| Historiassa oli - todella tai tarinan mukaan - joku hallitsija, joka rankaisi viestintuojaa, jolla oli huonoja uutisia. Muistaakseni rangaistus oli jalkojen… |
114 |
|
|
|
Ensimmäisenä mieleen tulee (ehkä) tunnetuin esimerkki hallitsijasta, joka tapatti viestintuojan. Plutarkoksen Kuuluisien miesten elämäkertoja -teoksen mukaan Armenian kuningas Tigranes II Suuri (joko katkaisi pään tai) hirtätti viestintuojan, joka julkeni kertoa hallitsijalle roomalaisten sotajoukkojen Luculluksen johdolla lähestyvän. Toinen tunnettu tapaus oli Spartan kuningas Leonidas, joka historioitsija Herodotoksen mukaan vähät välitti persialaisten viestintuojien lähes pyhästä diplomaattistatuksesta.Lähteet: Plutarkhos. Kuuluisien Miesten Elämäkertoja. WSOY, 1989.Herodotos ja Edvard Rein. Historiateos. WSOY, 1964. |
| Sukulaiseni oli 1939-40 luvulla ns paskakuskina Turussa. Hän tyhjensi puutalokortteleiden huussit. Minne tämä ulostemäärä vietiin? |
158 |
|
|
|
Ihan tarkkaa tietoa juuri tuolta aikaväliltä ei löytynyt. Turun jätehuollossa tapahtui paljon muutoksia ja kehittymistä 1900-luvulla. Ennen 2. maailmansotaa lanta - siis myös ns. makkilanta eli huusseista haettu jäte - vietiin kaatopaikoille, josta sitä myytiin maanviljelijöille lannoitteeksi. Kaatopaikkoja löytyi ainakin Iso- ja Vähä-heikkilästä, mutta niitä oli muuallakin. Ks. esim. Uusi Aura 18.11.1924. Vähä-Heikkilän kaatopaikka oli käytössä 1900-luvun alusta vuoteen 1941, tämän jälkeen käytössä oli Peltolan kaatopaikka 1941 - 1970. Vielä 1960-luvulla osassa talouksista oli käytössä järjestelmä, jossa huussien jätteet vietiin tynnyreissä kaatopaikalle.Lisää tietoa: Henry Nygård: Polttava kysymys - Orikedon jätteenpolttolaitos ja... |
| Missä Turussa sijaitsi aikanaan Turun Tavaratalo, minä vuosina? |
162 |
|
|
|
Turun tavaratalo -niminen leikkikalu- ja taloustarvikeliike sijaitsi osoitteessa Kauppiaskatu 11 ainakin vuosina 1947 -1949 ÅU:n digitoitujen lehtien mukaan. Ks. Åbo Underrättelser 28.8.1949 ja 24.12.1947. Turun puhelinluetteloiden mukaan yritys toimi tässä osoitteessa itse asiassa vuoteen 1961. Turun puhelinluettelosta v. 1944 ei vielä ollut mitään tietoa kyseisestä liikkeestä ja 1947 puhelinluettelosta liike löytyi. Vuosien 1945-1946 väliltä ei ole tietoa, koska näiden vuosien puhelinluetteloita ei ole säilynyt.Omistaja oli Maija Aaltonen vuosina 1947 -1960. 1961 omistajiksi vaihtuvat Nelly Sorosuo ja Ulla Sjövall. 1962 osoitteeksi vaihtui ensin Kauppiaskatu 13 ja sitten 1964 Brahenkatu 14. Vuoden 1965 omistajana... |
| Mistä saisin kattavasti tietoa Kronstadtin pakolaisista? Jossain itä-Helsingin lehdessä on aikoinaan ollut viimeisen elossa olevan K:n pakolaisen haastattelu… |
175 |
|
|
|
Sinun kannattaa tutustua teoksiin Kronstadtin kapina 1921 ja sen perilliset Suomessa (Erkki Wessman, Pertti Huusari, Veikko Lintinen, Pilot-kustannus, 2004) ja Sotakommunismista sotavankeuteen : Kronstadtin pakolaiset Suomessa (koonnut Harry Halén, Yliopistopaino, 2010).Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi:Sotakommunismista sotavankeuteen : Kronstadtin pakolaiset SuomessaKronstadtin kapina 1921 ja sen perilliset SuomessaMainitsemastasi lehtiartikkelista en löydä tietoja, mutta on hyvin mahdollista, että näiden Kronstadtin kapinaa käsittelevien teosten lähdeluettelosta löytyy myös muuta mielenkiintoista aiheesta. |
