| Mikä on pahin trombi, mitä Suomi on koskaan kokenut? |
92 |
|
27.12.2023 |
|
Ilmatieteen laitos kertoo verkkosivustonsa Trombit Suomessa-teemaosiossa, että voimakkain Suomessa havaittu trombi on F4-luokkaa. Tuossa koosteessa ei kuitenkaan mainita milloin ja missä tämä trombi on ilmennyt, mutta Ylen artikkelissa Pyörretuulia eli trombeja havaitaan Suomessa keskimäärin neljätoista vuosittain vuodelta 2012 puhuttaneen juuri tästä "voimakkaimmasta tunnetusta trombista", joka nähtiin siis Kiuruvedellä heinäkuussa 1934. Tarkempia tietoja trombeista voit kysyä Ilmatieteen laitoksen Ilmastopalvelusta.
|
| Minua kiinnostaa, mitä kirjastot tekevät ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kuinka paljon painoarvoa hankinnoissa on ympäristöteemoilla? Näkisittekö sähköisten… |
190 |
|
25.1.2022 |
|
Ympäristötyön edistämisestä kirjastoissa voit lukea täältä: Vihreä kirjasto
Kirjastojen hiilijalanjälki -raportista tällä sivulla löydät vastauksen useimpiin esittämiisi kysymyksiin. Raportissa aihetta on käsitelty 13 erikokoisen kirjaston osalta. Huomiota on kiinnitetty myös ns. hiilikädenjälkeen, joka "kuvaa vältettyjä päästöjä eli kuinka paljon toimija on ratkaisullaan voinut auttaa muita vähentämään negatiivisia ilmastovaikutuksia". Raportin lopusta voit myös lukea tulevaisuuden tavoitteista hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja vastaavasti kädenjäljen kasvattamiseksi.
Kirjastoilla on lisäksi olennainen tehtävä kasvattaa tietoisuutta ilmastonmuutoksesta nostamalla esiin ja tuomalla ihmisten ulottuville luotettavaa ja tutkittua tietoa ... |
| Montako helle- ja pakkaspäivää Suomessa ja Isossa-Britanniassa on yleensä vuodessa? |
835 |
|
23.12.2021 |
|
Helle- ja pakkaspäivien määrä vaihtelee kovasti vuosittain. Suomen pituus vaikuttaa siihen, ettei keskimääräisiä lukemia oikein saa annettua. Ilmatieteen laitos on tehnyt Tilastoja hellepäivistä 1991- 2020 https://www.ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot Niiden perusteella Etelä-suomessa on 14-16 hellepäivää ja Pohjois-Suomessa 0-8 hellepäivää.
Pakkaspäivien keskimääräistä lukua on vieläkin vaikeampi arvioida. Ilmatieteen laitos ilmoittaakin tilastoissaan vain termisen talven alku ja päättymispäivät tai yhtäjaksoisten pakkaskausien lukumäärät. Talvitilastot ja Pakkastilastot.
Suomen ja Iso-Britannian tilastot eivät ole aivan samalla tavalla laskettuja, joten niiden vertailu voi olla vaikeaa. Päivälämpötilat keskimäärin 2014-2020. ja ... |
| Jos haluaisi elää paikassa, jossa ei juuri koskaan ole kireää pakkasta eikä tukalaa hellettä, missä kannattaisi asua? |
310 |
|
14.12.2021 |
|
Tällaiselta paikalta vaikuttaisi ainakin Kolumbian pääkaupunki Bogotá, jossa vuoden keskimääräisesti alin lämpötila on vuosina 1995–2020 ollut kuukauden mukaan tammikuussa 7°C, ja ylin vastaavasti helmikuussa 20°C. Yleisesti ottaen Bogotássa vallitsee lauhkea ilmasto, tai subtrooppinen vuoristoilmasto. Lämpötiloissa saattaa kuitenkin saman kuukauden sisällä olla suuria vaihteluita - tammikuun (joka on yleensä kylmin kuukausi Bogotássa) lämpöennätys on toisaalta ollut +28,6°C, joka mitattiin vuonna 2003. Tällaiset lämpötilat ovat silti harvinaisia, sillä lämpömittarin lukema harvoin nousee yli 23 asteen. Lämpötilaennätyksiä ja keskimääräisiä lämpötiloja voi tarkastella esim. seuraavalta sivulta: https://www.climatestotravel.com/climate/... |
| Voisiko leijona tai tiikeri elää Suomessa? |
657 |
|
1.2.2021 |
|
Leijonat ja Tiikerit selviävät Suomessa eläintarhoissa, mutta eivät villissä luonnossa. Syyt ovat hieman erilaiset.
