homonyymit

3 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–3.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Onko oikein sanoa että alapuolella olevassa väittämässä sana "syntinen" on homonyyminen? syntinen (subst.)= sinner syntinen (adj.)= sinful 239 19.11.2014 Homonymian käsite lienee vähän tulkinnanvarainen. Kovin sattuva esimerkki homonymiasta ei SYNTINEN kai kuitenkaan ole, koska sanan merkitys niin adjektiivina kuin substantiivinakin on hyvin samanlainen. Parempia esimerkkejä olisivat varmaan esim. JUURI, joka voi tarkoittaa 'puun maanalaista osaa' tai 'aivan, vastikään' sekä vaikkapa KOHTA 'paikka' ja 'heti'.
Mistä johtuu että sana 'monetta' ("Näin sen juuri ties kuinka monetta kertaa") ilmenee abessiivimuodossa, joka ilmaisee puutosta, esimerkiksi 'rahatta'?… 1439 19.4.2013 Hämmennyksesi johtuu siitä, että olet tulkinnut sanan 'monetta' perusmuodon ja sen vuoksi myös mainitsemasi taivutusmuodon väärin. Kyseessä ei ole pronominin 'moni' abessiivi, vaan järjestysluvun tavoin käytettävän pronominin 'mones' partitiivi. (Abessiivi tästä 'mones'-pronominista kuuluisi 'monennetta', mutta on aika vaikea kuvitella, missä lauseyhteydessä tällaista muotoa voisi luontevasti käyttää.) Sattumalta pronominin 'moni' abessiivi ja pronominin 'mones' partitiivi ovat homonyymiset, molemmat siis kuuluvat 'monetta', esim.: "Monettako kertaa sanon, että en tarkene monetta paidatta?" Tässä vielä ote Kielitoimiston sanakirjasta: mones45 järjestysluvun tavoin käytettävä pron. Monesko, kuinka mones [= millä sijalla järjestyksessä...
Löytyisikö jostain teosta, josta näkisi paljon homonyymejä suomeksi? 1381 26.3.2012 Vaikka me suomalaiset monissa asioissa otammekin mallia ruotsalaisista, emme valitettavasti ole saaneet aikaiseksi Sture Bergin Olika lika ord : svenskt homograflexikon -kirjan tapaista sanakirjaa. Mitä suomen kielen homografiaan tulee, Klaus Laalo lienee tutkijoistamme aiheeseen perehtynein. Hänen töistään helpoimmin käsiin saatavissa lienee SKS:n kustantamana ilmestynyt Säkeistä patoihin : suomen kielen monitulkintaiset sananmuodot (1990), jonka lähdeluettelosta löytyy lisää mielenkiintoista tutkittavaa suomen kielen homografiasta kiinnostuneelle. Monien aihetta käsittelevien eri lehdissä ilmestyneiden artikkelien lisäksi Laalo on tehnyt yleisen kielitieteen sivulaudaturtyönsä suomen kirjoitetussa yleiskielessä esiintyvistä...