hyönteiset

31 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Miksi kärpäsen pää on "kuplamainen" silloin kun se kuoriutuu kotelostaan? 24 3.12.2019 Joillakin kärpäslajeille muodostuu kotelovaiheessa kotelokoppaan ns. otsarakko, joka täyttyy ruumiinnesteellä ja pullistuessaan puhkaisee kotelokoppaan reiän. Kun kärpänen on päässyt vapaaksi kotelosta, neste vetäytyy takaisin ruumiiseen, rakon iho oikenee pään pintaan ja kovettuu siihen vähitellen. (Lähde: Sandhall, Andersson, Sääsket ja kärpäset, 1980, s. 9-12) Tämä otsarakko varmaankin selittää pään kuplamaisuuden.
Miten luteen kärsä pysyy kiinni saaliissaan? 34 5.9.2019 Suuri hyönteiskirja (Otava 1966) mainitsee, että ludelajin Troilus luridus pistimen kärjessä on ”vahvat, taaksepäiset väkäset, jotka suuresti vaikeuttavat saaliin irtautumista – pikemminkin uhrin kiemurtelu kiinnittää sen entistä paremmin imukärsään” (s. 197). En löytänyt muista tutkimistani lähteistä tarkempia mainintoja väkäsistä, mutta voisi olettaa niitä olevan muillakin petoluteilla. Luultavasti siis tuossakin videossa juuri väkäset pitävät uhrin tiukasti kiinni. Varsin niukasti tuntui olevan tietoa luteiden imukärsästä, vaikka eri ludelajien erottamisesta on valtavasti tietoa. Tässä vielä muitakin luteita käsitteleviä lähteitä, joita tutkin: Koskula, Heini: Petoluteet biologisessa torjunnassa – http://www.tradgard.fi/images/TN_10-...
Keskihuoneen ikkunaan tulee jostain kaiken aikaa lentävien muurahaisten näköisiä ötököitä. Tämän huoneen ikkunat eivät ole auki, viereisten ovat, mutta niissä… 85 29.7.2019 Hyönteisten tunnistamisessa ja mahdollisessa torjunnassa suosittelen kääntymistä ammattilaisten puoleen. Esimerkiksi tuholaistorjuntaa tarjoavia palveluita voi etsiä Google-haun kautta kirjoittamalla hakukenttään tuholaistorjunta ja paikkakunnan nimi.  Hyönteisen tunnistamisen avuksi voisi käyttää lisäksi mm. seuraavia lähteitä: Makupalat.fi -linkkitietokannasta osoitteessa https://www.makupalat.fi/ löytyy linkkejä aiheeseen liittyen. Linkit saa haettua kirjoittamalla sivuston vasemmassa yläkulmassa olevaan hakukenttään sana hyönteiset.  Kirjallisia lähteitä voi hakea esimerkiksi asiasanalla tuhohyönteiset. Helmet-kirjastojen kokoelmasta löytyi kyseisellä asiasanalla mm. seuraavat teokset: - Nummi, Outi (toim.): Rohmut ja riesat -...
Mitä ovat nämä mustat hyöneiset joita näkee joskus meidän herukkapuskissa? 43 11.7.2019 Olisiko kyseessä jokin Herukoiden tuholainen esim. Herukanvarsisääski? https://keski-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/20.3.2017_herukan_tuotanto_joensuu_lindqvist_herukan_tuholaiset.pdf vaiko jokin vain sattumalta Herukkapuskaan eksynyt laji? https://keski-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/20.3.2017_herukan_tuotanto_joensuu_lindqvist_herukan_tuholaiset.pdf Kenties noista linkeistä löytyy tunnistusapua.
Löysin pihamme puskasta tänään ötökän joka näytti vaaksiaiselta (ns "jättihyttyseltä"), paitsi että se oli hiukan isompi ja aikalailla musta, lukuun ottamatta… 62 18.6.2019 Hyönteiskirjojen kuvauksista päätellen kyseessä voisi olla jokin sahapistäislaji, esimerkiksi koivujunki (Xiphydria camelus). Kannattaa poiketa kirjastoon selailemaan hyönteiskirjaa pistiäisten kohdalta tai kokeilla esim. Googlen kuvahakua sahapistiäisistä ja koivujunkista ja katsoa, löytyisikö sopivaa lajia. Lähteet:  Chinery, Euroopan hyönteisopas (Otava, 1994) Kaato, Ötököitä Suomen luonnossa (Otava, 2008)  
Mikähän ötökkä on kyseessä, tuli esiin 50 vuotta vanhan kerrostalon kylpyhuoneesta. 99 26.3.2019 Kuva on valitettavasti melko epäselvä, eikä ötökän koosta ole tietoa. Yleisen muodon ja värin perusteella otus voisi olla esimerkiksi jokin vaaksiainen.