Kolmården kertoo leijonistaan näin:"Lejonen på Kolmården har hela 2 hektar av yta helt för sig själva! Precis som många djur på Kolmården behöver de både fysisk och mental stimulans, vilket de får från träning. De får också utmanas på samma sätt som i naturen, exempelvis när de ska få mat. Lejonen tränas också på vissa sätt för att man ska kunna sköta om dem ordentligt.
På Kolmården hittar du lejonen i det stora Lejonhänget i Safariparken. Det är hela 2 hektar stort! Där lever de utomhus nästan hela året.
Men de har också lejonhuset, där de kan gå in under natten på vintern om det blir för kallt ute. Lejonen får en... |
| Muistan lainanneeni hyvin kauan aikaa sitten suomeksi käännetyn kirjan, jossa tutkija kertoi hiilidioksidin lisääntymisestä ilmakehässä ja sen vaikutuksesta… |
167 |
|
14.1.2020 |
|
Löytämistäni ilmastonmuutosaiheisista käännöskirjoista lähimmäs kysymyksessä kuvailtua osunee Jonathan Weinerin Maapallon seuraavat 100 vuotta (Kirjayhtymä, 1992). Kirjassa puhutaan paljon hiilidioksidista ja sen osuudesta ilmaston lämpenemiseen. Se on julkaistu lähes 30 vuotta sitten ja siinä on valkoinen kansi; kohopainatusta sen kannessa ei kuitenkaan ole - kirjan ja kirjoittajan nimi on painettu sinisin kirjaimin. Voisikohan Weinerin teos tästä vakavasta puutteesta huolimatta olla etsitty kirja? |
| Mistä johtuu Brasilian pääkaupungin Brasilian kuiva ja sateinen kausi? |
940 |
|
29.4.2015 |
|
Brasilian pääkaupunki Brasilia sijaitsee ylänköalueella, ja tämän alueen ilmasto on hyvin vaihteleva. Sadekausi on joulukuusta maaliskuuhun, ja kuiva kausi taas toukokuusta syyskuuhun:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilian_maantiede
https://openbiomi.files.wordpress.com/2012/04/mari-parviainen-brasilia1…
|
| Millaiset sateet ovat Japanissa yleisimpiä ja miksi? Millaisia paikallistuulia Japanissa voi esiintyä, miksi? Kiitos! |
2558 |
|
16.1.2013 |
|
Japanissa vaikuttaa monsuuni-ilmasto: tuulen suunta vaihtelee eri vuodenaikoina. Talvella puhaltavat Aasian sisällisosista tulevat koillistuulet,jotka aiheuttavat länsirannikolla runsaat lumisateet.
Mantereen lämmetessä vastaavasti kesällä tuulet kääntyvät etelään ja itään, joka aiheuttaa viikkoja kestävän sadekauden. Loppukesän ja syksyn aikana tuulet jälleen kääntyvät ja tuovat voimakkaita myrskyjä, taifuuneja, ja jatkuvan sateen.
Japanissa on useita ilmastovyöhykkeitä pohjoísen leudosta ilmastosta etelän subtrooppiseen. Ilmastoon vaikutavat myös eri merivirrat.
