| Kuinka monta sankarivainajaa/ kaatunutta on Lappajärvellä? |
820 |
|
|
|
Suomen Kansallisarkiston ylläpitämästä tietokannasta, jossa on tiedot Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneistä, voi etsiä tietoa puolustusvoimien palveluksessa menehtyneistä esimerkiksi kotikunnalla, henkilön nimellä tai syntymäajalla.
Tietokannan mukaan Suomen sodissa 1939 -1945 menehtyi 159 lappajärveläistä.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/ |
| Pitikö Amerikkaan muuttaneen suomalaisen miehen tulla talvisotaan ja jatkosotaan, jos hän oli asevelvollisuusikäinen? Kuinka nopeasti sai Amerikan… |
717 |
|
|
|
Ulkomailla asuneet suomalaiset osallistuivat Suomen sotiin vapaaehtoisina. Tästä kerrotaan esimerkiksi teoksessa Kari Kallonen: Tähtilippu talvisodassa : Amerikan suomalaisen legioonan tuntematon tarina.
Veteraanien perintö sivustolla on tietoja vapaaehtoisten lukumääristä http://www.veteraanienperinto.fi/vepe/index.php/fi/ryhmia/ulkomaalaiset…
Siirtolaisuusinstituutin sivuilla on linkkejä lehtiartikkeleihin, jotka kertovat vapaaehtoisista sodissa. "Sota-aika, Kanada ja Yhdysvallat" http://www.migrationinstitute.fi/fi/page/sota
Kansalaisuuden saamisesta:
http://chicagounbound.uchicago.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1253&con…. Tässä mainitaan, että kansalaisuuden saaminen edellyttää viiden vuoden pysyvää oleskelua maassa. Jos menee... |
| Asun ulkomailla isäni on syntynyt 1914 kotoisin Pudasjärveltä hän oli sodassa mukana 1939-1944 paperissa lukee hän palveli JR 53 :ssa =mitä tämä… |
1178 |
|
|
|
JR 53 on jatkosodan aikaiseen 3. divisioonaan kuulunut jalkaväkirykmentti 53, jonka perustamispaikat olivat Pudasjärvi ja Ii. Jalkaväkidivisioonan likimääräinen miesvahvuus Suomen jatkosodan aikaisissa maavoimien joukoissa oli noin 16 400. Jalkaväkirykmentin määrävahvuus oli 3 616 miestä.
TS MM tarkoittaa talvisodan muistomitalia. Sen perustyyppiä jaettiin suomalaisille sotilaille palveluksesta vihollisen tulen alla. Mitalin nauhaan kiinnitettiin 12 x 5 mm kokoinen tunnus, jossa on ristikkäiset miekat. Mitaliin on olemassa yhteensä 15 erilaista solkea: 11 taistelupaikkojen tai rintamasuunnan mukaan sekä 4 eri aselajeista tai muusta palveluksesta.
JS MM on vastaavasti jatkosodan muistomitali. Tämän vuonna 1957 perustetun mitalin oli... |
| Hyvää päivää taas rakkaat ystävät! Taas tuli asiaa: Mistä voisin löytää luettelon jatkosodasssa sotavangiksi jääneistä suomalaisista sotilaista jotka PALASIVAT… |
857 |
|
|
|
Paras yksittäinen teos suomalaisten sotavankien kartoittamiseen on Teuvo Alavan, Dmitri Frolovin ja Reijo Nikkilän vuonna 2002 julkaisema "Rukiver! Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa".
Teoksessa on liitteenä yli 4000 suomalaisen sotavangin tiedot talvi- ja jatkosodan ajalta - sekä palanneet että vankeudessa kuolleet.
Sotavangeista on kerrottu koko nimi, syntymäaika ja -paikka, sotilasarvo, joukko-osasto, vangitsemispäivämäärä sekä -paikka, vapautumis- tai kuolinpäivä sekä myös muita lisätietoja vaihtelevasti.
