| Tunnetteko mikä kirja: Kirja kertoi niistä joilta EVÄTTIIN Mannerheim-risti. ...olen nähnyt sellaisen joskus kirjan kirjaston hyllyssä, mutta nyt sitä ei… |
1600 |
|
|
|
Etsitty kirja on Seppo Porvalin kokoama Ritarit ilman ristiä (Apali, 2006). Siinä esitellään 83 Mannerheim-ristin saajaksi esitettyä sotilasta, joille tätä kunniamerkkiä ei kuitenkaan myönnetty.
|
| Monissa suomalaisissa toisen maailmansodan aikaisissa mitalien myöntökirjoissa on marsalkka Mannerheimin allekirjoitus eli sana "Mannerheim". Ovatko kaikki… |
5572 |
|
|
|
Esimerkiksi Vapaudenristien ja -mitalien myöntökirjat tilattiin sota-aikana Ab F. Tilgmann Oy:lta Helsingissä. Mannerheimin allekirjoitus oli painettu omistuskirjoihin valmiiksi. Palkitun nimi ja päiväys lisättiin käsin. Talvi- ja jatkosodassa myönnettiin yhteensä 572 981 Vapaudenristiä- ja mitalia, joten myöntökirjojen allekirjoittaminen käsin olisi ollut hyvin työlästä.
Sotamuseolta kerrottiin että heidän kokoelmissaan olevien Mannerheim-ristien, Vapaudenristien ja esimerkiksi Talvisodan muistomitalien myöntökirjojen allekirjoitukset ovat kaikki painettuja.
Mannerheim hyväksyi allekirjoituksellaan päiväkäskyt joissa palkitut listattiin.
Palkitsemisesta ja mitaleista kerrotaan enemmän teoksessa Vapaudenristin ritarikunta : isänmaan... |
| Missä on jatkosodan aikana sijainnut sotasairaala 52? |
1619 |
|
|
|
Jatkosodan aikainen sotasairaala 52 sijaitsi Vilppulassa.
Jatkosodan historia -kirjan kuudennesta osasta löytyy kartta, jossa esitetään sotasairaaloiden sijoitus sodan alussa. Vastaava kartta kesäkuun 1944 tilanteesta on esimerkiksi Anne-Marie Franckin kirjassa Pikku sisar.
Lähteet:
Jatkosodan historia. 6
Mauno Turunen (toim.), Lääkkeen tie sodissamme vuosina 1939-1945 : sotiemme lääkehuolto ja kenttäapteekkareiden muistelmia
Anne-Marie Franck, Pikku sisar : Suomen punaisen ristin apusisaret jatkosodassa
|
| Missä juokko osastossa aake lennart viitanen palveli? s. 310314 |
2716 |
|
|
|
Kansallisarkistossa säilytetään puolustushallinnon aineistoja myös viime sotien ajalta. Sodassa palvelleiden tiedot on tallennettu sotilaskantakortteihin, joista käy ilmi myös joukko-osastot. Linkki arkiston sivulle: http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko…
Sivulla on arkistolaitoksen yhteystiedot sekä Usein kysytyt kysymykset -kohdassa myös tietoa siitä miten sotilaskantakortin tietohin pääsee käsiksi: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/usein-kysytyt-kysymykset/tietopalvelu…
|
| Kävikö Hitler vierailulla Erkylän kartanossa tapaamassa vapaaherratar Ruth Munckia , kuten olen kuullut ? |
1351 |
|
|
|
Minkäänlaista vahvistusta tällaiselle huhulle ei löydy. Vierailu olisi voinut tapahtua vain kesäkuun 4. päivänä vuonna 1942, jolloin Hitler kävi marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivillä. Saksan lähettilään Wipert von Blücherin mukaan Hitlerin yksityiskone saapui Imatran Immolan lentokentälle kello 12.30 ja lähti sieltä takaisin noin kello 18.30. Tulon ja lähdön välinen aika vietettiin ruokaillen, neuvotellen ja seurustellen Kaukopään tehdasradalle ajetussa juhlajunassa, joten kysymyksessä mainittu vierailu Hausjärvellä ei edes aikataulullisista syistä olisi mitenkään voinut olla mahdollinen.
