itkut

3 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–3.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Etsin tietoja Karjalan pyhästä linnusta. Kukki lintu esiintyy käspaikoissa. Onko sillä muuta muotoa kuin nämä kirjailut 9362 Netistä löytyi tämän verran kukkilinnun historiaa: "Suosituin kuvioaihe käspaikoissa on kukkilintu, josta esiintyy monenlaisia variaatioita. Sana kukki tarkoittaa kaikkein puhtainta ja rakkainta ja sitä on käytetty hellittelysanana rakkaista puhuttaessa: itkuvirsi äidistä ja isästä voi alkaa sanoin "kukki muamoi, kukki tuatoi". Vaikka linnun esikuvana on ilmeisesti ollut riikinkukko, karjalaiset eivät ole sitä sellaisena nähneet. Kukkilintu on myös eri asia kuin Karjalan käki. " lähde: http://taitek.pkky.fi/kaspaikka/sym3.htm Lisäksi Helmet-kokoelmasta löytyy seuraava asiaa käsittelevä teos: Kukkilintu-liinatie : kuvia suojärveläisistä käspaikoista / toim. Maire Peltonen, Maria Näreaho ja Maire Tsutsunen http://www.helmet.fi/record=...
Artikkeleita ja kirjoja itkuvirsistä, siis tietoa aiheesta. Ei esim. Suomen kansan vanhat runot- teossarjaa, eikä antologiaa "Suomen kirjallisuuden antologia… 920 Linda- ja Arto-tietokannoissa on aika paljon aineistoa itkuvirsistä ja itkijöistä. Tässä joitain poimintoja. LINDA: Anna-Liisa Tenhunen, Itkuvirsien kolme elämää, 2006, väitöskirja, Joensuun yliopisto; Aili Nenola, Inkerin itkuvirret, 2002, SKS; A.O.Väisänen, Hiljainen haltioituminen: A.O.Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista; Eila Stepanova, Itku, itkukieli ja itkijä: Praskojva Saveljevan itkut, 2004, Pro gradu -työ, Helsingin Yliopisto; Elina Pyykkönen; Johdantoa itkuvirsien musikologiseen tutkimukseen, 1984, Pro gradu -työ, Turun Yliopisto; Tuomas Rounakari, Kyynelten laulutunne itkuvirsien luomisprosessissa ja musiikillisissa rakenteissa, 2005, Pro gradu -työ, 2005, Helsingin Yliopisto. ARTO: Stig Söderholm, Karjalaisen itkijän...
Tarvitsen tietoa äänellä itkemisen perinteestä. Itkijänaisista esim. Martta Kuikka, Lyyli Arhipov. Löytyykö mitään äänitteitä em. aiheesta. Itkulaulujen… 1737 Itkuvirsiperinteestä löytyy runsaasti tietoa. Uusimpia tutkimuksia on Anna-Liisa TENHUSEN väitöskirja Itkuvirren kolme elämää, 2006. Kirjassa on myös esitelty itkijöitä, kuten Matjoi Plattonen ja Martta Kuikka. Aino RÄTY-HÄMÄLÄISEN Raja-Karjalan kunnailta -kirjassa vuodelta 2002 on itkuvirsiperinteestä artikkelissa Mielikuvituksen hurjat laukat, s.77-100. Hyviä lähteitä aiheesta ovat myös: RUNON ja rajan teillä. Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989. KONKKA, Unelma: Ikuinen ikävä : karjalaiset riitti-itkut, 1985. Martta Kuikasta on tehty dokumenttielokuva: AITO itkijä - Martta Kuikka [Videotallenne], 2001. Seuraavat CD-levyt löytyvät kirjastosta: ECHOS de Finlande, 2003. - sisältää mm. Martta Kuikan esityksiä. ITKUJA Karjalasta, Inkeristä,...