höyrylaivat

7 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–7.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Toivoisin tietoja talvisodan aikana kulkeneesta aluksesta s/s Björneborg. Missä kulki, mahdollisesti miehistöluettelo? 87 19.10.2021 Lähetin kysymyksesi Suomen Laivahistorialliselle yhdistykselle, ja odottelen, josko heillä olisi tietoa kyseisestä aluksesta. Lisäys 21.10.: Suomen Laivahistoriallisen yhdistyksen mukaan talvisodan aikana ei ainakaan Suomessa ollut yhtään Björneborg-nimistä laivaa. Viimeinen myytiin heinäkuussa 1939. Olisiko kyse jostain toisesta aluksesta? Yhdistyksen sivuilla on myös linkkejä merenkulkua käsitteleville sivustoille. https://www.slhy-laiva.fi/ Joitain tietoja ja kuvia Björneborg-nimisestä aluksesta löytyi seuraavilta nettisivuilta (viitattu 19.10.2021): Turkusteamers.com. http://www.turkusteamers.com/rannikkoliikenne/bjorneborg/laiva.html. Wikiwand.com. https://www.wikiwand.com/fi/Luettelo_toisessa_maailmansodassa_upotetuis… Äänimeri....
Haluaisin tietoa Paul Wahl Co rakentamista höyrylaivoista. Erityisesti minua kiinnostaa s/s Louhivesi (nykyisin m/s Sunnan 2) joka valmistui Varkauden… 266 4.3.2020 Paul Wahlista ja hänen liiketoiminnastaan löytyy kirjallisuutta: Valta, Reijo, Laudamiehestä Hietaseen : Paul Wahl & Co:n laivasto ja sen toiminta 1830-luvulta vuoteen 1909. 1997. Partanen, Vilho, Paul Wahl & Co. sahatoimenharjoittajana v. 1870-1909. Pro gradu -opinnäyte Jyväskylän yliopistosta, 1982 Piilahti, Kari-Matti, Kauppaneuvos liike-elämän verkostoissa : Paul Wahlin osoitekirja. Julkaisussa: Kansallinen kapitalismi, kansainvälinen talous / toimittaneet Niklas Jensen-Eriksen ... [et al.] 2012. ss. 326-348. Höyrylaivoista: Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta maailman merillä ja kotivesillä / toim. Erkki Riimala. Julk. Suomen Höyrypursiseura 1983. Louhivesi mainitaan teoksessa, sivulla 277 kerrotaan, että 1970-luvulla...
Miten kauan mahtoi höyrylaivan matka Helsingistä Lontooseen kestää vuonna 1892 tai suunnilleen noihin aikoihin, 1800-luvun loppupuolella? 1072 23.4.2018 Säännöllisen laivaliikenteen Suomesta Iso-Britanniaan aloitti vuonna Wasa-Nordsjö Ångbåts-A/B vuonna 1874. Tässä vaiheessa edestakaiseen matkaan Vaasasta kului jopa yli neljä viikkoa - matkantekoa hidasti se, että tarvittaessa poikettiin myös muissa Länsi-Suomen satamissa. Edullisen sijaintinsa vuoksi suomalaislaivojen tärkeimmäksi määräsatamaksi valikoitui Hull, jonne matkattiin Kööpenhaminan kautta. Merkittävin varustamo Suomen ulkomaanliikenteessä oli kuitenkin vuonna 1883 perustettu Finska Ångfartygs A/B, jonka ensimmäinen alus Sirius aloitti kesällä 1884 liikennöinnin linjalla Helsinki-Turku-Hull. Siriuksen sisaralus Orion asetettiin muutamaa kuukautta myöhemmin liikennöimään samalle reitille, ja näin pystyttiin tarjoamaan lähtö...