| HS 50 vuotta sitten, 8.1.1975 (julk. HS 8.1.2025): Suomen teille yli sata hätäpuhelinta. Maanteiden hätäpuhelinten järjestelmän kokeilu aloitettiin. Teiden… |
133 |
|
|
|
Lapin läänin pelastustoimen perustiedostot osittain löytyy Rovaniemen pääkirjaston varastosta. Valitettavasti kirjasto on remontissa ja avautuu vasta syksyllä 2025. Lapin pelastuslaitoksen sivulta https://pelastustoimi.fi/lappi/ota-yhteytta löytyy Kirjaamo, osoitteessa : pelastuslaitos@lapha.fi voi kysyä asiaa. |
| Onko karjalaisten juurista/alkuperästä uutta tutkimusta? |
120 |
|
|
|
Kotimaisten kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteisestä Finna.fi -tietokannasta löytyvät tiedot valtaosasta Suomessa julkaistusta kulttuuri- ja tiedeaineistoista.Tässä tiedot tekstiaineistoista, jotka tavalla tai toisella käsittelevät karjalaisten historiaa, hakusanoina karjalaiset ja historia. Tulos järjestetty julkaisuvuoden mukaan, uusin ensin. Sivun vasemmasta reunasta löydät lisää rajausvaihtoehtoja: https://finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+desc%2Cid+asc&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FThesis%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FOtherText%2F%22&join=AND&bool0%5B%5D=... |
| Lapsuudessani ja nuoruudessani 1960-70 -luvuilla ässä-pikkuleivät muotoiltiin käänteisen S-kirjaimen muotoon eli Ƨ. Gummeruksen Maija keittää -kirjan 9… |
207 |
|
|
|
Tiina Rantasen Klassikkoruokia: reseptit & tarinat -kirjasta löytyy historiallista taustaa ja tarinoita eri ruokalajeista ja leivonnaisista. Kirjassa kerrotaan myös kaneliässistä, mutta syytä käänteisen S-kirjaimen muotoiluun ei kerrota. Sen sijaan kirjan sivulla 125 on kiinnostava anekdootti siitä, kuinka jääkäriliikkeen alkuaikoina ässäkeksit toimivat eräänlaisina koodeina; kahvipöydässä tarjottiin kaneliässiä vain jos isänmaan asioista puhuminen oli turvallista. Lähde: Rantanen. Tiina: Klassikkoruokia: reseptit & tarinat (2018) |
| Jos suomen kansalainen matkusti Puolaan 1880-1905, tarvitsiko hän passin? oliko naisella oma passinsa, vai sisällytettiinkö hänet (ja myös mahdolliset lapset)… |
282 |
|
|
|
Passien historiasta on ilmestynyt mm. seuraavat kirjat:Bixby, Patrick: Licence to TravelHaara, Paula: Ruumiin ja dokumenttien kytkökset : Suomen passin historiaaLövgren, Anna-Brita: Staten och folk på väg. Pass i Sverige från Gustav Vasas tid till 1860Salter, Mark B.: Rights of PassagePasseista annettiin asetukset vuosina 1862 ja 1888. Vanhemman asetuksen teksti löytyy verkosta: https://histdoc.net/historia/passi1862.html Uudemman asetuksen teksti löytynee teoksesta Suomen asetuskokoelma vuodelta 1888.Lisäksi Kaisa Kyläkoski on käsitellyt passien historiaa 1800-luvulla lyhyesti blogikirjoituksessaan: https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2020/05/passit-1800-luvulla.htmlItse kysymykseen en osaa suoralta kädeltä vastata. Osa Puolasta... |
| Mikä on työläiskaupunginosan määritelmä? Oliko Helsingin Käpylä 1940- ja 1950-luvuilla työläiskaupunginosa? |
269 |