Muita suomalaisista sotavangeista yleisesti kertovia teoksia ovat muun muassa:
Malmi, Timo: Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944 - miehet kertovat (2001)
Frolov, Dmitri: Sotavankinta Neuvostoliitossa - suomalaiset... |
| Mitkä olivat vanhimmat ikäluokat (syntymävuodet), jotka kutsuttiin palvelukseen viime sotien aikana? |
18714 |
|
|
|
Seuraavat tiedot löytyvät Heidi Ilona Mustajoen Pro gradu –tutkielmasta ”Kohtalo omissa käsissä Suomen sodissa 1939–1945 itsensä surmanneiden sotilaiden omaisten asema vuosina 1939–1960” (linkki: http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Pro_gradu_Mustajoki.pdf):
Talvisota:
”Myönteinen asenne sotaan oli näkynyt jo joukkojen tunnollisena saapumisena palvelukseen.64 Armeijan liikekannallepano oli aloitettu ylimääräisinä kertausharjoituksina 6.10.1939 ja palvelukseen oli kutsuttu kaikki reserviin kuuluneet alle 60-vuotiaat upseerit ja alle 40-vuotiaat aliupseerit ja miehet.65 Kokonaisuudessaan tämä koski 337 000 miestä.” – s.16
Lähde: Klefström, Kalevi: YH – ylimääräiset harjoitukset. Teoksessa Talvisodan pikkujättiläinen. Toim. Jari... |
| Pyydän apua löytääkseni vastauksen, mikä muistomerkki ja missä. Minulla on n.1980 otettu kuva kuva, jossa lapseni ovat muistomerkin edessä. Muistomerkki on n… |
1097 |
|
|
|
Kyseessä saattaisi olla Ensio Seppäsen suunnittelema Kuoskun kaukopartiouhrien muistomerkki Savukosken Kuoskun kylässä.
Laatan teksti on seuraavanlainen:
Tämä muistokivi pystytetty 3.9.1941
partisaanien uhreiksi joutuneille
Jälkipolvet:
Älä kysy mitä maaltasi saat,
kysy sitä mitä voit sille antaa.
http://3.bp.blogspot.com/-9Dxr9we0TVA/TgMGPMyZxuI/AAAAAAAAAIs/6CI1TuIPr…
"Kuoskun kaukopartiouhrien muistomerkin suunnitteli professori Ensio Seppänen. Sen mahtava graniittipaasi otettiin sodanaikaisesta Salpalinjasta. Muistomerkki paljastettiin 22.7.1979. Siihen lisättiin 15.7.1994 laatta, jossa on Kuoskussa surmattujen ja sodissa 1939 – 1945 kaatuneiden kuoskulaisten nimet. Nimiä on 19. Käyntiohje: Kuoskun kylä on noin 15 km Savukoskelta Sallan... |
| Olen tekemässä sukuni historiikkia. Olen saanut sukulaisiltani tietää, että Helsingistä vietiin talvi- ja jatkosodan aikana naiset ja lapset Seutulaan evakkoon… |
882 |
|
|
|
Emme löytäneet artikkeleista tai kirjallisuudesta suoraa viitettä nimenomaan Seutulassa (nykyisen Helsinki-Vantaan lentokentän tienoilla) sijaitsevaan evakuointipaikkaan. Kuitenkin sekä talvi- että jatkosodan aikana helsinkiläisiä evakuoitiin juuri lähialueille, joihin Seutulakin kuuluu.
Todennäköisesti yksi parhaista teoksista aiheeseen liittyen on Jukka Knuuttilan vuonna 1990 julkaisema teos "Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989".
Teoksen tarkemmat tiedot täällä: http://finna.fi
Teoksessa mainitaan mm. talvisodan alkupäivien osalta Helsingin evakuoinnin tapahtuneen osittain jopa hallitsemattomasti: "Evakuointi tapahtui periaatteella 'pelastakoon itsensä ken voi'. Useiden evakkomatka... |
| Missä ovat sijainneet seuraavat yksiköt (joissa isäni on jatkosodan aikana ja heti sen jälkeen palvellut/työskennellyt: ViestikoulK (1943-44) MaavVK (1944) 2… |
1124 |
|
|
|
Teoksessa Suomen sota 1941-45. 10 (Helsinki 1961) kuvatun kotiuttamissuunnitelman mukaisesti joukko-osastojen sijoituspaikat olisivat olleet seuraavat:
Viestikoulutuskeskus: Helsingin Santahamina
Maavoimien Viestikoulu: Riihimäki
Ilmatorjuntarykmentti 1:n 2. patteri: Helsinki
Jalkaväkirykmentti 5: Santahamina-Tuusula
Sodan ajan Viestikoulutuskeskuksesta enemmän myös Jarmo Niemisen teoksessa Santahamina : sinivalkoinen saari (Helsinki 2012).
