| Onko jossain infoa missä näkyisi hammaslahdessa sota-aikana toiminut joukko-osasto?ja elovaaran rinteessä olevat it.patterit. |
338 |
|
23.6.2020 |
|
Hammaslahden seudun kyläyhdistyksen sivuilla on lyhyt kuvaus alueen sota-ajasta: http://www.hammaslahti.fi/historia.html
Lisäksi aihetta on käsitelty seikkaperäisemmin teoksessa "Yhteinen kutsu - kirjoituksia maanpuolustuksen vaiheista Pohjois-Karjalassa" (2000), jonka sivuilla 173-178 on Vesa Tuomisen kirjoittama artikkeli "Pyhäselän seudun vaiheita sotavuosina".
Jatkosodan alussa Huoltokeskus 1:n Ampumatarvikekenttävarikko 2 sijoitettiin Hammaslahteen:
"Simosen mailla - Hammasjärven päässä - sijaitsi jättimäinen ammusvarasto ja Häyrylän talossa sotatoimisto. Hammasjärvellä koottiin ponttoonisiltoja tulevia vesistön ylityksiä varten. Koko Hammaslahden asemantienoo oli ajoittain iso telttakaupunki".
Ampumatarvikekenttävarikko 2:n... |
| Kantakortista: Mikä on oikea lyhenne sekä sen selväkielinen nimi ja missä joukko sijaitsi ko aikana? 18.1.40 PpKK2 9.6.40 5/JR38 22.9.40 2KrhK/II(room) 8Pr 6… |
3892 |
|
9.7.2018 |
|
Kaikkiin kysymiinne joukko-osastoihin (vast.) on löydettävissä selite sekä vähintäänkin todennäköinen sijaintipaikka seuraavasti:
18.1.40 PpKK2 --> Virallinen lyhenne "Pp. Koul. K 2", avattuna Polkupyöräjoukkojen koulutuskeskus 2, sijaintipaikka Turenki (toimintaa myös Hämeenlinnassa ja Forssassa).
9.6.40 5/JR38 --> Virallinen lyhenne "5. / JR38", avattuna 5. komppania / Jalkaväkirykmentti 38, todennäköinen sijaintipaikka Kesälahdella ennen viimeisiä kotiutuksia.
22.9.40 2KrhK/II(room) 8Pr --> Virallinen lyhenne "2. KrhK. / II / 8. Pr.", avattuna 2. kranaatinheitinkomppania / II Pataljoona / 8. Prikaati", sijaintipaikka Ylämylly.
6.6.41 KrhK/8Pr --> Virallinen lyhenne "KrhK / 8. Pr.", avattuna kranaatinheitinkomppania... |
| Sotilaspassi/kantakortissa leima huoltopataljoona/lääkintäkomppania Isäni kävi Viipurissa asevelvollisuuden - 1936 kuuluuko se Karjalan Kaartin Rykmenttiin ? |
541 |
|
31.10.2017 |
|
Viipurissa ennen sota-aikaa sijainnut Huoltopataljoona oli oma, itsenäinen joukko-osastonsa. Se ei siis kuulunut Karjalan Kaartin Rykmenttiin, joka oli toinen Viipurissa sijainnut joukko-osasto. Em. tietojen perusteella isänne on siis suorittanut asepalveluksensa Huoltopataljoonaan kuuluneessa Lääkintäkomppaniassa.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
|
| Asun ulkomailla Minun isän sotilaskantakortissa tai Sotilaspassi lukee vapautettu vakinaisesta palveluksesta 22.4. 1937 Vapautumisen syy :… |
499 |
|
30.10.2017 |
|
Mainitsemanne tiedot tarkoittavat sitä, että isänne on suorittanut asevelvollisuutensa nimenomaan juuri Viipurissa, jossa kyseinen Huoltopataljoona on toiminut. Toinen viipurilainen ja Huoltopataljoonaakin tunnetumpi joukko-osasto oli nimeltään Karjalan Kaartin Rykmentti.
Lisätietoja Viipurin Huoltopataljoonasta on löydettävissä esimerkiksi vuonna 1937 julkaistusta historiikista "Huoltopataljoona 1927-1937": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.87715
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
|
| Asun ulkomailla isäni on syntynyt 1914 kotoisin Pudasjärveltä hän oli sodassa mukana 1939-1944 paperissa lukee hän palveli JR 53 :ssa =mitä tämä… |
1012 |
|
17.10.2017 |
|
JR 53 on jatkosodan aikaiseen 3. divisioonaan kuulunut jalkaväkirykmentti 53, jonka perustamispaikat olivat Pudasjärvi ja Ii. Jalkaväkidivisioonan likimääräinen miesvahvuus Suomen jatkosodan aikaisissa maavoimien joukoissa oli noin 16 400. Jalkaväkirykmentin määrävahvuus oli 3 616 miestä.
