| On marraskuu 15 päivä ja sisällä lensi hyttynen. Sain sen kiinni ja kuvasin sen. Viikko sitten minulla oli kutiava patti ja en edes ajatellut että se voisi… |
191 |
|
|
|
Kaupunki- eli viemärihyttyset kykenevät lisääntymään lattiakaivojen seisovassa vedessä. Joillain hyttyslajeilla taas on elimistössään alkoholeja, minkä johdosta ne kykenevät selviytymään talvisissakin olosuhteissa. Viemärihyttysiä pystyy torjumaan kaatamalla kuumaa vettä lattiakaivoon ja siivoamisella.
IS.fi. Asiantuntija varoittaa: Hyttyset pian kiusana talvellakin, 17.8.2014.IS.fi. Yle: Tämä hyttynen syö talvellakin - sikiää kodin lattiakaivossa, 3.12.2012.Yle.fi. Talvihyttysillä on pakkasnestettä suonissaan, 16.12.2010. |
| Karkottaako kattotuuletin hyttyset ruokapöydän tai sängyn alueelta ilmavirtauksellaan? |
112 |
|
|
|
Erään tuoreen tutkimuksen mukaan kattotuuletin todennäköisesti vähentää merkittävästi hyttysten esiintyvyyttä. Tutkimus toteutettiin rakentamalla Gambian maaseudulle kaksi taloa (4.2 m x 4.2 m, korkeus 2.2 m), joista toisen katossa oli kattotuuletin, kun taas toisen katossa ei ollut. Kattotuuletin vähensi horkkahyttysten (tarkemmin Anopheles gambiae sensu lato) esiintyvyyttä 91 prosenttia.
https://royalsocietypublishing.org/doi/10.1098/rsif.2022.0794#d1e2663
Ilmavirtaus hankaloittaa hyttysten lentämistä ja laskeutumista, mutta se myös hajottaa tehokkaasti ihmisen hengityksessään erittämää hiilidioksidia. Hyttyset pystyvät haistamaan hiilidioksidin kymmenien metrien päästä.
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/14596273/
https://pubmed.ncbi.... |
| Ok äidin mukaan mainitsemaani kärpästä kutsutaan pistokärpäseksi ja koska se puri mua niin sen on pakko olla verenimijä. Haluaisin nyt kuitenkin kysyä että… |
749 |
|
|
|
Pistokärpäset ovat tosiaan hankalia verenimijöitä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karpaset/3268886
Terveyskirjastossa kerrotaan näin: "Suomessa kotoperäisiä niveljalkaisten välittämiä, kliinisesti merkittäviä infektioita ovat etenkin puutiaisten levittämät Lymen borrelioosi ja puutiaisaivokuume, hyttysten sekä joskus puutiaisten, mäkäröiden tai paarmojen levittämä jänisrutto ja loppukesän hyttyslajien levittämä pogostantauti eli nivelrokko."
https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo99629.pdf
Joskus jänisrutto ja bogostan tauti yltyvät pieneksi epidemiaksi. Onneksi näin tapahtuu hyvin harvoin. https://yle.fi/uutiset/3-8361961
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005215414.html
|
| 2,5 vuotiaamme tiedustelee kakkaavatko hyttyset? |
1696 |
|
|
|
Mikäli hyttynen saa imeä verta häiritsemättä, se saattaa kaksin-tai kolminkertaistaa oman painonsa. Mahdollistaakseen tämän hyttynen poistaa nestettä elimistöstään, minkä tarkkasilmäinen voi havaita pienen pisaran puristuessa ulos hyttysen takapäästä. Hyttyset eivät kakkaa, mutta syövät ja pissaavat yhtä aikaa.