|
| Isäni komennettiin elokuussa 1942 JvAUK:hon kanta-aliupseerikurssille VP26:sta Syväriltä. Missä tämä kurssi on pidetty? |
983 |
|
|
|
Kanta-aliupseerit koulutettiin talvisotaan asti Taistelukoulussa Viipurissa. Välirauhan tultua Jalkaväen Aliupseerikoulu aloitti toimintansa Kuopiossa, josas ehdittiin pitää muutama kurssi. Tilat osoittautuivat opetustyölle sopimattomiksi, ja huhtikuussa 1941 koulu siirrettiin Hämeenlinnan Linnankasarmille. Jatkosodan liikekannallepano keskeytti koulun toiminnan. Asemasotavaiheen aikana pystyttiin jälleen irrottamaan miehiä rintamalta, ja kanta-aliupseerikoulutus aloitettiin elokuussa 1942 uudelleen mm. hyökkäysvaiheen aikaisten tappioiden korvaamiseksi.
Koulun vaiheista sota-aikana kerrotaan teoksessa Erkki Korkaman ja Stig Roudasmaan teoksessa Tapparasta tankkeihin : Hämeenlinnan varuskunnan historia (Joensuu 1988).
|
| Olisiko mahdollista saada tieto mitä tarkoittaa vuoden 1943 puolustusvoimien lääkärintarkastusohjeen (LTO) koodi E 50 ?? paljon kiitoksia jo etukäteen !! |
1000 |
|
|
|
Kysymänne koodi sisältää kaksi erillistä tietoa - numero 50 viittaa kuurouteen tai kuulovammaan, ja kirjain E tarkoittaa puolestaan ko. vamman perusteella annettua palveluskelpoisuusluokitusta.
E-luokka määriteltiin tuossa vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjeessa seuraavasti: " -- kun se vika, vamma tai sairaus on varmasti tai todennäköisesti ohimenevä ja palveluskelpoisuuden otaksutaan myöhemmin palautuvan". E-luokkaan määrätyt olivat siis sillä hetkellä palvelukseen kelpaamattomia, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrättyjä.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
|
| Huomio! Nyt (syksyllä-2016) filmataan Aku Louhimiehen Tuntematonta sotilasta Suomenlinnassa. Silmääni on mediassa pistänyt silmään sellainen kohtaus, mikä on… |
437 |
|
|
|
Petroskoi sijaitsi Äänisen rannalla, ja valtauksen varmistaminen on edellyttänyt myös rannikkopuolustuksen järjestämistä.
Suomalaiset valtasivat Petroskoin 1.10.1941. Jo seuraavan päivän iltaan mennessä kaupunkiin siirrettiin Laatokalta viisi patteria ja moottoriveneosaston käsittävä patteristo, joka nimettiin "Äänisen rannikkopatteristoksi".
Todennäköisesti myös nämä joukot ovat ehtineet osallistumaan paraatiin.
Reponen, T.
Rannikkojoukot sodissa
[teoksessa: Suomen rannikkotykistö 1918-1958. - Rannikkotykistön upseeriyhdistys, 1959]
|
| Talvi- ja jatkosodan aikana rintamalta karanneista, kutsuntoihin saapumattomista ja muuten sotaa vältelleistä henkilöistä, nk. käpykaartilaisista, on julkaistu… |
1391 |
|
|
|
Hei,
Kyseessä lienee Jukka Kulomaan väitöskirja "Käpykaartiin? 1941-1944 : sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana" (Helsinki 1995). Väitöskirjassa on tilastoitu mm. karkuruutta sekä palvelusmääräysten laiminlyöntejä kunnittain ja sotilaspiireittäin kenttäoikeuksien arkistojen perusteella.