|
|
|
Työläiskaupunginosalle tuntuu vaikealta löytää määritelmää - monet lähteet tarjoavat vastaukseksi hieman truistisesti "kaupunginosaa, jossa asuu työväenluokkaisia ihmisiä". Pohdimme asiaa kuitenkin kirjastolaisten kesken, ja työläiskaupunginosan voinee ymmärtää ainakin funktionaalisesti kaupunginosaksi, joka on rakennettu työväestöä varten, tai ideologisesti kaupunginosaksi, jonka identiteetti on muotoutunut vasemmistolaiseksi tai muuten työväkeen liittyväksi. Käpylän historiasta kertoo esimerkiksi opus Puu-Käpylä 100 vuotta (Parus Verus, 2020), jonka mukaan Helsingin kaupunki 1920 kaavoitti Käpylän alueen "ensisijaisesti pienien huoneistojen" rakentamista varten. Edullisia huoneistoja tarvittiin kasvavalle työväestölle. Tavoitteena... |
| Onko olemassa kirjaa (tai lehteä) vanhoista Suomessa valmistetuista tekstiileistä. Esim. Finlaysonin omaa tekstiilihistoriaa tai kotimaista tuotantoa olevista… |
79 |
|
|
|
Hei, käytin kirjojen hakemiseen helmet.finna.fi-osoitetta ja syötin hakusanoiksi "historia", "tekstiilit" ja "Suomi". Haku tuotti useita tuloksia. Tässä suora linkki hakutuloksiin: https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=tekstiili&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=historia&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=suomi&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&limit=20Nostan esille vielä muutaman teoksen, jotka voisivat sopia etsimääsi aihepiiriin:Poutasuo T. (2001) Tekstiilin taidetta Suomessa = Textile art in Finland.Lyyra-Seppänen A. (2010) Tekstiiliteollisuusmuseo = Textile Industry Museum : opas = guide.Seppälä A. (2005)... |
| Historiaa tutkiessani tuli vastaan paikka Turussa osoitteessa Vanhatie 2. Tätä osoitetta ei enää ole. Mistä saisin tiedon sen sijainnista? |
149 |
|
|
|
Tietoja käytöstä poistetuista kadunnimistä saa Turun karttapalvelusta osoitteesta opaskartta.turku.fi hakemalla kadun nimellä ja valitsemalla hakutuloksista "Nimistötiedot: Käytöstä poistettu, osoitenimi".Vanhatiestä kerrotaan palvelussa seuraavaa: "Katu on entisen Tampereelle johtavan maantien alkupää. V:n 1897 asemakaavakartassa (vars. kaava-alueen ulkopuolella) nimi on Tampereentie - Väg till Tammerfors. Nimi Vanhatie viittaa siihen, että kaavoitusajankohtana uusi Tampereentie oli jo rakennettu ja käytössä."Vanhatie löytyy karttapalvelun vanhasta kartasta "Virastokartta 1964 - 1967". Vanhatie 2 oli nykyisen Aninkaistensillan sen rampin kohdalla, jota käytetään kun tullaan sillalle Helsinginkatua Yo-kylän suunnasta ja pyritään Raision... |
| Haluaisin lukea yleissivistäviä kirjoja Suomen historiasta, sodista, tärkeistä henkilöistä yms. Mitä kirjoja suosittelisit? |
361 |
|
|
|
Alla lukuisia yleiskirjoja Suomen historiasta. https://tinyurl.com/Suomen-historiaa https://tinyurl.com/Suomen-historia Suosittelen Jouko Vahtolan Suomen historia: kivikaudesta 2000-luvulle [2017], sekä Henrik Meinanderin Suomen historia: linjat, rakenteet ja käännekohdat [2017].Lisäksi vielä Veijo Meren laadukkaasti ja vetävästi kirjoitettua kirjasarjaa:- Maassa taivaan saranat: suomalaisten historia vuoteen 1814 - Huonot tiet, hyvät hevoset: Suomen suuriruhtinaskunta vuoteen 1870- Ei tule vaivatta vapaus: Suomi 1870–1920 - Suurta olla pieni kansa : itsenäinen Suomi 1920-1940 https://tinyurl.com/Veijo-Meri Laaja listaus Suomen sotahistoriaa käsittelevistä kirjoista, joista voi valita itselleen... |