KIRJALLISUUTTA:
Kesäkuun neljäs päivä 1942 : Suomen marsalkan, vapaaherra C. G. Mannerheimin 75-vuotispäivän juhlallisuudet / toimituskunta: W. E.... |
| Onkohan olemassa kirjaa Tuusniemen tai Outokummun sotaveteraaneista/sankarivainajista? |
2667 |
|
|
|
Pelkästään Outokummun(entinen Kuusjärvi)eikä myöskään Tuusniemen sankarivainajista ole kirjaa olemassa. Kirjassa "Vapautemme hinta : talvisodan 1939-40 sankarivainajien muistojulkaisu" vuodelta 1941 on lääneittäin luettelot talvisodassa kaatuneista kuvineen. Tuusniemi ja Kuusjärvi löytyvät Kuopion läänin kohdalta. "Suomen rintamamiehet" -kirjasarjassa on luettelot sotiin osallistuneista ja heidän vaiheistaan divisioonittain.
Arkistolaistoksella on tietokanta, josta voi hakea 1939-1945 Suomen sodissa menehtyneitä ja heidän henkilötietojaan myös kunnittain. Tuusniemi, Outokumpu ja Kuusjärvi löytyvät sieltä. Tietokannasta voi hakea myös henkilönnimen perusteella. Tietokannan osoite on: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/ .
Viitetietokanta... |
| Olen etsinyt tietokirjan suomennosta varten hallituksen tiedotetta, joka liittyy jatkosodan alkamiseen. Ruotsiksi se kuuluu näin: [Regeringen utfärdade en… |
866 |
|
|
|
Etsimäsi hallituksen tiedonanto julkaistiin lehdissä 23. kesäkuuta 1941. Tässä tiedonannon teksti päivän Helsingin Sanomista:
Hallitus on antanut seuraavan tiedonannon:
Olemme joutuneet välittömään vaaravyöhykkeeseen.
Turvallisuutemme tehostamiseksi on jo aikaisemmin kutsuttu reservejä palvelukseen. Nyt meidän on oltava entistäkin enemmän varuillamme.
Itsenäinen, vapaa Suomi odottaa, että sen jokainen kansalainen tänä vaativana ajankohtana säilyttää rauhallisuutensa ja itsehillintänsä sekä tyynesti suorittaa työnsä ja täyttää velvollisuutensa lujassa luottamuksessa kansamme onnelliseen tulevaisuuteen.
Osaa tekstistä siteerataan Savon Sanomien artikkelissa, jonka löydät osoitteesta
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/tuntui-... |
| Eteläkarjalainen isäni jatkosodan sotilaspalvelu alkoi 11.6.1941 Lin. P 7:ssä. Hänet edelleen sotilaspassin mukaan siirrettiin 13.11.1942 III/JR 22:een sekä… |
1478 |
|
|
|
Kysymyksestänne ei aivan käynyt ilmi mitä kysyitte, mutta vastaan parhaani mukaan. JR43 perustettiin Päijänteen sotilasläänissä ja Hämeenlinnan kirjastosta löytyy Toivo Härkösen teos Jalkaväkirykmentti 43 Jatkosodassa. Teosta ei valitettavasti ole Ratamo-kirjastoissa, mutta se voidaan tarvittaessa kaukolainata, mikäli ette pääse itse käymään Hämeenlinnassa. Kaukopalvelu on maksullista ja tarkempia tietoja siitä saatte kirjastosta.
JR22:den perusti ilmeisesti Lahden suojeluskuntapiiri ja siitä en löytänyt kirjallisia lisätietoja.
Joutsan sotaveteraaneista kertovilta nettisivuilta Joutsa Sodassa 1939-45 http://www.joutsa.fi/veteraanit/dokumentti.php?doc=59
löytyi tieto, että JR 43:n I pataljoonan nimeksi vaihtui vuoden 1942 toukokuussa III... |
| Väinö pekkola.kaatunut 17.08.1941.missä. |
1786 |
|
|
|
Arkistolaitos hallinnoi internetissä näkyvää tietokantaa Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=267323&raportti=1
Tiedoston mukaan Väinö Pekkola -niminen sotamies kaatui Räisälässä. Kuolinpäiväksi on merkitty mainitsemanne 17.8.1941.