|
| Haluaisin saada Talvi- ja Jatkosodassa taistelleen isäni asemapaikoista. Mistä voisin saada tämän tiedon? Ja onko olemassa kirjaa, jossa olisi taistelussa… |
2666 |
|
|
|
Selvittely kannattaa aloittaa isän kantakortista, jollainen on laadittu jokaisesta puolustusvoimissa palvelleesta. Kantakortista käy ilmi ylennykset, palkitsemiset, rangaistukset, joukko-osastot, koulutus sekä sotavuosien osalta myös taistelupaikat. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa, jonka sivuilla on tilausohjeet:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Aivan kuvatun kaltaista kirjaa taisteluissa olleista ei taida löytyä. Sotien jälkeen on laadittu erilaisia paikkakuntakohtaisia veteraanimatrikkeleita, joukko-osastohistoriikkeja ja vastaavia joista voi löytyä tietoja tietyn taistelun osanottajista. Monesta suuremmasta taistelustakin on oma historiateoksensa. Lisäksi 1970-1980 -luvuilla julkaistiin laaja... |
| Suomelta vietiin maita, koteja. Miksi sotakorvaukset? |
1910 |
|
|
|
Sotakorvauksia maksaa sodan hävinnyt maa voittaneelle maalle. Suomen sotakorvauksista Neuvostoliitolle säädettiin vuoden 1944 välirauhansopimuksessa.
Suomen sotakorvauksien arvoksi sovittiin 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mutta niitä ei maksettu rahana vaan tavaroina (puutavaratuotteina, paperina, laivoina, erilaisina koneina jne.). Viimeiset sotakorvaukset Suomi maksoi vuonna 1952.
Korvaukset rasittivat Suomen kansantaloutta jälleenrakennuksen aikana huomattavasti, mutta siitä huolimatta Suomi oli maailman ainoa maa, joka maksoi sille määrätyt sotakorvaukset täysimääräisinä. Tästä seurasi arvostava lisänimi "Maa, joka maksoi velkansa".
Lähteet ja lisätietoa:
Jukka Vesterinen: Suomen sotakorvaukset 1944-1952 (Alfamer, 2012)
Suomen... |
| Lapsuudessani 1950-luvulla luin kirjan, jossa päähenkilönä oli Riitta niminen tyttö, joka oli lähetetty Ruotsiin sotalapseksi. Palattuaan takaisin Suomeen hän… |
906 |
|
|
|
Olisiko kyseessä kirja Toini Lehtinen-Palme: Riitta ja Asko Ruotsissa.
Valistus, 1948
Kirjassa sisarukset joutuvat jatkosodan aikana sotalapsiksi ruotsalaiseen johtajan kotiin, jossa eheyttävät isän ja pojan tulehtuneita välejä. Kirjassa kuvataan lasten sopeutumisongelmia ja Ruotsin tavaranpaljoutta ja sitä kuinka Suomen koti ja vanhemmat unohtuvat nopeasti. (suomalaisia nuortenkirjaklassikoita, 2000, s. 91.)
Teos on Varastokirjaston kokoelmissa ja sieltä kaukolainattavissa.
|
| Kysyisin missä minun eno Pertti Pylkkänen palveli vapaaehtosena jatkosodassa.Kotoisin Myllllykoskelta. |
1095 |
|
|
|
Enoasi ei löydy meidän rintamamiesmatrikkeleista, joten tässä ohjeita
miten pääset asiassa eteenpäin:
Viime sotiin osallistuneista miehistä tehtävän henkilöhistoriallisen tutkimuksen keskeinen lähde on kantakortti, joka sisältää palvelusta koskevat perustiedot kutsunnasta kotiuttamiseen, eläkkeelle jäämiseen tai kaatumiseen saakka. Kantakorttien lisäksi sotiin osallistuneita miehiä koskevia tietoja löytyy esimerkiksi joukko-osastojen päiväkäskyistä ja sotapäiväkirjoista. Mikäli henkilö oli työsuhteessa puolustusvoimiin saattaa Kansallisarkistossa olla häntä koskeva nimikirja.
Mikä on kantakortti?
Kantakortti on jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta laadittu asiakirja, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan... |
| 1939-1944 aikana suljettiin tuhatkunta suomalaista 1939 säädetyn lain nojalla turvasäilöön. Onko näille turvasäilöön otetuille maksettu Suomen valtion toimesta… |
1309 |
|
|
|
Korvauksia maksettiin.
Vuonna 1945 eduskunta hyväksyi lisämenoarvioon 75 miljoonan markan suuruisen määrärahan maksettavaksi korvauksiin poliittisista syistä tuomituille, syytteessä olleille tai turvasäilössä pidetyille.
Korvauksia maksettiin arviolta 270 henkilölle. Nykyrahassa jokainen sai keskimäärin 28 400 euroa.