Kenen runossa on jae: tuli syksy, satoi lumen, lehmät vietiin navettaan. Sontiainen mielipuoli nauroi hurjaa nauruaan. 130 28.11.2018 Kysymyksen runosäe näyttää jonkinlaiselta muunnelmalta sittemmin Pallena tunnetuksi tulleen nuoren Reino Hirvisepän koulunsa lehteen 20-luvulla kirjoittamasta "lyyrisnaturalistisesta tieteisrunoelmasta" Sonetti sontiaiselle, "ajatellut ja runoluomukseksi sommitellut Hieroglyphus Petterquist, hyönteisrunoilija": Suruissansa sontiainen / lehmää laihaa katseli. / - Vieläköhän elonkorjuu / tästä koskaan joutuvi! Kului kesä, syksy saapui, / sontiainen vanheni. / Mutta lehmän uumenissa / vitkaan vilja mämmehti. Tuli talvi tuiskupäinen, / veivät raavaan navettaan. / Sontiainen - mielipuoli - / nauroi hurjaa nauruaan. (Lähde: Reino Hirviseppä, Kuin vierivä virta. WSOY, 1975, s. 218) Viisikymmentä vuotta myöhemmin Hirviseppä muistelmissaan...
Oltaisiin kiinnostuneita tietokirjoista ötököitä koskien. 59 15.11.2018 Lapin kirjaston aineistohaulla löytyy lukuisia ötökkäkirjoja. Useimmat niistä ovat eläintiedettä ja melko monet kuuluvat lasten kokoelmaan, joten niissä on hyvä kuvitus ja mielenkiintoinen teksti. Tässä hieman rajattu hakutulosa: https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc&filter%5B%5D=~format%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=~language%3A%22fin%22&filter%5B%5D=~major_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&filter%5B%5D=first_indexed%3A%22%5BNOW-1YEAR%2FDAY+TO+%2A%5D%22&filter%5B%5D=~building%3A%221%2FLapinkirjasto%2Fto%2F%22&lookfor=%C3%B6t%C3%B6k%C3%A4t&type=AllFields&limit=50 Aikuisten aineistosta voisin suositelle esim. Leena ja Heikki Luodon: Oman pihan ötökät tai Sally...
Miten sauvalude tulee toimeen -eli lähinnä hengittää- jään alla. Toimiiko se samoin kuin vesihämähäkki joka muodosta ilmakuplan ja sen jälkeen "Ilmakupla saa… 404 13.3.2017 Tarkkaa tietoa sauvaluteen eli Ranatra lineariksen hengittämisestä jään alla ei valitettevasti löytynyt. Ranatra lineariksen amerikkalaista sukulaislajia Ranatra fuscaa käsittelevän vanhan englanninkielisen opinnäytteen Plant, Jean. (1916). A Contribution to the Life History of the Water Scorpion (Ranatra fusca, Pal. B.). Retrieved from the University of Minnesota Digital Conservancy http://conservancy.umn.edu/bitstream/handle/11299/179298/una-theses-033… sivuilla 5-6 kerrotaan, että kyseinen vesilude (joka ulkomuodoltaan muistuttaa suuresti eurooppalaista sukulaistaan) kerää siipiensä alle ilmavaraston ja hengittää sen avulla käyden täydentämässä sitä pinnalla. Amerikkalaisten yliopistojen Ask an Expert -asiantuntijapalvelu oletti, että...