Enemmän tietoa aiheesta löydät esim. kirjoista Maailma tänään osa 22, 1996, Maailmantieto osa 4, 1981 ja Maailmalla, osa Aasia, 2008
|
| 1. Voiko saaria syntyä ilman ihmisten apua esim. parinsadan vuoden sisällä? 2. Muuttaisiko se ilmastoa? 3. Mikä on maailman nuorin saari, jos keinotekoisia… |
1076 |
|
29.11.2011 |
|
1. Voi, jopa parin kuukaudenkin sisällä. Ympäri maailmaa on vedenalaisia tulivuoria, jotka voivat tuottaa saaren milloin tahansa. Suomessa saaria syntyy Pohjanlahden alueella, jossa saari paljastuu maan noustessa ja merenpinnan laskiessa.
2. Voi se muuttaa, jos saari syntyy voimakkaan tulivuoren purkauksen yhteydessä. Muilla tavoin syntynyt saari tuskin muuttaa.
3. Tongan saaristossa syntyi vuonna 2009 saari, jolla ei ole nimeä, koska se ehti olla vain hetken aikaa saari, sillä se yhdistyi pian Hunga Ha'apaihin. Uusimmat saaret löytyvät Wikipediasta hakusanalla New islands.
Tällä hetkellä on mahdollisesti syntymässä uusi saari Kanarialla. Siellä on El Hierron rannikolla noin 150 metrin syvyydessä tulivuori, joka saattaa nousta saareksi... |
| Miksi espanjan alueella on juuri kyseinen kasvillisuustyyppi? Sademäärä? Mikä on etäisyys päiväntasaajalle (saatu auringon säteily) ja entäs etäisyys mereen,… |
4268 |
|
27.5.2011 |
|
Kasvillisuustyyppiin missä tahansa maapallolla vaikuttaa eniten alueen ilmasto: etenkin lämpötila, sademäärä ja sen vaihtelut vuodenajan mukaan. Myös alueen vuoristoisuus vaikuttaa. Espanjassa kasvillisuus ja ilmasto vaihtelevat suuresti maan eri puolilla. Manner-Espanjan lisäksi Espanjaan kuuluu myös saaria ja saariryhmiä, mm. Kanarian saaret, joissa ilmasto on jokaisessa omanlaisensa. Kasvillisuusvyöhykkeistä löydät tietoa vaikkapa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvillisuusvy%C3%B6hyke
Espanjan alueen ilmastosta ja vuoristoista tietoa esim. näiltä sivuilta
http://www.matkailu-opas.com/espanjan-ilmasto.html
http://www.matkailu-opas.com/espanjan-vuoristot.html
Etäisyys päiväntasaajalle tai mereen vaihtelee sen mukaan, missä kohtaa... |
| Asiakas kysyy onko olemassa teosta, jossa olisi keskimääräiset säätiedot Keminmaan alueelta? Siis Rovaniemen kauounginkirjastossa? |
796 |
|
6.4.2011 |
|
Kirjastosta löytyy julkaisu Tilastoja Suomen ilmastosta (kolme aikasarjaa 1961-1980, 1961-1990, 1971-200). Tilastoja löytyy mm.lämpötilasta, ilmankosteudesta, ilmanpaineesta, tuulesta, sateesta. Katselin läpi havaintoasemat, Keminmaalta ei ihan löytynyt mutta ympäröivistä kunnista kylläkin.
Kirjastoon on tilattu myös Ilmatieteen laitoksen julkaisu Ilmastokatsaus, joka ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Siinä havaintoasemia mukana huomattavasti vähemmän.
Lisäksi kirjastosta löytyy myös Hydrologinen vuosikirja, viimeisin kattaa vuodet 2001-2005.
|
| Minkälainen on Espanjan luonto? Entä sataako siellä kuinka paljon minäkin vuodenaikoina? |
2387 |
|
3.3.2008 |
|
Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta löytyi aikaisempi vastaus liittyen Espanjan luontoon: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=89c18fc8-7…
Seuraavissa kirjoissa on myös tietoa Espanjan luonnosta ja sädemääristä:
Maailma tänään 10 : Espanja ja Portugali, Tieteen Kuvalehden kirjasto, 1998
Maailmantieto 2, Kirjayhtymä, 1980
Maailma nyt 2 : Ranska ja Etelä-Eurooppa, Weilin + Göös, 1994
Geo 2 : maantiedon suuri tietosanakirja, Weilin+Göös, 1981
Seuraavien linkkien takaa löytyy kuukausittaisia sademääriä taulukoina:
http://www.iberianature.com/material/Spain_climate/Rainfall_Spain.htm
http://www.wordtravels.com/Cities/Spain/Madrid/Climate
http://www.worldtravelguide.net/country/259/climate/Europe/Spain.html
http... |
| Etsin Sveitsin ilmastodiagrammia, eikä sitä löydy mistään. |
2529 |
|
5.4.2006 |
|
Sveitsin ilmastodiagrammi löytyy ainakin Spectrum tietokeskus -tietosanakirjan osasta 11, sivulta 425.