19.6.1945 pidetyssä eduskunnan täysistunnossa hyväksyttiin Laki poliittisista syistä tuomituille, syytteessä oleville tai turvasäilössä pidetyille heidän menetetyistä ansiotuloistaan myönnetyn korvauksen verovapaudesta - 653/1945. Lain taustalla olevassa hallituksen esityksessä 19/1945 todetaan mm.: ”Kysymyksessä olevaa määrärahaa on Hallituksen esityksen perustelun mukaan käytettävä korvaukseen oikeutettujen menetettyjen... |
| Luin Taide-lehden artikkelin Natsi-Saksaan liittyvästä taide- löydöstä. Jutussa oli vihje, että Suomi toivoi aikoinaan pääsevänsä Eremitaasin… |
864 |
|
|
|
Ainakin Itä-Karjalan suomalaismiehityskaudella 1941-1944 Suomeen päätyi monenlaista kansatieteellisesti arvokasta materiaalia ynnä ortodoksisten kirkkojen taide-esineitä, esim. ikoneja.
Laajimmin aihetta on käsitelty kirjassa
Pimiä, Tenho
Sotasaalista Itä-Karjalasta : suomalaistutkijat miehitetyillä alueilla 1941-1944. - Ajatus, 2007
(tekijän sama-aiheisesta väitöskirjasta https://kirjasto.jyu.fi/kauppa/tuotteet/tahtain-idassa )
(http://elektra.helsinki.fi/se/t/0040-3741/120/3/kansatie.pdf )
Näyttelyluettelot:
Rajantakaista Karjalaa. - Kultturien museo, 2008.
(http://www.nba.fi/fi/museot/kulttuurien_museo/nayttelyt/rajantakaista_k… )
Ikonit, ihmiset ja sota. - Ilias, 2009
(http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/arkistot/kansatiede/... |
| Haluaisin tarkan osoitteen mistä voin tiedustella omista henkilökohtaisista sotalapsisiirrosta, lähemmin milloin lähtö, mitä kautta Ruotsiin sekä milloin paluu… |
3626 |
|
|
|
Tässä asiassa kannattaa ensisijaisesti kääntyä Kansallisarkiston puoleen.
Kansallisarkistossa säilytetään Lastensiirtokomitean arkistoa.
Lastensiirtokomitea oli sosiaaliministeriön alainen komitea, joka vastasi sotalasten siirroista vuosina 1941—1949.
Lastensiirtokomitean arkistoa voi hyödyntää etsittäessä tietoa jatkosodan aikana Ruotsiin lähetetyistä lapsista. Myös talvisodan aikana siirretyistä lapsista on arkistossa kantakortisto.
Lastensiirtokomitean arkiston keskeisintä aineistoa ovat lapsista kerätyt kantakortistot. Kortteihin on merkitty lapsen nimi, syntymäaika ja kotipaikka. Siitä selviävät myös lähtö- ja paluuajat, vanhempien nimet ja ammatit sekä sijoituspaikka Ruotsissa.
Arkisto sisältää myös matka- ja passilistoja, meno- ja... |
| Olen tekemässä tutkimusta miten suomalaiset suhtautuivat saksalaisten tuloon jatkosodan aikana. En tiedä onko tästä aiheesta julkaistu kirjoja tai artikkeleita. |
1601 |
|
|
|
Oletan, että aiot tutkia nimenomaan tavallisen kansan suhtautumista saksalaisiin, ei niinkään poliittisen johtomme suunnitelmia ja toimia. Niistä perusteellisin esitys olisi kaiketi edelleenkin
Jokipii, Mauno
Jatkosodan synty : tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940-1941. – Otava, 1988
Yleensä suhde saksalaisiin oli aihe, josta kirjoittamista sensuuri valvoi tiukasti eri aikoina erilaisista syistä.
Välittömin kosketus suomalaisella siviiliväestöllä ja saksalaisilla oli Pohjois-Suomessa. Aiheesta on laaja tutkimus
Junila, Marianne
Kotirintaman aseveljeyttä : suomalaisen siviiliväestön ja saksalaisen sotaväen rinnakkainelo Pohjois-Suomessa 1941-1944. – Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2000
http://elektra.helsinki.fi... |
Kysy kirjastonhoitajalta