hyönteiset

48 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Missä koit joiden toukat syövät vaastteita ja sängyillä sekä sohvilla muhivat pölypunkit elävät luonossa? Aattelin kun kerran kokeilin loogista ajattelua … 32 29.10.2020 Vaatekoi, turkiskoi ja pölypunkki tarvitsevat elääkseen tietynlaiset ympäristöolot, olivatpa ne sitten sisällä asunnoissa tai ulkona luonnossa. Esimerkiksi pölypunkki tarvitsee melko kosteat olosuhteet, ja se elääkin siksi nykyään usein kuivailmaisten asuntojen sijasta esimerkiksi navetoissa. Vaatekoit taas elävät esim. hylätyissä linnunpesissä, ampiaispesissä ja jyrsijöiden pesissä, joista ne voivat lentää sisään asuntoon ovesta tai ikkunasta. Lisää tietoa esim. Forssan lehden artikkelista  (11.2. 2018), Stick-fi-sivustolta ja Hyönteismaailma.fi-sivustolta: https://www.forssanlehti.fi/lounais-hame/mista-ihmeesta-polya-siunaantu… https://stick.fi/blogi/piilopaikat-vaatekoi/ https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/tekstiilituholaiset/...
Mikä toukka kyseessä? Möyri keittiön lattialla. 46 5.10.2020 Kuva on hieman epäselvä, mutta ötökkä muistuttaa hieman sokeritoukkaa, paitsi sokeritoukalla ei tietääkseni ole noin voimakkaan värisiä raitoja. En ole biologi enkä hyönteistuntija, joten jotta kyseisen toukan voisi luotettavasti tunnistaa, kannattaa kokeilla seuraavia sivustoja: Suomen lajitietokeskus https://laji.fi/  ja Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/. Laji.fi-sivulla on foorumi, johon kirjautumalla voi pyytää apua lajien määritykseen.  
Mitä eroa ludella ja lutikalla on? Jos kotoa löytyy lude, niin onko myrkystys tarpeellinen vai onko yksilöt kulkeutuneet ulkoa sisälle? 67 26.9.2020 Lutikka, toiselta nimeltään seinälude, on luteiden heimoon kuuluva hyönteinen. Lutikat kulkeutuvat koteihin yleensä ihmisten mukana mm. lomamatkoilta sellaisista maista, joissa lutikoita paljon esiintyy. Lutikat tarttuvat vaatteisiin ja tunkeutuvat matkalaukkuihin esimerkiksi hotellihuoneesta, ja niiden mukana ne leviävät kotiin palattaessa omaan asuntoon. Jo yksikin lutikka riittää perustamaan parissa kuukaudessa kokoneisen uuden yhteisön. Lutikka on yksi vaikeimmin opistettavista haittaeläimistä, joten on suositeltavaa käyttää aina asiantuntijapalveluita niiden poistamiseen. Ilman asianmukaisia välineitä ja koulutusta lopputulos on harvoin pysyvä, ja lutikkaongelma saattaa vain paisua tai levitä myös naapurien ja tuttujen koteihin tai...
Onko kaikilla hyönteisillä verkkomaiset silmät? 41 27.8.2020 Hyönteisillä on verkkosilmien lisäksi usein myös pistesilmiä. Alla linkki Luonnontieteellisen museon oppaaseen Suomen hyönteiset - lajien tunnistusopas, jonka Hyönteisten rakenne -osassa kerrotaan mm. silmistä: https://cdn.laji.fi/files/guides/Suomen_hyonteiset_Lahkojen_tunnistusopas_aukeamat.pdf
Miksi "ei toukka vauvahyönteisiä" kutsutaan nympheiksi? 31 17.8.2020 Esimerkiksi luteilla on vähittäinen muodonvaihdos, niiden toukkavaiheita kutsutaan nymfeiksi, koska eivät ole matomaisia, vaan muistuttavat muodoltaan aikuisia luteita. Nymfivaihe on niillä hyönteisillä, joilla on osittainen muodonvaihdos. (Kutsutaan myös vähittäiseksi tai vaillinaiseksi muodonvaihdokseksi.) Hyönteisistä löytyy paljon hyödyllistä tietoa Ötökkätieto-sivustosta.
