egerkrans, Johan: Pohjoismaiset taruolennot (Minerva, 2014)
Tukiainen, Maaretta & Frey, Markus: Pohjolan voimaeläimet (Tuuma-kustannus, 2018)
Haavio, Martti: Suomalainen mytologia
Harva, Uno: Suomalainen muinaisusko (uudistettu laitos: SKS, 2018)
Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko (Gaudeamus, 2014)
Ganander, Christfrid: Mythologia Fennica (3. täyd. laitos, Salakirjat, 2016) |