Lisätietoa aiheesta löytyy http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kohta_pistaa_pista_vasta… ja Juhani Itämiehen kirjasta Pistämätön hyttyskirja (2007).
|
| Tyttäreni ja koko maailma haluaa tietää, että jos rakentaa korkealle puuhun majan, niin löytävätkö hyttyset sinne? Kuinka korkealle hyttyset voivat lentää?… |
4797 |
|
|
|
Useimmat hyttyslajit eivät pysty lentämään kovin korkealla. Yleistäen voidaan sanoa, että lentokorkeus jää noin kahdeksan metriin. Poikkeuksia tietysti on. Singaporessa on löytynyt mm. hyttysiä jopa kerrostalon 21. kerroksen asunnosta.
Lähteet:
http://www.northlineexpress.com/outdoor-patio/mosquito-control/mosquito…
http://www.mosquito.org/faq
http://www.ask.com/answers/27381801/how-high-do-mosquitos-fly-do-they-g…
|
| Mistä hyttynen saa sen viruksen jota se levittää ihmisiin,esim Dengue hyttynen? Noita hyttysia taitaa olla useampia lajeja Aedes-lajin hyttyset. |
1193 |
|
|
|
Hyttysten levittämät virukset ovat peräisin taudinkantajilta - joko ihmisiltä tai eläimiltä. Jos hyttynen pistää sairasta henkilöä ja sitten tervettä, siirtyy sairaasta peräisin oleva taudinaiheuttaja terveen verenkiertoon.
Päädyttyään hyttysen vatsaan loiset aloittavat monivaiheisen kehityksen, joka huipentuu lisääntymiseen. Tämän tuloksena syntyy muutaman päivän kuluttua uusi sukupolvi, joka siirtyy hyttysen sylkirauhasiin, valmiina iskeytymään uuteen isäntään hyttysen seuraavan aterian yhteydessä.
Eri ihmiset ja kokonaiset yhteisöt osoittavat hyvin erilaista alttiutta tartuntataudeille. Erot ovat joskus perinnöllisiä, mutta paljon useammin ne ovat tulosta aiemmista altistumisista hyökkääville tautiorganismeille. Monille endeemisten... |
| Minkälainen on ampiaisten , hyttysten näkökyky ja miten ne hahmottaa esim ihmisen ? |
5109 |
|
|
|
Hyttysillä on hyvä näköaisti ja useimpien muiden hyönteisten tavoin ne kykenevät näkemään värejä, etenkin sinivihreää ja ultraviolettia. Liikekin toimii houkuttimena. Liikkuva kohde saa hyttysnaaraan hyökkäämään. Hyttysnaaraan tärkein aisti on kuitenkin hajuaisti, joka on ainutlaatuisen tarkka. Uloshengitysilman hiilidioksidin hyttynen pystyy aistimaan kymmenien metrien päästä.
Ampiaisen näkökyvystä ei löytynyt suoranaisesti tietoa, mehiläisen näkökyvystä kylläkin. Mehiläisen näkemä kuva ympäristöstään ei ole tarkkarajainen vaan rakeinen, joten näkökyky ei ole kovinkaan hyvä. Liikkuviin kohteisiin mehiläiset reagoivat paremmin kuin paikallaan pysyviin. Mehiläiset kykenevät erottamaan värejä, mutta ilmeisesti ei punaista.
|
| Tuleeko hyttynen humalaan jos se imee verta ihmisestä kenellä on alkoholia veressä? |
2664 |
|
|
|
Erilaisista lähteistä vastausta haettuani voinen todeta, että ei tule. Ruotsalainen numeropalvelu, joka mainostaa, että heiltä voi kysyä mitä vain, antaa seuraavat vastaukset kysymykseesi: http://spa.118100.se/blod/65143 http://spa.118100.se/full+length/238269 Tiivistettynä voisi sanoa, että hyttysen pitäisi juoda verta kolme kertaa oman painonsa verran tullakseen humalaan. Mutta hyttysen fysiologia on muutenkin niin erilainen kuin ihmisen ja siltä puuttuvat korkeammat kognitiiviset toiminnot, joten se ei voi tulla muutenkaan humalaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Engalnninkielinen tiedelehti Popular Science tarjoaa myös samoilla tuloksilla seuraavanlaisen juttulinkin aiheeseen: http://www.popsci.com/scitech/article/2009-07/if-... |
| Jos hyttynen imee verta humaltuneesta ihmisestä, tuleeko hyttynen humalaan? |
1421 |
|
|
|
Erilaisista lähteistä vastausta haettuani voinen todeta, että ei tule.