Pyörtyykö hyönteiset? 28 17.8.2020 On todettu, että esim kärpäsen ja ihmisen aivoissa on paljon yhtäläisyyksiä, ja että niilläkin voi olla nälkä tai unen tarve. Kärpänen myös voi tuupertua maahan esim. lyönnin seurauksena, ja toipua taas hetken päästä. Onko tällainen tuupertuminen pyörtymistä, siitä emme löytäneet tietoa. Ehkäpä asiaa voisi kysyä vielä Tiede-lehden Kysy-palstalta: https://www.tiede.fi/alue/kysy Lisää tietoa hyönteisten aivotoiminnasta Tiede-lehdestä (4.4.2018) ja Helsingin Sanomien artikkelista (11.4.2013): https://www.tiede.fi/artikkeli/hyonteiset-ovat-luultua-alykkaampia https://www.hs.fi/tiede/art-2000002631271.html
Https://images-na.ssl-images-amazon.com/images/I/61X9hoy2gnL._AC_SL1000_.jpg Osaatteko sanoa mikä ötökkä kyseessa Tänää näin tiellä kävelemässä hiukan… 33 11.8.2020 Amazonin kuvassa https://www.amazon.com/Arthropleura-millipede-Carboniferous-Nobumichi-TamuraStocktrek/dp/B07C8223MM on kyse sademetsien ja esihistorian ötökästä arthropleura, https://en.wikipedia.org/wiki/Arthropleura tuolla lajilla hakien löytyy paljon sivustoja.  Siirat ovat tuon kaltaisia, mutta jaokkeita on vähemmän https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirat. Luomuksen sivuilla on tietoa siiroista, http://luomus.fi/fi/maaperaelaimet#Muita%20ryhmi. Tuolla samalla sivulla on kuva korvakärsäkkäästä. Voisiko olla kyse siitä? Ötökkägalleriassa on lisää kuvia kärsäkkäistä, samoin Ötökkätieto-sivulla, http://www.otokkatieto.fi/etusivu. Luomuksen tuottama lajien tunnistusopas voisi olla avuksi, https://cdn.laji.fi/files/guides/...
Mikä on tämä ISO 20mm pitkä ampiaisen/herhiläisen näköinen musta hyönteinen? 88 28.7.2020 Olisikohan tuo samanlainen turilas, joka pelotteli Turussa? Näyttää valokuvassa samalta. Iltasanomat Silloin kyseessä olisi jättipuupistiäinen, tieteelliseltä nimeltään urocerus gigas. Piirroskuvana hyönteinen ei ole yhtä yhdennäköinen. Metsiemme pistiäisiä. Luontoportti.  
Mikä ötökkä on kyseessä? 58 22.7.2020 Näyttää kovasti ruostesiiven toukalta. https://irmako.wordpress.com/2010/08/09/omituisia-olentoja/ https://www.suomen-perhoset.fi/ruostesiipi/
Synnyttävätkö jotkin kärpäset? Muista vuosia sitten ottaneeni kiini ison kärpäsen jonka takaosasta alkoi pursuta pieniä liikkuvia toukkia 59 6.7.2020 Kärpäsnaaras munii valkoisia munia, joista kehittyy noin vuorokauden sisällä toukkia. Toukkavaihe kestää kymmenisen päivää. Åke Sandhallin kirjassa Sääsket ja kärpäset (1980) on runsaasti tietoa eri kärpäslajeista. Lisätietoa löytyy myös mm. Ötökkätieto -sivustolta.