Miksi ötökät kuollessaan päätyvät lojumaan selällään? 887 14.8.2014 Vanhuuden, ruuan- tai vedenpuutteen takia hyönteisen koordinaatiokyky ja hermostontoiminta heikkenee. Normaalisti hyönteinen, joka on joutunut selälleen pystyy jalkojaan vierittämällä kääntymään ympäri. Nyt heikko selälleen kellahtanut hyönteinen ei enää jaksa kääntää itseään oikein päin ja sen takia hyönteiset löytyvät selälleen kuolleina. Hyönteismyrkyn takia hyönteiset saavat myös kouristuksia, minkä takia ne potkivat jalkojaan holtittomasti ylöspäin, mikä heikentää hyönteisen mahdollisuutta kääntyä ympäri ja saa yleensä hyönteisen jalat sojottamaan kohti ilmaa. Lähteet: http://www.livescience.com/33334-dead-bugs-lying-on-back.html http://www.why.do/why-do-bugs-roll-onto-their-backs-when-they-die/
Vastasitte että Suomessa ei kasva punaisia kukkia,koska hyönteiset eivät näe punaista. Mutta miksi sitten muualla kasvaa punaisia kukkia (esim. unikko)? 931 21.5.2014 Useimmat hyönteiset, päiväperhosia lukuun ottamatta, eivät tosiaan pysty erottamaan punaista väriä. Punakukkaiset kasvit pölyttyvät yleensä lintujen avulla. Lisää tietoa tästä esimerkiksi Tieteen kuvalehden ja Ylen Oppiminen -sivuilta: http://tieku.fi/kysy-meilta/miksi-kasveilla-on-varikkaat-kukat http://oppiminen.yle.fi/kasvit-sienet/kasvitietoutta/mita-hyotya-on-pun…
Miksi Suomen luonnossa ei esiinny luonnonvaraisina kirkkaan punaisia kukkia? 4813 8.5.2014 Kirjassa Kasvit Suomen luonnossa (Vuokko & Peiponen, 2007) kerrotaan, että useimmat hyönteiset eivät näe punaista väriä. Värikkäiden terälehtien tehtävänä on houkutella hyönteisiä pölyttämään kukkia, ja tästä syystä punaisia kukkia ei luonnossamme juuri ole. Punaiset luonnonkukat ovat enimmäiseen violettiin vivahtavia, ja niissä on hyönteisten houkuttelijana lisäksi usein ultravioletti sävy, jota ihminen ei näe. Väri on siis tärkeä kukkien eloonjäämisen kannalta. Vuokon & Peiposen mukaan Suomen luonnon punaisin kukka on ketoneilikka. Sitä kuitenkin pölyttävät päiväperhoset, jotka pystyvät näkemään punaisen värin. Kirja Kukat väri väriltä (WSOY, 2005) listaa paljon punaisia luonnonkukkia, mutta kirkkaanpunaiset jäävät siitäkin...
Kyselin kuusen kävyistä pudonneista hyönteisistä aiemmin. Tuota noin, erotan kyllä siemenet hyönteisistä, jälkimmäisillä on mm. jalat, joilla ne liikkuvat… 521 20.11.2013 Hyönteiskirjoja löytyy kyllä paljonkin. Muutamassa vanhemmassa teoksessa on selkeät piirroskuvat, joiden avulla tunnistaminen voi olla helppoakin: Hyönteisiä värikuvina (toim. Uunio Sailas) tai Ulvinen Arvi, Maamme pikkueläimiä.
Mikä hyönteinen voisi olla kyseessä kun hyönteinen on n. 1cm kokoinen ja muistuttaa hyttystä, mutta jolla on karvaiset "sulkamaiset" tuntokarvat edessä… 669 9.9.2013 "Sulkamaisista tuntokarvoista" tulee ensimmäisenä mieleen surviaissääskiin kuuluva Chironomus plumosus. Tämä suuressa osassa maata yleinen hyönteinen on 10-12 mm:n pituinen ja lajin koirailla on suuret höyhenmäiset tuntosarvet. http://www.biolib.cz/IMG/GAL/21867.jpg
Olen harrastanut afrikkalaisia kuoriaisia muutaman vuoden ajan ja minulla on hyvä, asiallinen terraario. Hoidan hyönteisiä hyvin. Mutta miten on kotimaisten… 817 19.2.2013 Eläinsuojelulaki kieltää luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottamisen elätettäviksi. Muista eläinryhmistä ei ole mainintaa, ja esim. perhosten keräilyhän on sallittua. Rauhoitettujen eläinlajien pyydystäminen on kuitenkin kiellettyä. Lista rauhoitetuista lajeista Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelussa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi Eläinsuojelulaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960247) 13 § Luonnonvaraisten eläinten ottaminen elätettäväksi Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen ottaminen elätettäväksi on kielletty, ellei kysymyksessä ole eläimen pyydystäminen eläintarhassa pidettäväksi, eläimen tarhaaminen lihan, munien tai niiden tuottamiseen tarkoitettujen siitoseläinten...
Mistä kirjoista löytyisi tietoa ddt:stä? 571 26.11.2012 Kirja SIISKONEN, HARRI MYRKYTTÄKÄÄ, RUISKUTTAKAA, HÄVITTÄKÄÄ... : RUOTSALAISTEN JA SUOMALAISTEN MAATALOUDEN AMMATTILEHTIEN KASVINSUOJELUVALISTUS 1940-1980. HELSINKI : SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA, 2000, sisältää DDT:n käytön historiaa Ruotsissa ja Suomessa ja yleisemminkin silloin kun aineen käyttö oli täällä vielä sallittua. Kirja TURUNEN, SEPPO TORJUNTA-AINEIDEN VAIKUTUSTAVAT KASVEISSA JA ELÄIMISSÄ.[JOKIOINEN] : [KASVINSUOJELUSEURA], 1985, sisältää tietoa DDT:n ja muiden hyönteisten torjunta-aineiden vaikutuksesta. ARTO-tietokannasta löytyi seuraava artikkeliviite aiheesta: Hildén, Olavi. Hiljaisuus hiipii metsiin : elohopea ja DDT ovat tehokkaita myrkkyjä. Julkaisussa: Suomen kuvalehti 1964 : 12-13, s. 34-35 Jos haluat...