1. Saako jostain selville 1930-luvulla Elannon ravintolan ruokalistan. Voisi olla vaikka Backas tai joku muu? 2.Kauanko kesti laivamatka Helsinki Hull… 1477 6.3.2013 1. Elannon kansanravintoloiden ruokalista tammikuulta 1935 löytyy Hotelli-ja ravintolamuseon suomalaisen työväestön ruokakulttuuria käsittelevältä sivustolta: http://www.tyovaenruokailu.fi/p/ruokalat-2_2.html Hotelli- ja ravintolamuseon sivuilla on koottu historiallisia ravintoloiden ruokalistoja, mm. 30-luvulta, mutta ravintolat eivät ilmeisestikään ole Elannon: http://www.hotellijaravintolamuseo.fi/19 Tietoa 1930-luvun ravintoloiden ruokakulttuurista ja myös sen ajan ravintoloiden ruokalistoja löytyy myös Merja Sillanpään kirjasta Ravintolan uusi aika (1991) 2. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön matkustajahöyrylaivat Arcturus ja Ilmatar liikennöivät Helsingistä Hulliin vuonna 1933 seuraavasti: laivat lähtevät Helsingistä joka tiistai,...
Haluaisin tietoa Paul Wahl Co rakentamista höyrylaivoista. Erityisesti Leppävirta II ja Savonlinna, jotka molemmat valmistuivat Varkauden telakalta 1904. 1910 23.3.2010 Laivasta Savonlinna on olemassa melko seikkaperäinen kuvaus, erillinen 40-sivuinen kirjanen: Grönhagen, Juhani S/S Savonlinna : Saimaa-Express. Julk. Savonlinnan maakuntamuseo – Saimaa-museo, 1990. ISBN 951-95391-1-5. Laivasta Leppävirta II ei löytynyt niin tarkkaa kuvausta, mutta kuitenkin laiva mainitaan sivuilla 260-262 (valokuva s. 261) teoksessa: Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta maailman merillä ja kotivesillä / toim. Erkki Riimala. Julk. Suomen Höyrypursiseura 1983. ISBN 951-99517-8-4. Savonlinna on purjehtinut jo 20. toukokuuta 1904 (S/S Savonlinna, s. 3), sen sijaan Leppävirta II ei ehtinyt valmistua keväällä 1904. Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on kaksi kirjaa, joissa ei näitä kahta laivaa mainita, mutta...
Mistä löydän parhaiten tietoa Oulujärven höyrylaivaliikenteestä ja sen historiasta? 1018 15.12.2003 Reijo Heikkisen kirjoista Oulujärvi - Kainuun meri sekä Ärjä - Oulujärven helmi löytyy tietoa höyrylaivaliikenteestä ja sen historiasta. Myös teoksista Höyrylaivamme sekä Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta löytyy tietoja höyrylaivoista ja liikenteesta Oulujärvellä. Kajaanin kaupungin historian neljästä osasta voi myös olla hyötyä. Kirjastossa on myös sanomalehtiartikkeleita aiheesta. Niitä voi tulla katsomaan paikan päälle.
Asiakas etsii tietoa höyrylaiva m/s Iniöstä. Laiva on rakennettu 1910 Varkauden konepajalla. Asiakas rakentaa laivan piennoismallin ja tarvitsee siksi tiedot… 849 31.1.2001 Iniöstä (ent. Wäster) on kahdenlaisia tietoja pituudesta ja leveydestä. Se rakennettiin 1908 ja vanhimman Turun kaupunginkirjastosta löytyneen "Suomen kauppalaivaston" (1922: 3) mukaan sen pituus oli 21.46 metriä ja leveys 4.65 metriä, kun taas "Suomen kauppalaivaston" (1928: 9) mukaan pituus oli 21.92 metriä ja leveys 4.65 metriä, myös paino vaihtelee näissä tiedoissa."Navis Fennica: Suomen merenkulun historia osa 2:ssa" (1994) on myös mainintoja Iniön vaiheista, tosin ei mittoja.