Eivätkö tauteja levittävät hyönteiset tule kipeiksi itse? 52 24.6.2020 Hyönteiset voivat itse sairastua esimerkiksi bakteereiden, virusten ja loisten aiheuttamiin tauteihin. Koska hyönteisten rooli on keskeinen planeettamme ekosysteemeissä, myös tautien roolia hyönteiskadossa on syytä selvittää, vaikka suurimmat syyt hyönteiskatoon ovatkin tehomaatalous ja ilmastonmuutos. Hyönteiskato tarkoittaa hyönteisten määrän vähenemisestä tai sukupuuttoa. https://www.scientificamerican.com/article/what-kind-of-illnesses-do/ https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0006320718313636 https://yle.fi/uutiset/3-10641226 Vaarallisin hyönteisten levittämä tauti lienee Plasmodium-loisen aíheuttama malaria. Se tarttuu ihmisiin horkkahyttysten kautta. Tuoreen tutkimuksen mukaan Plasmodium-loinen ei näytä aiheuttavan...
Mitä nuo kolme pientä silmää herhiläisen otsassa ovat? https://www.ento.vt.edu/content/dam/ento_vt_edu/images/Asian%20Giant%20Hornet%20Face%20bugwood.jpg… 31 2.6.2020 Herhiläisen päälaella on kolme pistesilmää. Lisätietoa mehiläisten näköaistista.
Onko totta, että kun hirvi ammutaan, hirvikärpäset menevät hirven pään sisään? Tällainen "urbaani legenda" on liikkeellä... Kuulostaa oudolta. 60 27.5.2020 Emme löytäneet tietoa tällaisen uskomuksen todenperäisyydestä. Aikuiset hirvikärpäset elävät isäntäeläimen, useimmiten hirven,  ihon pinnalla ja turkissa. Ötökkäakatemia-sivustolle on koottu tietoa ja tarua hirvikärpäsestä, mutta tällaista uskomusta sieltä ei löytynyt: https://www.xn--tkkakatemia-n8a4ub.fi/yleista/tietoa-hirvikarpasesta/
Lainakirjan sivulla oli pieni täintapainen ötökkä. Tänään huomasin toisen samanlaisen. Tehdäänkö kirjastossa torjuntaa? Mitä minun kannattaisi tehdä? 131 2.5.2020 Kun laina palautuu kirjastoon sen kunto tarkastetaan silmämääräisesti ennen kuin se on taas omalla paikallaan lainattavana. Jos teos on huonokuntoinen se korjataan tai poistetaan luetteloista ja hävitetään. Toisinaan esim. kirjaa puhdistetaankin palauttaessa, mutta laajamittaiseen puhdistukseen ei nyt olla ryhtymässä.  Kysymyksessä olleista tiedoista on vaikea päätellä mikä ötökkä oli lainakirjan sivulla, tai mistä se oli siihen tupsahtanut. Jos ötökkä halutaan tunnistaa on kirjaston hyönteisoppaista apua sitten kun kirjastot ovat taas avoinna. Hyönteisoppaita voi etsiä täältä https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shy%C3%B6nteiset__Orightresult?lang=fin&suite=cobalt Tuhohyönteistietoa kirjastoissa https://haku.helmet.fi/iii/...
Muutama vuosi sitten kesällä näin pihallani hepokatin nurmikolla ja istahdin katsomaan sitä. Jonkin ajan päästä sen lähelle laskeutui vaaksiainen ja hepokatti… 90 3.4.2020 Osa Suomen hepokattilajeista syö kasviravinnon ohella myös muita hyönteisiä. https://suomenluonto.fi/uutiset/hepokatti-on-peto/ https://www.xn--tkktieto-2za0pb.fi/cat?id=2 https://fi.wikipedia.org/wiki/Hepokatit
Minkälaisia aisteja on hyönteisellä? 47 9.3.2020 Hyönteiset (Insecta) kuuluvat niveljalkaisten (Arthropoda) pääjaksoon, ja muodostavat siinä suurimman luokan. Hyönteisiä tunnetaan yli miljoona lajia, ja ne kattavat yli puolet kaikista tunnetuista eliölajeista. Useimmilla hyönteisillä on verkkosilmä. Verkkosilmä koostuu useasta osasilmästä, joita joillakin lajeilla voi olla jopa tuhansia. Jokainen osasilmä välittää kuvaa ympäristöstä, ja jokainen osasilmä on yhteydessä aivoihin, missä näistä monista kuvista koostuu yksi kuva. Hyönteiset kykenevät yleensä näkemään sinisen, vihreän ja ultravioletin. Värejä ja muotoja syntyy vasta tajunnassa. Yksikään ihminen ei ole katsellut hyönteisen silmin, mutta verkkosilmän fysiologian ja hyönteisten käyttäytymisen perusteella hyönteisilläkin on väri...
