| Minua kiinnostaisi kaunokirjallisuus, jonka tapahtumat sijoittuvat Euroopan jälleenrakennusaikaan toisen maailmansodan jälkeen. Voivat sijoittua myös toisen… |
212 |
|
|
|
Tässä muutama ehdotus:
Linturi, Jenni: Jälleenrakennus
Paasilinna, Mauri: Roihankorpi
Päätalo, Kalle: Ihmisiä telineillä
Sariola, Mauri: Jälleenrakennettu maa
Brook, Rhidian: Talo Elben rannalla
Ferrante, Elena: Loistava ystäväni
Taska, Ilmar: Popeda 1946
Lisää aiheeseen liittyviä kirjoja voi hakea Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi hakusanoilla "jälleenrakentaminen" ja "sodanjälkeinen aika"
|
| Auttoivatko mormonit sodan jälkeen jälleenrakennuksessa? |
244 |
|
|
|
Olisivatkohan kyseessä olleet kveekarit? Alkujaan brittiläinen, sittemmin maailmanlaajuinen kveekariliike on tunnettu avustustyöstään ja sai siitä vuonna 1947 Nobelin rauhanpalkinnon. Suomessa kveekarit auttoivat sodan jälkeen Lapissa jakamalla vaatteita ja elintarvikkeita sekä avustamalla jälleenrakennustyössä ja sosiaalihuollossa.
Lähteet ja lisätietoa:
Minna Vähäsalo: ”Keikkareitten keskuudessa” – kansainväliset vapaaehtoiset Suomea jälleenrakentamassa. Artikkeli Pax-lehdessä 4/2017, https://www.pax.fi/2017-04/keikkareitten-keskuudessa-kansainvaliset-vap…
Uskonnot Suomessa -sivusto: http://www.uskonnot.fi/uskonnot/view.php?religionId=22
Eino Mäkisen lyhytdokumentti "Lappi nousee" vuodelta 1947: https://elavamuisti.fi/aikajana/... |
| Suomelta vietiin maita, koteja. Miksi sotakorvaukset? |
1436 |
|
|
|
Sotakorvauksia maksaa sodan hävinnyt maa voittaneelle maalle. Suomen sotakorvauksista Neuvostoliitolle säädettiin vuoden 1944 välirauhansopimuksessa.
Suomen sotakorvauksien arvoksi sovittiin 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mutta niitä ei maksettu rahana vaan tavaroina (puutavaratuotteina, paperina, laivoina, erilaisina koneina jne.). Viimeiset sotakorvaukset Suomi maksoi vuonna 1952.
Korvaukset rasittivat Suomen kansantaloutta jälleenrakennuksen aikana huomattavasti, mutta siitä huolimatta Suomi oli maailman ainoa maa, joka maksoi sille määrätyt sotakorvaukset täysimääräisinä. Tästä seurasi arvostava lisänimi "Maa, joka maksoi velkansa".
Lähteet ja lisätietoa:
Jukka Vesterinen: Suomen sotakorvaukset 1944-1952 (Alfamer, 2012)
Suomen... |
| Etsin suomalaisia romaaneja vuosista 1944-1948 (-1952). Tähän mennessä olen lötänyt seuraavat: Jussi Talvi: Tällaista oli palata, Helvi Hämäläinen: Raakileet,… |
904 |
|
|
|
Ulla-Lena Lundberg: Jää
Paavo Rintala: Paasikiven aika
Matti Rönkä: Eino
Olavi Pellonpää: Junantuomat
Kalle Päätalo: Myrskyn jälkeen
Mauri Paasilinna: Roihankorpi
Veikko Huovinen: Koirankynnen leikkaaja
Raimo J. Kinnunen: Anna ja Johannes
Pentti H. Tikkanen: Mehtäläiset
Anni Korpela: Myrksyn jälkeen
Liisa Keitaanpää: Sotakorvaustyttö
Raija Oranen: Valkea talo jokivarressa
Varmasti löytyy enemmänkin. Voit Helmetissä laittaa sanahakuun kaunokirjallisuus Suomi 1940-luku, niin saatat löytää lisää mielenkiintoisia kirjoja. Voit hakea myös sellaisilla hakusanoilla kuin sodanjälkeinen aika tai jälleenrakentaminen.
|
| Mitä tapahtui II maailmansodan päätösvaiheessa syntyneille länsiliittoutuneiden, lähinnä amerikkalaisten, saksalaisia varten perustamille vankileireille?… |
1804 |
|
|
|
Länsiliittoutuneiden haltuun jäi toisen maailmansodan päättyessä yli viisi miljoonaa saksalaista sotavankia. Tietoista politiikkaa sotavankien tuhoamiseksi ei länsivalloilla ollut. Syyskuuhun 1945 sotavankeja säilytettiin väliaikaisilla Rheinwiesenlager –siirtoleireillä. Siirtoleireiltä sotavangit joko vapautettiin tai siirrettiin jälleenrakennus- ja maataloustöihin esimerkiksi Ranskaan, Hollantiin, Belgiaan ja Iso-Britanniaan. Viimeiset vangit vapautettiin vuonna 1949.
Arviot menehtyneiden saksalaisten sotavankien määrästä vaihtelevat, koska siirtoleirien osalta tilastot ovat puutteellisia. Sotavankien kohtaloa sodan jälkeen selvittäneen Maschken komission raportin (1974) mukaan n. 5000 saksalaista sotavankia menehtyi yhdysvaltalaisten... |
| 1918 Tampere. Taloja tuhoutui kaupungista. Kuka niiden jälleenrakentamisen kustanti? |
1638 |
|
|
|
Vuoden 1918 sodassa Tampereella tuhoutui yhteensä 126 rakennusta 56 eri tontilla. Kodittomaksi jäi 504 perhettä. Pahimmat vahingot sijoittuivat Kyttälän ja Tammelan eteläosiin.
Sodan jälkeen asuntopula oli kova ja yksityinen rakentaminen lamassa, joten kaupunki itse ryhtyi rakentamaan asuntoja. Kaupunginkin taloudellinen tila oli huono, joten kyse oli lähinnä ns. hätäasunnoista. Viinikkaan, Satamakadulle ja Tammelan pohjoispäähän rakennettiin vuosina 1918-19 yhteensä 128 kaupungin maksamaa asuntoa.
20-luvulla yksityinen talonrakennus pääsi jälleen vauhtiin, ja vuosina 1921-28 sekä anottujen rakennuslupien että valmistuneiden talojen määrä nousi ennätyslukemiin. Tähän vaikuttivat sekä Tampereen muuttovoitto että 20-luvun jälkipuolen... |
| Kirja kertoo Lapin sodan jälkeisestä ajasta, jolloin saksalaiset lähtevät pois ja Lappiin on saatava rautatie. Kirjassa on mm. kuva, jossa veturi näyttää… |
1058 |
|
|
|
Täältä Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyi kirja Tuhkasta nousi Lappi: Lapin jälleenrakentamista sanoin ja kuvin. Kirja selvittää perusteellisesti Lapin jälleenrakennustyön. Kirjassa on kuva sivulla 155, jossa juna seisoo kiskoilla Kemijoen jäällä, ei siis ihan vedessä. Mahtaisiko tämä olla asiakkaan tarkoittama kirja. Kirjaa on hyllyssä 2 kpl, joten tänne voi lähettää kaukopalvelupyynnön.
|
Kysy kirjastonhoitajalta