hormonit

5 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–5.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Tapahtuuko murrosikäisen ihon ja hiuksien rasvoittuminen jonkun hormonin vaikutuksesta?Vanhus tarvitsee omega-rasvahappoja. 45 Hei,murrosikä käynnistyy, kun lapsen keho alkaa tuottamaan sukuhormoneja. Niiden eritystä säätelee aivolisäke ja aivolisäkkeen toimintaa ohjaa ja säätelee keskushermosto. Tarkkaa tietoa siitä miksi, miten ja milloin tämä järjestelmä aktivoituu murrosiässä, ei ole. Sukuhormonit saavat aikaan murrosiän muutokset nuoren elimistössä, kuten ihon ja hiuksien rasvoittumisen, mutta ne säätelevät myös pituuskasvua ja yleistä aineenvaihduntaa. Lisää tietoa ja lähteet:Terveyskylä: Lapsen terve kasvu - SukuhormonitLapsen terve kasvu (terveyskyla.fi)Mitä murrosiässä tapahtuu?Mitä murrosiässä tapahtuu? | Hyväkysymys.fi (hyvakysymys.fi)Terveyskirjasto: Luteinisoiva hormoniLuteinisoiva hormoni, seerumista (S-LH) - Terveyskirjasto
Miten evoluutio on johtanut siihen, että miehillä kasvaa vanhemmiten karvoja kaikkialla muualla, paitsi päässä, missä niistä olisi eniten hyötyä? 2349 Yksi (vahva) teoria on, että syy niin kaljuuntumiseen kuin toisaalta kehon muiden karvojen kasvun lisääntymiseen on testosteroni. Lähes jokaisella ihmisellä kyllä kasvaa karvoja lähes jokaisessa kehonsa ihokohdassa (vain kämmenet, jalkapohjat ja huulet poislukien). Testosteroni - tai tarkemmin sen sivutuote dihydrotestosteroni - vaikuttaa nimenomaan nenä- ja korvakarvojen kasvuun kiihdyttävästi. Päänahan karvatuppiin se puolestaan vaikuttaa niin, että se lyhentää hiustupen elinkaarta, pienentää niiden kokoa ja ärsyttää hiustuppia niin, että lopulta ne voivat lakata tuottamasta hiuksia (=kaljuuntuminen). Testosteroni aiheuttaa myös sen, että harmaantuessaan karvat tulevat karkeammiksi ja paksuuntuvat. Siksi siis korva- ja nenäkarvojen...
Mitä eroa on proteiineilla ja hormoneilla? Kun esimerkiksi insuliinin sanotaan olevan hormoni, mutta kun puhutaan solun sisällä toimivista proteiineista,… 2621 Hormonit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka toimivat elimistössä välittäjäaineina. Hormoneja erittävät erikoistuneet solut, jotka muodostavat umpirauhasia (esim. haima, kilpirauhanen, kives, munasarja). Monissa elimissä on myös muiden solujen lisäksi hormoneja erittäviä soluja (esim. hermosto, mahalaukku, sydän). Hormonit leviävät yleensä verenkierron mukana elimistöön, mutta vaikuttavat vain kunkin hormonin kohdesoluihin sitoutumalla kohdesolun solukalvossa, solulimassa tai tumassa oleviin reseptoreihin eli vastaanottimiin. Osa hormoneista (kudoshormonit) eivät vaikuta verenkierron, vaan kudosnesteen kautta. Hormonit ovat siis yhdisteitä, joilla on samanlaisia välittäviä tehtäviä, mutta jotka ovat kemialliselta rakenteeltaan varsin...
Minkälaisia kirjoja löytyy (sekä suomi että ruotsi), jotka käsittelevät: - raskausaikaa - naisen hormoneja - teini-ikäisen tytön kasvamista/ongelmia 2173 Ohessa valikoima uudempaa kirjallisuutta ko. aiheista. Raskaus : Butters, Maija : Väkevä hauras : kuvia ja tekstejä äitiyden mysteeristä. Like, 2007. Janouch, Katerina : Lasten kanssa : odotusajasta murrosikään. Otava, 2007. Glanville-Blackburn, Jo : Ihana odotus : kauneutta, terveyttä ja hyvää oloa raskauskuukausiin. WSOY, 2006. Mantu, Eve : Musta tulee perhe! : voimakirja yksin odottavalle. Helmi, 2006. Brodén, Margareta : Raskausajan mahdollisuudet : kun suhteet syntyvät ja kehittyvät. Therapeia-säätiö, 2006, Suuri äitiyskirja / toimittanut Anne Deans. Perhemediat, 2005. Taskinen, Sirpa : Meille tulee vauva. Stakes, 2005. Helin, Sari : Ra(s)kas raskaus. Otava, 2004. Suomalainen vauvakirja / toimittanut Outi Gyldén. Otava : Yhtyneet...
Mitä hormonaalisia muutoksia tapahtuu liikkumisen/urheilun aikana? Yksittäisen hormonin vaikutuksia? 724 Hei! Tampereen kaupunginkirjastossa on käytettävissä erilaisia viitetietokantoja, joiden avulla voi hakea tietoa aiheestasi. Lehtiartikkeleiden viitetietokannasta Artosta löytyi joitakin lehtiartikkeleita, jotka voisivat olla sopivia. Kannattaa myös kokeilla Aleksia (toinen lehtiartikkelitietokanta) sekä Lindaa, joka on tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta ja sieltäkin löytyi joitakin sopivan tuntuisia viitteitä, mutta osa oli englanninkielisiä. UKK-Instituutin kirjastossa on myös ko. aiheesta artikkeleita, mutta ne näyttivät suurimmaksi osaksi olevan englanninkielisiä. Verkko-osoitteessa http://www.pellervo.fi/pellervo/2_y00/omal.htm on pieni artikkeli, jossa viitataan tiettyihin hormoneihin ja urheilusuoritukseen. Helsingissä on...