itämurteet

4 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–4.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Olisiko mahdollista loytaa juttuja Kainuun murteella internetista ? 226 8.8.2018 Alla olevien linkkien kautta voit kuunnella ääninäytteinä Kainuun murretta: http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/aaninayt.html https://www.kotus.fi/aineistot/puhutun_kielen_aineistot/murreaanitteita/suomen_kielen_naytteita_-sarja/osat_21_-_30/osa_28_sotkamon_murretta Tästä linkistä pääset pieneen kainuu-suomi-sanakirjaan: http://www.kotinet.com/maija-leena.saaranen/SANASTO.html Kainuun Sanomista löytyy Murteella-sivusto, josta pääsee lukemaan Kaenuun kieltä -pakinoita ja, ja jossa käsitellään myös kainuulaisia sanoja ja sanontoja: https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/reahkat-olleet-assiella/ Lohjalaisen Harjun koulun sivuilta voi kuunnella mm. kainuunmurteisen Aku Ankan lukemista:  https://peda.net/lohja/...
Mistähän löytäisin Itä-Suomen murteella kirjoitettuja kirjailijoiden romaaneja, jotka on käännetty ruotsin kielelle? 1065 17.2.2009 Itämurteisiin kuuluvat savolaismurteet ja kaakkoismurteet, joiden alue käsittää Kainuun, Pohjois- ja Etelä-Karjalan, Pohjois- ja Etelä-Savon: http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4murteet . Syntyjään itäsuomalaisia kirjailijoita, jotka käyttävät ainakin kirjan henkilöiden puherepliikeissä itämurretta ja kirjan tapahtumat sijoittuvat Itä-Suomeen löytyy joitakin. Näistä ainakin seuraavat on käännetty ruotsiksi: Aho, Juhani: Rautatie. 1.p. 1884 (Järnvägen) Huovinen, Veikko: Havukka-ahon ajattelija. 1952 (Konsta) " Hamsterit. 1957 (Hamstrare) " Lampaansyöjät. 1970 (Fårätarna) Lehtonen, Joel: Putkinotko. 1.p. 1920. (ilmestyi aluksi kaksiosaisena) (ruotsiksi 1935 Ödemarkens barn; 1973 Putkinotko : berättelsen om...
Ainakin sodanjälkeisissä kirjoissa törmää usein emintimä- ja isintimä- nimityksiin, tarkoittavat kai anoppia ja appea? Mistähän ne on saaneet alkunsa? Jäivät… 2965 25.9.2007 Itäinen murresana emintimä (emintämä, emäntimä) tarkoittaa äitipuolta ja isintimä (isintämä, isäntimä) vastaavasti isäpuolta. Emintimää on myös käytetty kuvainnollisesti puhuttaessä häijystä ihmisestä. Sanojen käyttöalue on ollut Karjala, Kymenlaaakso, Etelä-Savo ja Inkeri. Emintimä on johdettu vanhasta äitiä merkitsevästä sanasta emä (emi, emo), isintimä puolestaan isä -sanasta. Kantasanaan on lisätty itäisillä kielimuodoilla erikoinen "puolisukulaisuutta" ilmaiseva nomininjohdin ~ntima, ~ntimä toisintoineen. Lähteitä : Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1988. Häkkinen, Kaisa : Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004. http://fi.wikipedia.org/wiki/Emo http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/...
Onko olemassa Kainuun murteella olevaa elämänohjetta, sananpartta tai vastaavaa. 1252 28.9.2006 Löytyisikö seuraavista pääkaupunkiseudun kirjastoissa löytyvistä teoksista iloa. Näitä voitte kysyä omassa kirjastossanne tai varata Internetissä http//www.helmet.fi 1. Sarjakuva-albumi: Hart, Johnny: Näläkämoan noeta / kirjoittanut Johnny Hart ; piirtänyt Brant Parker ; rapakon takasesta englannista kaenuuksi keäntäny Paavo Romppainen. 2001, 64 sivua. 2. Kirja: Räisänen, Alpo: Oulujärven ympäristön murrekirja 3. Kirja: Komulainen, Jorma: Kuhmo - rajapitäjä Kainuussa Kuusamon murretekstiä netissä: http://www.kirjastovirma.net/kuusamo/moksi/