Tämä Väinö Pekkola on ollut maanviljelijä, kotoisin Mäntyharjulta, syntynyt 31.7.1914 ja palveli 5/JR 43:ssa.
Tiedostossa on toinenkin samanniminen mies, joka on kaatunut syyskuussa 1941.
Lisätietoja voitte saada Kansallisarkistosta, jolla on hallussaan sotapäiväkirjat, miesten kantakortit sekä asiakirja-aineistoa.
Yllä mainittu Väinö Pekkola mainitaan myös matrikkeliosassa JR 43:n historiikkiteoksessa Jalkaväkirykmentti 43 jatkosodassa, tekijä Toivo Härkönen... |
| Haluaisin tietää milloin kulki viimeinen evakkojuna Valkjärveltä Viipuriin?Mihin aikaan se ljuna saapui Korpiojalle? Juna seisoi papulan sillalla, kun viipuria… |
4435 |
|
|
|
Valkjärvi kuului Viipurin suojeluskuntapiirin alueeseen. Piiri sai tehtäväkseen laatia ja tarkistaa operatiiviset evakuointisuunnitelmat. Työn aikana luetteloitiin elollinen ja eloton materiaali. Kuljetustarpeet laskettiin. Kuljetusvälineiden määrä arvioitiin ja kuormausasemat tarkistettiin. Oli tarkoitus mm. ohjata Kannakselta lähtevät evakkojunat yhtä matkaa suoraan purkuasemilleen Koti-Suomeen ja huolehtia siitä, että saman kunnan evakot ohjattaisiin samaan sijoituskuntaan. Suunnittelijoiden työpäivät olivat pitkiä, esimerkiksi vuonna 1943 klo 8-21, eikä vapaapäiviä pidetty.
Junanvaunuista ja hevosista oli puutetta. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua 9.6.1944 suomalaisia joukkoja kuljetettiin itään päin ja junat tulivat tyhjinä... |
| Saksalaiset valvoivat sodan aikana Mäntyluodon satamaa. Olen kiinnostunut tästä ja etenkin paikallisen väestön yhteistyöstä saksalaisten kanssa. Satakunnan… |
3450 |
|
|
|
Pori oli saksalaisille tärkeä paitsi lentokenttänsä, myös satamansa vuoksi. Pohjois-Suomen rintamalla olleiden joukkojen huoltoliikenne kulki pääasiassa Porin kautta. Satama oli läpi vuoden käytössä paitsi kovien pakkasten talvia 1941, 1942. Saksalaisten materiaalikuljetukset ruuhkauttivat satamia, ja niille saatettiin määrätä purkukiintiöitä. Mäntyluodon osalta oli maksimipurkukapasiteetti syksyllä 1942 1000 tonnia/vrk. Saksan puolustusvoimien tuonti sen omille maa-, ilma- ja merivoimille oli Mäntyluodon osalta esimerkiksi1942 45 542 tn ja 1943 54 881 tn.
Satamassa oli työvoimapula. Siellä oli tosin perinteisesti ollut jo kauan naistyövoimaa, joka nyt lisääntyi.Lisäksi satamassa työskenteli nuoria poikia, vankeja ja sotavankeja.... |
| Mistä tietoa Viipuriin sodassa jääneen setäni kohtalosta? |
1441 |
|
|
|
Tietoja kannattaa lähteä etsimään sedän sotilaspassista, jos sellainen on tallella.
Jokaisesta asevelvollisesta on laadittu n.s kantakortti, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka. Kantakortista ilmenevät muun muassa hänen palveluspaikkansa ja –aikansa, saadut palkitsemiset ja rangaistukset, ylennykset ja hänen mahdolliset sodan ajan taistelupaikkansa.
Mm. seuraavilta nettisivuihin kannattaa tutustua:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil…
http://peda.net/veraja/lohja/mantynummi/yleiset/historia/kasit/iims/men…
http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22932-20-prikaatin-kaatun…
|
| Tsherepovetsin sotavankileiri nro 158 : Löytyisikö muita julkaisuja & tietolähteitä jatkosodan aikaisesta sotavankileiristä kuin jo tuntemani : Dmitri Frolov:… |
3484 |
|
|
|
Kattavampia esityksiä kuin kysymyksessä mainitut ei löytynyt. Leiriä kyllä sivutaan muistelmateoksissa ja erilaisissa artikkeleissa.