| Olen kiinnostunut saamelaisesta mytologiasta, sekä saamelaisten historiasta etenkin Kittilän alueella. Löytyisikö näihin aiheisiin sopivia kirjoja? |
182 |
|
|
|
Saamelaista mytologiaa on etsitty tällä palstalla aikaisemminkin, täällä kollegan vastaus. Tämän lisäksi suosittelen seuraavia teoksia:Turi, Johan: Kertomus saamelaisistaItkonen, T.I.: Suomen lappalaiset vuoteen 1945, osat 1 ja 2Lehtola, Veli-Pekka, Piela, Ulla ja Snellman, Hanna (toim.): Saamenmaa: kulttuuritieteellisiä näkökulmia (tässä kirjassa erityisesti Tiina Äikkään artikkeli Tupakoivat, laulavat ja liikkuvat kivet. Kommunikointia seitojen kanssa.) Kaunokirjallisuuden puolella saamelaisia kansantarinoita löytyy muun muassa näistä teoksista:Vuolab, Kerttu: Valon airutAikio, Annukka ja Aikio, Samuli: Lentonoidan poika Saamelaisten historiasta yleisesti suosittelen seuraavia Veli-Pekka Lehtolan teoksia:... |
| Kuuluuko Suomeen alueita, jotka eivät koskaan ole kuuluneet Ruotsiin? |
193 |
|
|
|
Meiltä on kysytty samaa aikaisemminkin, vastauksen löydät täältä: Onko Suomessa alueita, jotka eivät koskaan ole kuuluneet Ruotsiin? | Kysy kirjastonhoitajalta |
| Miten uutiset, kuten maailman tai valtakunnan tapahtumista, levisivät ennen sähköä ja sanomalehtiä nykyisen Suomen alueella? |
161 |
|
|
|
Ennen sähköistä tiedonvälitystä tiedonkulku on ollut pääsääntöisesti huomattavasti hitaampaa kuin nykyään ja perustunut paljolti tiedon liikkumiseen tavalla tai toisella ihmisten mukana, joko suullisesti tai kirjallisesti.Suomessa postinkulku alkoi vuonna 1638. Postitoiminnan historiasta löytyy tietoa Postimuseon sivuilta: https://www.postimuseo.fi/postitoiminnan-historiaa/. Postia kuljetettiin jalan, hevoskyydillä, laivoilla ja myöhemmin junalla. Rautatieliikenne alkoi Suomessa vuonna 1862 (ks. esim. VR:n sivut: https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/160-vuotta/. Ennen sähköisen lennättimen keksimistä ja yleistymistä keksittiin jo 1700-luvun puolella optinen lennätin, jossa sanomaa kuljetettiin merkinantolaitteelta toiselle... |
| Kaikki mahdolllnen tieto Luopioisten kouvalasta Kiitos :) |
143 |
|
|
|
Helmet.fi -sivulla voit tehdä sanahaun Luopioisesta. Tein sanahaun ja sain tulokseksi 12 osumaa kirjoista, joissa osassa käsitellään Luopioisten historiaa. Esimerkkinä hakulistalta: Yrjö Samuel Koskimiehen toimittama Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia 1. Voit tarkistella kirjan tietoja klikkaamalla tästä linkistä https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1035296?sid=4855171351Toivo Rekolaisen teos Muisteluksia Haltialta ja muualtakin Luopioisista. Voit tarkistella kirjan tietoja klikkaamalla tästä linkistähttps://helmet.finna.fi/Record/helmet.1474930?sid=4855171351Finna.fi -palvelussa voit etsiä esimerkiksi valokuvia Luopioisista. Kirjoita vain sanahakukenttään Luopioinen ja valitse aineistotyypiksi kuva. |