Vähän eri tyyppinen diagrammi löytyy englanninkielisestä kirjasta The Dorling Kindersley World reference Atlas, s.516.
Tietoa Sveitsistä ja sen ilmastosta löytyy seuraavilta Internetsivuilta:
http://www.smt.fi/matkalle/kohdeoppaat/zurich.html
Lisätietoa englanniksi:
http://www.about.ch/geography/climate/index.html
http://www.geographyiq.com/countries/sz/Switzerland_climate_f.htm
http://www.wordtravels.com/Travelguide/Countries/Switzerland/Climate/
|
| Mistä voisin saada tietoa Italian eri alueiden ilmastosta (lämpötilat, sademäärät ym eri kuukausina)? Teen maantiedontyötä kyseisestä maasat, ja minun pitäisi… |
1668 |
|
26.10.2004 |
|
Italian ilmastosta löytyy tietoa mm allaolevista linkeistä:
http://www.italiantourism.com/climate.html
http://www.mytravelguide.com/travel-tools/climate-graphs/Italy.php?nav=
En ole valitettavasti löytänyt tilastollista julkaisua missä Italian eri osien turismia olisi esitetty. Ehkä Italian suurlähetystö voisi auttaa tässä.
|
| Olen kiinnostunut Perun ilmastosta. Askarruuttaa kun olen kiinnostunut Perun karvattomasta koirasta ja sen talvenkestävyydestä, että millainen ilmasto on… |
1558 |
|
16.10.2002 |
|
Maailma tänään -hakuteoksen (Bonnier 1997) mukaan Peru jakautuu kolmeen erilaiseen maantieteelliseen alueeseen, jotka ovat rannikkoalue Tyynenmeren rannalla, Andien vuoristoalue ja Amazonin laaksoseutu sademetsineen. Ilmasto on näilä kolmella alueella erilainen. Suurin osa perulaisista asuu rannikkoalueella, jossa esimerkiksi pääkaupungissa Limassa lämpötila on tammikuussa +23 C ja heinäkuussa +17C.
WSOY:n Web-Facta kertoo Perusta mm. seuraavaa:
Peru, esp. Perú, tasavalta Tyynenmeren rannikolla Etelä-Amerikassa. Perun kolme pääaluetta ovat kapea rannikkoalanko, Andien vuoristoalue ja Amazonin alanko. Kuivien dyynikenttien peittämä rannikkovyöhyke on leveimmillään rannikon pohjoispäässä. Rannikon sademäärä on maailman alhaisimpia, kahden... |
| Sveitsin ilmasto? |
6604 |
|
29.2.2000 |
|
Näkyy riippuvan kirjasta, kuinka Sveitsin ilmastoa kuvataan; niinpä Sveitsissä vallitsee "keskieurooppalainen mannerilmasto, johon kuuluvat kylmät talvet ja lämpimät kesät..."(GEO,osa 8, kysy tätä kirjaa omasta kirjastostasi) tai "manner- ja vuori-ilmasto, vaihtelee paljon pinnanmuodosta ja korkeudesta riippuen..." (Maailma nyt, osa Länsi- ja Keski-Eurooppa. Kysy omasta kirjastostasi tätäkin kirjaa). Lyhyttä englanninkielistä tietoa Sveitsin ilmastosta löydät netistä esim. valitsemalla http://www.lib.hel.fi/mcl ja sitten valitsemalla sveitsin ja world facta bookin. Siellä on myös muuta maantietoon liittyvää tietoutta.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