Malmi, Timo. 2006. Jatkosodan suomalaiset sotavangit. Teoksessa Jari Leskinen & Antti Juutilainen (toim.) Jatkosodan pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY.
Malmi, Timo. 2001. Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944. Jyväskylä: Gummerus.
Martikainen, Olavi. 2002. Muistelmia sotavankeudestani Neuvostoliitossa 15.9.1942-25.12.1944. Teoksessa Sotahistoriallinen aikakauskirja 21. Helsinki: Gummerus.
Jarkka, Rauha. 1985. Lähellä rajaa: Niilon, Olavin ja muutamien muiden sotavankiveteraanien muistelmien ja haastattelujen pohjalta. Jyväskylä: Gummerus.
Jääskeläinen, Seppo. 2001. Sodan vanki : sotavangin... |
| Onko tietoa jatkosodissa olleille,nimiä? |
1459 |
|
|
|
Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tiedosto (http://kronos.narc.fi/menehtyneet/) sisältää tiedot sotavuosina surmansa saaneista suomalaisista. Sodissa palvelleista vastaavaa kattavaa tiedostoa ei ole. Erilaisista veteraanimatrikkeleista ja joukko-osastohistoriikeista voi paikantaa yksittäisiä henkilöitä. Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste (ent. Sota-arkisto, http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko…) säilyttää sodissa palvelleiden henkilöasiakirjoja.
|
| Sain muutama vuosi sitten mummuni hautajaisissa tietää hänen olleen sodan aikana lottana. Nyt minua kiinnostaisi tietää mitä ja missä mummuni on sodan aikana… |
3876 |
|
|
|
Kansallisarkiston sivulla on Portti-tietokanta, jossa on esitelty talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil… . Sisällysluettelosta pääsee kohtaan "lotat". Siellä kerrotaan, että Lotta Svärd -järjestön arkistoon sisältyy kortisto jatkosodan aikana komennuksella olleista lotista. Pääesikunnan viestiosaston arkistosta (T 20873) löytyy puolestaan viestilottia koskeva kortisto. Kaikkia näitä aineistoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä, ks. http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lotta_Sv%C3%A4rd#Miten_etsin_tieto… . Sivuilla on muutakin tietoa aineiston etsimisestä ja arkistolähteistä.
|
| Missä mahtoi olla 10. sotasairaala jatkosodan aikana? Isäni haavoittui lokakuussa 1941 Ylä-Syvärillä Sjargocerossa ja siirettiin sieltä 10. sotasairaalaan… |
5340 |
|
|
|
10. sotasairaala sijaitsi Tampereella. Sen käytössä oli Tampereen yleinen sairaala, Hatanpään sairaala, Keski-Hämen parantola ja myöhemmin vielä osa Tampereen keuhkotautiparantolaa. Sairaalassa oli paikkoja yhteensä 720 sotilaalle ja 216 siviilille.
Tampereen sotasairaalasta löytyi melko niukasti tietoa. Yllämainitut tiedot ovat Tamperen kaupungin Koskesta voimaa-verkkojulkaisusta,jota pääset lukemaan täältä:
http://www.uta.fi/laitokset/historia/koskivoimaa/valta/1918-40/talvisot…
Lisäksi Jussi Koivuniemi on kirjoittanut kirjan Sotasairaalatoiminta Nokialla 1940-1944, mutta en osaa sanoa missä määrin siinä käsitellään 10. sotasairaalaa, sillä sitä ei löydy Kouvolan kirjastoista. Sen voi kuitenkin tilata kaukolainana halutessaan.... |
| Onko olemassa minkäänlaisia kirjoja, joissa kerrottaisiin hevosten roolissa Suomen talvi/jatkosodassa? |
3344 |
|
|
|
Hevosten roolista Suomen talvi- ja jatkosodassa kerrotaan esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Aaltonen, Ulla-Maija (toim.), Kiitos Suomen hevoselle siitä, että se oli mukana sotatiellä ja kärsi ja kesti Suomen ankarina vuosina. Art House, 1991
Ojala, Ilmari (toim.), Suomenhevonen Suomen puolesta 1939-1945. Karisto, 1997
Rislakki, Veikko (toim.), Hevosten sotasavotta : miesten ja naisten kertomaa suomalaisen hevosen osuudesta sodissamme 1939-1944. Suomen hippos, 1977
Aiheesta on tehty myös 37-minuuttinen dokumenttielokuva Urheat hevoset : hevonen sodassa (Maanpuolustuslehden kustannus), jota on saatavilla kirjastoista sekä DVD-levynä että videokasettina.