| :) Käyn läpi Diana Gabaldonin Muukalainen -kirjasarjaa, ja etsin lisätietoa erityisesti Cullodenin taistelusta (ennen, sen aikana ja jälkeen). Erityisesti se… |
239 |
|
|
|
Taistelusta on kirjoitettu paljonkin kirjoja, mutta lukematta on vaikea tietää kuinka paljon missäkin kirjassa on taistelun jälkimainingeista. Kannattaa hakea netistä myös hakusanoilla Highland clearances, joka liittyy taistelun jälkeisiin aikoihin. Se on laajempi aihe, joka ei liity pelkästään Cullodenin taisteluun. En listannut varsinaisesti jakobiiteihin keskittyviä kirjoja.Gabaldonin sarjan inspiroimana on julkaistu Shona Kinsellan Outlander and the Real Jacobites -kirja, josta on varmaan luontevaa aloittaa. Sir Walter Scottin romaani Waverley kertoo myös vuoden 1745 jakobiittikapinasta. Nämä löytyvät Oulun kaupunginkirjastosta.Oulun yliopiston kirjastosta löytyy monenlaista englanninkielistä teosta Skotlannin historiasta, kannattaa... |
| Milloin meijeritoiminta alkoi Rovaniemellä ? Milloin separaattorien käyttö loppui Rovaniemellä? |
315 |
|
|
|
Rovaniemen meijeri perustettiin maidonmyyntiosuuskunnaksi vuonna 1927. Peräpohjolan sanomalehdessä 9.1.1927 mainitaan osuusmeijerin kokous, missä päätettiin aloittaa meijerin toiminta. Valion Rovaniemen meijeri aloitti toimintansa Kemijoen rannassa vuonna 1955. Ennen sotaa meijerirakennus sijaitsi Kemijoen toisella puolella Pohjanhovin läheisyydessä. Meijeri kuitenkin vaurioitui pahoin pommituksessa, ja sodan jälkeen meijeritoiminta päätettiin siirtää Pullinpuolelle. Siellä meijeri ehti toimia 48 vuotta. Vuonna 2003 Valio keskitti meijeritoimintojaan ja lopetti Rovaniemen meijerin.Tällä hetkellä Rovaniemen kaupunginkirjastossa on remontti ja Lappi-osaston arkistot jäivät kirjastotaloon, sen takia separaattorien käytöstä ei ole... |
| Kiinnostaisi romaanit Rodoksen historiasta, tai kirjat jotka tapahtuvat esim. antiikin aikaan Rodoksella. Mahtaisiko löytyä? |
183 |
|
|
|
Tein haun Helmet-kirjastojen tietokantaan Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi (finna.fi) hakutermeillä (Kaikki osumat:rodos OR Kaikki osumat:rodoks*) AND (Aihe:historia*). Tulokseksi sain vain yhden nimekkeen: Giertz, Bo: Rodoksen ritarit. SLEY-kirjat 1994.ks. Rodoksen ritarit | Helmet-kirjastot | helmet.fi (finna.fi), tässä myös kirjan esittely ks. Rodoksen ritarit | KirjasampoMikäli vastaavanlainen englanninkielinen kirjallisuus kiinnostaa, löytyi seuraavanlainen teos:Goodman, Anthony A.: The shadow of God : a novel of war and faith. Sourcebooks 2002.ks. The shadow of God : a novel of war and faith | Varastokirjasto | Finna.fi, tässä kirjan esittely ks. The Shadow of God: A Novel of War and Faith: Anthony A. Goodman: 9781402201509:... |
| Käyttivätkö aikoinaan intiaanit suolaa esim. lihaan ja perunaan? |
266 |
|
|
|
Intiaanit lisäsivät ruokaan suolaa, tosin riippuu tietysti ruokavaliosta ja muista olosuhteista, paljonko sitä käytettiin. Teoksessa Salt in Eastern North America and the Caribbean kerrotaan joidenkin Amerikan alkuperäiskansojen suolan valmistuksesta ja käytöstä: https://www.google.fi/books/edition/Salt_in_Eastern_North_America_and_the_Ca/3gcPEAAAQBAJ?hl=fi&gbpv=1&dq=did+native+americans+use+salt+in+food&printsec=frontcover |
Kysy kirjastonhoitajalta