| Haluaisin tietää ääninäyttelemisen historiasta Suomessa. Erityisesti kiinnostaisi tietää mistä kaikki alkoi. |
114 |
|
24.4.2023 |
|
Hyvän yleiskatsauksen suomalaisen äänielokuvan alkutaipaleesta tarjoaa Ari Honka-Hallilan essee "Äänielokuva tulee Suomeen".
Erityisesti esseen loppupuolella, kappaleessa "Kieliongelmia", sivutaan myös ääninäyttelemisen ja jälkiäänityksen ensivaiheita. Käytännössä tarve jälkiäänitykselle tuli esille vieraskielisten elokuvien kohdalla. Suomessa kuitenkin elokuvien omakielinen tekstitys vakiintui varsin nopeasti, siinä missä isommilla kielialueilla siirryttiin omakieliseen dubbaukseen. Sittemmin ääninäyttelijöitä on käytetty ensisijaisesti alkuperältään vieraskielisissä lasten ja nuorten elokuvissa.
Aihetta sivuavaa kirjallisuutta esimerkiksi:
Olennaisen äärellä: johdatus audiovisuaaliseen kääntämiseen.
Elävä kuva - elävä ääni. Kolmas... |
| Onko Star Wars elokuvia saatavilla espanjaksi dupattuna? |
144 |
|
6.8.2021 |
|
Jaksot 1-3 löytyvät espanjaksi:
Star Wars Trilogia Episodios 1,2 y 3 Español Latino
Amazon.com
|
| Golden Voice Oy:n dubbaajissa olen nähnyt muun muassa nimet Erkki Murto ja Erkki Ollila. Ovatko nämä sama henkilö ja jos ovat, miksi henkilön sukunimi on… |
397 |
|
10.11.2020 |
|
Ei löytynyt tietoa, että he olisivat sama henkilö. Wikipedia-artikkeli listaa osan Golden Voicen näyttelijöistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Golden_Voice
|
| Olisiko mahdollista saada tietää kaikki Konsta Hietasen dubbaamat elokuvat? |
264 |
|
5.5.2020 |
|
Tarkkaa ja kattavaa listausta Konsta Hietasen tekemistä jälkiäänityksistä eli dubbauksista ei valitettavasti löydy verkosta. Hänen elokuvatuotantoaan pystyy tarkastelemaan esimerkiksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-palvelussa. Elonet-palvelusta pystyy etsimään tietoa Suomen kansallisfilmografiasta, johon sisällytetään kaikki kotimaiset pitkät elokuvat. Näet Hietasen tekijätiedot Elonet-palvelussa täältä.
Konsta Hietasen radio- ja televisioesiintymisistä voi etsiä tietoa esimerkiksi Radio- ja tv-arkiston Ritva-tietokannasta, johon tallennetaan keskeisten radio- ja tv-kanavien ohjelmia ja niiden tekijätietoja. Konsta Hietasen tekijätiedot Ritva-tietokannassa näet täältä.
Näiden lisäksi voit etsiä tietoa Hietasen... |
| Dubataanko joissain maissa niin, että alkuperäinenkin ääni kuuluu? |
160 |
|
19.3.2020 |
|
Voice-overiksi kutsuttua audiovisuaalisten ohjelmien kääntämisen menetelmää, jossa alkuperäinen puhe on jätetty dubbauksen alle, käytetään yleisesti Puolassa, Baltian maissa ja joissain muissa Itä-Euroopan maissa.