|
| Kirja: Sotamuistot elävät Jämsän seudulla Onko siinä kirjassa semmoinen henkilö Berhard Heljävirta ja missä on haavoittunnut?? |
2035 |
|
|
|
Kirjasta löytyy henkilö nimeltä Bernhard Heliävirta, tkm, lastaaja Patalasta syntynyt 26.9.1903 ja kuollut 16.12.1942 sotasairaala 10:ssä (Tampereella). Hänen ei todeta haavoittuneen, vaan että "sodan kovat olot rasittivat miehen terveyttä sen verran, että jatkosodassa hän ei enää palvellut varsinaisesti etulinjoilla. Jatkosotaa oli kestänyt toista vuotta, kun Bernhard Heliävirta sairastui vakavasti palvelupaikassaan Kivennavalla. Sotasairaalassakaan häntä ei voitu enää pelastaa".
Kirjassa on enemmänkin tietoa (sivulla 343) Bernhard Heliävirrasta. Kirjaa löytyy Jämsän kirjaston eri toimipisteistä ja Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Lähde: Sotamuistot elävät Jämsän seudulla : sankarivainajien matrikkeli : Jämsä, Jämsänkoski ja Koskenpää [... |
| Mitä kirjoja voisitte suositella peruskoulun kahdeksasluokkalaisille talvi- ja jatkosotaan liittyen oheislukemistoksi, joissa käsiteltäisiin esim.: *… |
3263 |
|
|
|
Talvi- ja jatkosotaan liittyviä tietokirjoja nuorille erikseen ei näyttäisi olevan. Perusteellisia, nuorillekin käyviä tietokirjoja voisivat olla vaikkapa nämä: Talvisodan pikkujättiläinen / toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Juutilainen (1999) ja Jatkosodan pikkujättiläinen / toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Juutilainen (2005). Dokumenttielokuva lapsille ja nuorille on Yleisradion tekemä
Sotalapsen tarina / käsikirjoitus ja ohjaus: Kirsti Tulonen (YLE Tallennepalvelu, 2002, videokasetti).
Tässä tietokirjoja kysymistäsi aiheista:
Yleisteokset:
- Sander, Gordon F.
- Taistelu Suomesta 1939-1940 / Gordon F. Sander (WSOY, 2010)
Sodan kasvattamat / [toimittaneet Sari Näre, Jenni Kirves, Juha Siltala] (WSOY, 2010)
Sotainvalidit:
-... |
| Löytyisiköhän teiltä listaa Suomen sotasairaaloista 1939-1945? Lähinnä Kollaan ja Savonlinnan seudun sotasairaalat kiinnostavat. |
8650 |
|
|
|
Hyvä asiakas,
Oheiseen luetteloon on poimittu tietoja eri lähdeteoksista keskittymällä toivomaanne alueeseen laajennettuna. Välirauhan tilannetta emme onnistuneet selvittämään. Tällöin luonnollisesti mahdolliset luovutetuilla alueilla sijainneet sairaalat siirrettiin muualle ja järjestettiin muutoinkin uudelleen.
Jatkosota:
13.SotaS Viipuri/Lapinjärvi
17.SotaS Mikkeli
19.SotaS Savonlinna/Joroinen
22.SotaS Joensuu
25.SotaS Pälksaari
38.SotaS Lieksa
43.SotaS Rauha
66.SotaS Äänislinna
67.SotaS Salmi
68.SotaS Sortavala (peitelukukirjaan korjattu käsin: Joroinen)
64.Sv.S Viipuri (Sotavankisairaala)
65.Sv.S Lappeenranta (Sotavankisairaala)
Lähde: Jatkosodan historia osa 6, WSOY 1994; Pentti Kopsa: Kenttäposti 1941-1945, Helsinki 1991;... |
Kysy kirjastonhoitajalta