TS MM tarkoittaa talvisodan muistomitalia. Sen perustyyppiä jaettiin suomalaisille sotilaille palveluksesta vihollisen tulen alla. Mitalin nauhaan kiinnitettiin 12 x 5 mm kokoinen tunnus, jossa on ristikkäiset miekat. Mitaliin on olemassa yhteensä 15 erilaista solkea: 11 taistelupaikkojen tai rintamasuunnan mukaan sekä 4 eri aselajeista tai muusta palveluksesta.
JS MM on vastaavasti jatkosodan muistomitali. Tämän vuonna 1957 perustetun mitalin oli... |
| Missä ovat sijainneet seuraavat yksiköt (joissa isäni on jatkosodan aikana ja heti sen jälkeen palvellut/työskennellyt: ViestikoulK (1943-44) MaavVK (1944) 2… |
926 |
|
3.2.2017 |
|
Teoksessa Suomen sota 1941-45. 10 (Helsinki 1961) kuvatun kotiuttamissuunnitelman mukaisesti joukko-osastojen sijoituspaikat olisivat olleet seuraavat:
Viestikoulutuskeskus: Helsingin Santahamina
Maavoimien Viestikoulu: Riihimäki
Ilmatorjuntarykmentti 1:n 2. patteri: Helsinki
Jalkaväkirykmentti 5: Santahamina-Tuusula
Sodan ajan Viestikoulutuskeskuksesta enemmän myös Jarmo Niemisen teoksessa Santahamina : sinivalkoinen saari (Helsinki 2012).
|
| Mikä divisioona matilainen paavo |
689 |
|
15.9.2014 |
|
Lähisukulaisen tietoja voi kysyä Kansallisarkistosta, jossa säilytetään viime sotiin osallistuneiden sotilaskantakortteja. Niistä löytyvät talvi- ja jatkosotiin osallistuneista miehistä mm. henkilö-, palvelus- ja terveystiedot, joukko-osastot ja taistelut.
Lisätietoja kantakortista http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
Ohjeita kantakortin tilaamiseen: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Kirjasarjassa Suomen rintamamiehet 1939-45, johon voi tutustua mm. Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa, on divisioonittain jaoteltuna henkilöiden matrikkelitietoja, mutta teos ei ole aivan kattava.
Suomen sodissa menehtyneitä voi hakea tietokannasta: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
|
| Mistä voin lainata: Vera von Fersen - Georges Bibikoff Chevalierkaarti, Mannerheimin rykmentti. |
891 |
|
5.6.2014 |
|
Kirja löytyy useammastakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Tällä hetkellä kirja on hyllyssä mm. Pasilan, Kallion, Herttoniemen, Malmin ja Munkkiniemen kirjastoissa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb2110794
|
| Missä juokko osastossa aake lennart viitanen palveli? s. 310314 |
2602 |
|
27.3.2013 |
|
Kansallisarkistossa säilytetään puolustushallinnon aineistoja myös viime sotien ajalta. Sodassa palvelleiden tiedot on tallennettu sotilaskantakortteihin, joista käy ilmi myös joukko-osastot. Linkki arkiston sivulle: http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko…
Sivulla on arkistolaitoksen yhteystiedot sekä Usein kysytyt kysymykset -kohdassa myös tietoa siitä miten sotilaskantakortin tietohin pääsee käsiksi: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/usein-kysytyt-kysymykset/tietopalvelu…
|
| Eteläkarjalainen isäni jatkosodan sotilaspalvelu alkoi 11.6.1941 Lin. P 7:ssä. Hänet edelleen sotilaspassin mukaan siirrettiin 13.11.1942 III/JR 22:een sekä… |
1374 |
|
16.2.2012 |
|
Kysymyksestänne ei aivan käynyt ilmi mitä kysyitte, mutta vastaan parhaani mukaan. JR43 perustettiin Päijänteen sotilasläänissä ja Hämeenlinnan kirjastosta löytyy Toivo Härkösen teos Jalkaväkirykmentti 43 Jatkosodassa. Teosta ei valitettavasti ole Ratamo-kirjastoissa, mutta se voidaan tarvittaessa kaukolainata, mikäli ette pääse itse käymään Hämeenlinnassa. Kaukopalvelu on maksullista ja tarkempia tietoja siitä saatte kirjastosta.