Lähde:Maija Heikkilä, Tekstitysten laatu av-kääntäjien keskusteluissa ja blogeissa |
| Pystyykö Suomessa mitenkään katsomaan amerikkalaisia elokuvia saksaksi dupattuna niin että on silti myös suomenkielinen tekstitys? |
253 |
|
18.3.2020 |
|
Onhan se toki mahdollista. Joissain amerikkalaiselokuvien kotimaisille markkinoille tarkoitetuissa DVD- ja blu-ray-julkaisuissa on vaihtoehtoinen saksankielinen ääniraita. Kun tällaisen tallenteen toistoon käytettävän laitteen asetuksista valitsee saksankielisen äänen ja suomenkielisen tekstityksen, voi uppoutua nauttimaan saksaksi jälkiäänitetystä amerikkalaisesta elokuvasta suomeksi tekstitettynä. |
| Wikipediassa sanotaan, että Disneyn Robin Hood -elokuvan suomenkielisessä jälkiäänityksessä oli useita tuolloin pinnalla olevia laulajia. Onko tähän jotain… |
410 |
|
16.1.2019 |
|
Robin Hoodin suomenkielisen version ääniohjaajana toiminut Reino Bäckman oli taustaltaan muusikko. Sille, että hän elokuvien suomenkielisiä ääniversioita toteuttaessaan hyödynsi laulajia, ei välttämättä ole mitään sen erityisempää syytä kuin hänen yhteytensä musiikkimaailmaan ja vuosien varrella muodostamansa muusikkokontaktit. Aikaisemmissa Disney-jälkiäänityksissäänkin hän oli näyttelijöiden ohella käyttänyt äänirooleissa laulajia, kuten Aristokateissa Lea Lavenia Ameliana (1972) ja Robin Hoodissakin esiintynyttä Viktor Klimenkoa Viidakkokirjan Kaan roolissa (1968), joten mikään poikkeus Robin Hood ei Bäckmanin elokuvatöiden joukossa ole.
Myös Wikipedian Robin Hood -artikkelin mainitsema Ossi Ahlapuro oli mukana jo Aristokateissa ja sen... |
| Kun monien piirrossarjojen jaksoja, siis ei kaikkia niitä, on julkaistu Suomessa suomenkielisellä puheella vhs:llä tai dvd:llä, niin minkä mukaan se päätetään,… |
168 |
|
17.8.2018 |
|
Kaikista julkaisuratkaisuista tekee päätöksen normaalisti se, joka kustantaa koko homman. Jos toiminta on kaupallista, julkaisupäätökseen ja esimerkiksi jonkin sarjan jaksojen valintaan vaikuttaa ennakkoarvio niiden kaupallisesta menekistä. Joskus saattaa kysymys on siitä, että suomalaisella levittäjällä on oikeudet vain joittenkin osien julkaisemiseen, ei kaikkien. Niinkin voi olla, että oikeuksien haltija edellyttää suomalaisen levittäjän julkaisevan sarjan kokonaan. Päätösvalta ei siis välttämättä ole aina suomalaisella jakelijalla. Ulkomaisen ohjelman dubbaus suomeksi maksaa aina jonkin verran, joten todennäköisesti ratkaisu on taloudellinen myös silloin, kun toiminta ei ole varsinaisesti kaupallista.
Heikki Poroila |
| Minä vuonna on tehty lastenelokuvien "Vaahteramäen Eemeli", "Eemelin uudet metkut" ja "Eemeli ja possuressu" suomenkieliset dubbaukset? Entä ketkä ovat… |
1015 |
|
24.4.2018 |
|
Vaahteramäen Eemeli -elokuvilla on jälkiäänityksen suhteen monenlaista historiaa Suomessa. Jotakin saimme selville:
1970-luvulla Vaahteramäen Eemeli -elokuvat tekstitettiin suomeksi. Niissä oli huomion arvoista, että kertojan äänenä on Astrid Lindgren.
1988 luvulla Vaahteramäen Eemeli -elokuvia julkaistiin VHS-videoilla. Joissakin on tekstitys, joissakin jälkiäänitys suomeksi. VHS-kasettien alku- ja lopputeksteissä suomenkielistä työryhmää ei ole eritelty.