Ruotsalainen numeropalvelu, joka mainostaa, että heiltä voi kysyä mitä vain, antaa seuraavat vastaukset kysymykseesi:
http://spa.118100.se/blod/65143
http://spa.118100.se/full+length/238269
Tiivistettynä voisi sanoa, että hyttysen pitäisi juoda verta kolme kertaa oman painonsa verran tullakseen humalaan. Mutta hyttysen fysiologia on muutenkin niin erilainen kuin ihmisen ja siltä puuttuvat korkeammat kognitiiviset toiminnot, joten se ei voi tulla muutenkaan humalaan sanan varsinaisessa merkityksessä.
Engalnninkielinen tiedelehti Popular Science tarjoaa myös samoilla tuloksilla seuraavanlaisen juttulinkin aiheeseen:
http://www.popsci.com/scitech/article/2009-07/if-... |
| Kerroin koirapuistossa Espanjasta äsken kotiutuneelle ystävälle, että Suomeen on lähivuosina leviämässä leishmania, jota esiintyy mm. Espanjassa ja Keski… |
2284 |
|
|
|
Nämä kaksi löytämääni linkkiä osoittaisivat vahvasti, että ensisijainen taudinlevittäjä olisi verta imevä hietakärpänen.
http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Parasiitti-infektiot#Vis…
http://www.petvetkamu.com/kirjoituksia_files/Leishman.htm
Olisiko mahdollista, että katsomasi ohjelma olisi Prisma 26.11. Jakso kertoi hengenvaarallisesta heisimadosta, joka lähestyy Suomea.
Löysin myös Helsingin Sanomien arkistosta artikkelin kyseisestä heisimadosta. Artikkeli on suora kopio Hesarin arkistosta.
Ihmiselle vaarallinen myyräekinokokki tulossa Suomeen
Aamulehti, 01 joulu 2008, s.5:- Eviran yksikönjohtaja Antti Oksanen Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksiköstä arvioi, että ihmiselle vaarallinen myyräekinokokki saattaa tulla Suomeen jo... |
| Onko mahdollista estää hyttysten lisääntyminen lähiympäristön ojissa ja pienissä lammikoissa jollain hyttysmyrkyllä tai luonnollisella aineella (suolaliuos,… |
1506 |
|
|
|
Olen etsinyt kotimaiset artikkeli- ja kirjatietokannat enkä ole löytänyt mitään. Katsoin myös Iiris Kalliolan kirjan Kun kirppu puree sinua (1998). Juhani Itämiehen kirjassa Pistämätön hyttyskirja (2007) annetaan myrkyttömiä ohjeita otsikon ”Näin vähennät hyttysten määrää pihapiirissä”
alla. Otsiko ”Kuivuus vähentää hyttysten määrää” alla todetaan, että esim. kesähyttysten munat voivat talvehtia parikin vuotta odottamassa otollisia olosuhteita
|
| Tietoa itikasta ja kärpäsestä |
1243 |
|
|
|
Åke Sandhallin kirjassa Sääsket ja kärpäset on runsaasti tietoa eri kärpäslajeista. Samalta tekijältä on myös kirja Ötökät, jossa on tietoa hyttysistä.(Kannattaa käyttää hakusanana mieluummin "hyttyset" kuin "itikat".) Molemmista hyönteisistä on tietoa kirjassa Lennossa saalistavat lepakot ja muita ihmeellisiä ahmatteja. Tämän on kirjoittanut Theresa Greenaway ja se on yleensä sijoitettu kirjaston lastenosastolle.
Mainittuja kirjoja kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastosta.
|
Kysy kirjastonhoitajalta