Kysymykseni liittyy vanhoihin leluihin. Mistä löytäisin lapsuuteni lelun/koriste-esineen? tämä on vähän erikoisempi. Kyseessä on neliön muotoinen rasia, kannen… 71 16.12.2019 Tällaisia leluja on varmaan myös puisina versioina. Kannattaa etsiä internetistä,  esimerkiksi sanoilla  "insect in little box with moving legs"  https://www.amazon.com/WIGGILY-LADYBUG-LOVEBUG-WOODEN-BOBBLE/dp/B00BWK4…
Miksi kärpäsen pää on "kuplamainen" silloin kun se kuoriutuu kotelostaan? 69 3.12.2019 Joillakin kärpäslajeille muodostuu kotelovaiheessa kotelokoppaan ns. otsarakko, joka täyttyy ruumiinnesteellä ja pullistuessaan puhkaisee kotelokoppaan reiän. Kun kärpänen on päässyt vapaaksi kotelosta, neste vetäytyy takaisin ruumiiseen, rakon iho oikenee pään pintaan ja kovettuu siihen vähitellen. (Lähde: Sandhall, Andersson, Sääsket ja kärpäset, 1980, s. 9-12) Tämä otsarakko varmaankin selittää pään kuplamaisuuden.
Miten luteen kärsä pysyy kiinni saaliissaan? 69 5.9.2019 Suuri hyönteiskirja (Otava 1966) mainitsee, että ludelajin Troilus luridus pistimen kärjessä on ”vahvat, taaksepäiset väkäset, jotka suuresti vaikeuttavat saaliin irtautumista – pikemminkin uhrin kiemurtelu kiinnittää sen entistä paremmin imukärsään” (s. 197). En löytänyt muista tutkimistani lähteistä tarkempia mainintoja väkäsistä, mutta voisi olettaa niitä olevan muillakin petoluteilla. Luultavasti siis tuossakin videossa juuri väkäset pitävät uhrin tiukasti kiinni. Varsin niukasti tuntui olevan tietoa luteiden imukärsästä, vaikka eri ludelajien erottamisesta on valtavasti tietoa. Tässä vielä muitakin luteita käsitteleviä lähteitä, joita tutkin: Koskula, Heini: Petoluteet biologisessa torjunnassa – http://www.tradgard.fi/images/TN_10-...
Keskihuoneen ikkunaan tulee jostain kaiken aikaa lentävien muurahaisten näköisiä ötököitä. Tämän huoneen ikkunat eivät ole auki, viereisten ovat, mutta niissä… 458 29.7.2019 Hyönteisten tunnistamisessa ja mahdollisessa torjunnassa suosittelen kääntymistä ammattilaisten puoleen. Esimerkiksi tuholaistorjuntaa tarjoavia palveluita voi etsiä Google-haun kautta kirjoittamalla hakukenttään tuholaistorjunta ja paikkakunnan nimi.  Hyönteisen tunnistamisen avuksi voisi käyttää lisäksi mm. seuraavia lähteitä: Makupalat.fi -linkkitietokannasta osoitteessa https://www.makupalat.fi/ löytyy linkkejä aiheeseen liittyen. Linkit saa haettua kirjoittamalla sivuston vasemmassa yläkulmassa olevaan hakukenttään sana hyönteiset.  Kirjallisia lähteitä voi hakea esimerkiksi asiasanalla tuhohyönteiset. Helmet-kirjastojen kokoelmasta löytyi kyseisellä asiasanalla mm. seuraavat teokset: - Nummi, Outi (toim.): Rohmut ja riesat -...