JR22:den perusti ilmeisesti Lahden suojeluskuntapiiri ja siitä en löytänyt kirjallisia lisätietoja.
Joutsan sotaveteraaneista kertovilta nettisivuilta Joutsa Sodassa 1939-45 http://www.joutsa.fi/veteraanit/dokumentti.php?doc=59
löytyi tieto, että JR 43:n I pataljoonan nimeksi vaihtui vuoden 1942 toukokuussa III... |
| Onko nettilinkkiä tai -palstaa, jossa talvi- ja jatkosodan aikaisten valokuvien avulla voi kartoittaa sotiin osallistuvien yhteisiä perimätietoja, kokemuksia… |
2153 |
|
8.3.2010 |
|
Puolustusvoimilla ei valitettavasti ole kysymänne kaltaista omaa palvelutoimintaa.
Internetin kautta on tavoitettavissa lukuisia yhteisöjä ja sivuja, joilla käydään keskustelua muun ohella myös viime sodista ja niissä taistelleiden kohtaloista. Miten niiden piirissä käsitellään kuvamateriaalia, on hyvin yksilöllistä.
Rintamamiesten lapset –niminen facebook näyttää sisältävän sekä tekstiä että kuvia.
Suomen Sukututkimusseuran sivuilta www.genealogia.fi löytyy foorumin alaosioita, joilla on käsitelty myös sotien aikaisten henkilöiden nimiä ja viitteitä.
Viitteitä asioihin saattaa löytyä myös vaikkapa
www.suomensotilas.fi –sivujen linkeistä vaikkapa eri yhdistysten ja kiltojen kautta.
www.aamukampa.net/forum ”sodat”
www.flightforum.fi (... |
| Mistä ja miten voisin saada sotilastietoja 1939 alkaen sodassa taistelleesta ja haavoittuneesta isästäni. Missä taistellut, joukko-osasto, missä haavoittunut,… |
9532 |
|
8.3.2010 |
|
Tietoja kannattaa lähteä etsimään isän sotilaspassista, jos sellainen on tallella.
Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa.
Tieoja kantakortin saatavuudesta osoitteessa
http://193.184.161.240/portti/index.php/Sotap%C3%A4iv%C3%A4kirjat
|
| Sodassa ollut mies etsii kirjaa, josta muistaa ainoastaan seuraavat seikat: Rykmentin komentaja Juva (tai Juva-paikkakunta, mutta ilmeisesti kyse on henkilön… |
1681 |
|
9.7.2007 |
|
Kysymyksessä saattaa olla Viljo Ratian teos "Kutsui ääni isänmaan; Jalkaväkirykmentti 58, 1941 - 1944". Everstiluutnanti Juva toimi rykmentin komentajana.
|
| Mistä löydän tietoa jatkosodassa taistelleesta 2. divisioonasta? Onko ko. joukko-osastosta olemassa historiikkia / vastaavaa? |
4256 |
|
17.12.2001 |
|
Seuraavat teokset kertovat 2. divisioonan taisteluista:
Törmä, Topi; Siiranmäki-Vuosalmi - 2. D:n taistelukertomus. 9.6.-18.7.1944. Laatinut Topi Törmä, esipuheen kirjoittanut A. E. Martola. WSOY, Porvoo, 1954.
Jermo, Aake; Teräsmyrskyssä loppuun asti - Äyräpään-Vuosalmen suurtaistelu kesällä 1944. Otava, Helsingissä, 1980. (muistelmateos)
Koskimaa, Matti; Murtajan tykistö : 2. divisioonan tykistön taistelut. 1941-1944. Porvoo : WSOY, 1994.
(historiikki)
2. Divisioonan Jalkaväkirykmentti 49 sodassa vv. 1941-44. Toimituskunta: Tapio Peitsara...[et al.]. JR 49:n historiatoimituskunta, Hki, 1981.
Myös seuraavista voi olla apua:
Jatkosodan historia 5 - Vetäytyminen Itä-Karjalasta, torjuntataistelut, sota Lapissa. WSOY, Porvoo, 1992.
Rautala... |
Kysy kirjastonhoitajalta