Minkälainen on ampiaisten , hyttysten näkökyky ja miten ne hahmottaa esim ihmisen ? 3572 13.6.2011 Hyttysillä on hyvä näköaisti ja useimpien muiden hyönteisten tavoin ne kykenevät näkemään värejä, etenkin sinivihreää ja ultraviolettia. Liikekin toimii houkuttimena. Liikkuva kohde saa hyttysnaaraan hyökkäämään. Hyttysnaaraan tärkein aisti on kuitenkin hajuaisti, joka on ainutlaatuisen tarkka. Uloshengitysilman hiilidioksidin hyttynen pystyy aistimaan kymmenien metrien päästä. Ampiaisen näkökyvystä ei löytynyt suoranaisesti tietoa, mehiläisen näkökyvystä kylläkin. Mehiläisen näkemä kuva ympäristöstään ei ole tarkkarajainen vaan rakeinen, joten näkökyky ei ole kovinkaan hyvä. Liikkuviin kohteisiin mehiläiset reagoivat paremmin kuin paikallaan pysyviin. Mehiläiset kykenevät erottamaan värejä, mutta ilmeisesti ei punaista.
En muista mikä eläin se oli, mutta se joten kummallinen eläin joka eli 7 vuotta maan alla sitten aina nousi ylös maan pinnalle... Mikä eläin se on? 793 17.1.2011 Tarkoitatkohan laulukaskasta? Laulukaskaita on olemassa eri lähteistä riippuen noin 1500-4000 eri lajia, jotka elävät pääasiassa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Laulukaskaiden toukat elävät maan alla ja saavat ravintonsa kasvien juurista. Toukat viettävät maan alla useita vuosia, ennen kuin ne kehittyvät täyteen mittaansa aikuisiksi kaskaiksi ja nousevat maan pinnalle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tavataan niin sanottua seitsentoistavuotiskaskasta, jonka kehittyminen kestää 17 vuotta, minkä ajan se viettää miltei kokonaan maan alla. Tämän lajin kaskaat ovatkin tunnettuja periodisesta kuoriutumisestaan, sillä niitä tavataan vain kerran 13 tai 17 vuodessa suurina parvina. Lähteet: Maailman eläimet. Selkärangattomat. (Tammi, 1989)...
Missä kirjassa olisi perhosen toukkien kuvia, josta niitä voisi sitten tunnistaa. Siis kuvia ei piirroksia. Jos sellaista ei ole olisiko nettisivua jossa… 9378 13.7.2010 Kattava teos yökkösten toukista on Matti Aholan ja Kimmo Silvosen kaksiosainen "Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat", mutta se keskittyy siis vain yökköslajien toukkien esittelyyn. Eri kiitäjä- ja kehrääjälajien toukista on aika hyvin valokuvia kirjassa "Suomen kiitäjät ja kehrääjät" (toim. Olli Marttila). Valokuvia myös päiväperhosten toukista on eri perhoslajien esittelyjen yhteydessä jonkun verran joskaan ei kattavasti esim. Seppo Parkkisen kirjassa "Perhoset". Perhosista on luonnollisesti paljon muitakin teoksia, mutta muista kirjastossamme nyt paikalla olevista perhoskirjoista en löytänyt yhtä paljon perhostoukkien valokuvia. Internetissäkin on monia sivuja aiheesta. Hyvä suomalainen vaikkakin englanninkielinen sivusto on - Larvae of...
Kesäinen kysymys! Minkälaiset ovat sääsken (hyönteinen) ravintoarvot? Kuinka monta kaloria on yhdessä sääskessä, tai esim. 100 grammassa sääskiä? 891 30.6.2010 Ihminen on syönyt hyönteisiä vuosituhansia. Monissa osissa maailmaa niitä syödään nykyäänkin. Sääsken ravintoarvoista ei erikseen löytynyt tietoa, mutta esim. heinäsirkkojen proteiinipitoisuus on 50-75 %, hämähäkkien ja kärpäsentoukkien 64 %, agaavetoukkien 50 %, termiittien 46 % ja muurahaistenkin 24 %. Monet hyönteiset ovat hyvin ravitsevia. Pieni koko kompensoituu suurella lukumäärällä. Mietittävää olisi siinäkin, että nenäänsä hyönteisruualle nyrpistelevä saattaa syödä mielellään esim. ostereita, simpukoita, katkoja ja rapuja. (Lähde: Tieteen kuvalehti: Nyt hyönteisiä ruokapöytään, 1990, nro 1, s. 36-37) Hyönteisten energiamääristä käydään keskustelua useilla terraarioeläin-ja lihansyöjäkasviharrastajien palstoilla, alla yksi. Ilmeistä...