Vaahteramäen Eemeli (1971, ohjaus Olle Hellbom) : FS-filmin DVD-julkaisussa vuonna 2006 Suomenkieliset äänet olivat seuraavat: Inkeri Wallenius, Jan Lindroos, Tom Pöysti, Maija-Liisa Peuhu, Annituuli Kasurinen, Kari Tamminen, Rinna Paatso, Seela Sella. Äänitys: Markus Degerman, Tiina... |
| Mikä yhtiö teki tällä videolla esiintyvät Ville Vallattoman ja muiden sen hahmojen dubbaukset? Kyseinen video ei ole mikään paras tietolähde vaan nuorten… |
1036 |
|
13.4.2016 |
|
Suomenkielisen Wikipedian mukaan Ville Vallaton -elokuvien dubbauksia on tehnyt kolme yhtiötä: Golden Voice Oy https://fi.wikipedia.org/wiki/Golden_Voice, PVP Voice Oy ja Pauli Virta Productions
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ville_Vallaton_%28piirrossarja%29
Wikipediassa on myös artikkeli Pauli Virrasta, joka ääninäytteli pääasiassa kaikissa PVP Voice Oy:n jälkiäänittämissä animaatiosarjoissa vuoteen 2008 asti ja oli Oy PVP Voice Ab:n toimitusjohtaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pauli_Virta
Yle Arkisto löysi lisätietoa: Koska YouTube-videosta ei käy lainkaan
ilmi, mistä versiosta on kyse (myyntiversio/televisioversio, vuosi), oikeastaan vain YouTube-videon tekijä tietäisi, mistä hän on alkuperäisen videon kopioinut. Yleisradio on... |
| Haluaisin tietää montako studio Ghiblin animaatioelokuvaa on dubattu suomeksi, niiden suomenkieliset nimet ja mahdollinen saatavuus. Kiitos paljon etukäteen. |
1766 |
|
6.11.2012 |
|
Eri nettilähteiden mukaan suomeksi dubattuja ovat (suomenkieliseltä nimeltään):
- Laputa: linna taivaalla
- Naapurini Totoro
- Kikin lähettipalvelu
- Aaltojen kuohu
- Pom Poko
- Sydämen kuiskaus
- Henkien kätkemä
- Kissojen valtakunta
- Liikkuva linna
- Maameren tarinat
- Ponyo rantakalliolla
- Kätkijät
- Kukkulan tyttö, sataman poika
Osa on ilmestynyt sekä dubattuna että tekstitettynä. Tiedot perustavat televisiokanavien tai elokuvan myyjien ilmoituksiin.
Helmet-kirjastoista lainaksi saa nämä Ghibli-elokuvat: Laputa: linna taivaalla, Ponyo rantakalliolla, Prinsessa Mononoke, Sydämen kuiskaus, Tuulen laakson Nausicaä, Porco Rosso, Maameren tarinat, Naapurini Totoro, Kikin lähettipalvelu
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Mitähän "dubbattu" mahtaa tarkoittaa? Törmäsin tähän sanaan selatessani erästä taidekirjaa, jossa oli Rembrandtin teoksia. Muutamien teosten nimien jäljessä… |
1141 |
|
9.3.2009 |
|
Sanamuoto ”dubbattu” ei liene nykyisin yleisesti käytössä. Selaamassasi taidekirjassa sanalla lienee tarkoitettu teoksen kaksoiskappaletta (dubletti) tai muuta teoksen toisintoa, jonka taiteilija on halunnut jälkikäteen maalata.
Samantyyppinen sana on myös dubleeraus, joka tarkoittaa taidekonservatoinnin toimenpidettä, jossa maalaus kiinnitetään uudelle pohjakankaalle, alkuperäisen kankaan haurastuttua.
Nämä sanat on selitetty teoksessa Riitta Konttinen ja Liisa Laajajoki: Taiteen sanakirja, Otava 2000.
Sanaa dubbaus taas käytetään esim. elokuvien tai tv-ohjelmien ääniraidan jälkiäänityksestä. Tämän sanan lähteenä on käytetty Wikipediaa (www.wikipedia.fi).
|
Kysy kirjastonhoitajalta
