historia

Tilaa aihepiirin historia RSS-syöte
1058 osumaa haulle. Näytetään tulokset 21–40.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Missä säilytetään Crichton-Vulcanin arkistoa vv. 1940-1944? 73 Ab Crichton-Vulcan Oy:n arkistoa (1860–1984) säilytetään Kansallisarkiston Turun toimipaikassa. Kansallisarkiston tietojen mukaan ”aineistossa on sisäisiä aukkoja, mutta ei kuitenkaan kaikissa asiakirjasarjoissa. Parhaiten on säilynyt liike- ja tilauskirjeenvaihto sekä kirjanpitoon liittyvät asiakirjat. Yksi keskeisimmistä asiakirjasarjoista, pöytäkirjat, päättyy jo vuoteen 1939. Lisäksi konseptiluonteista aineistoa on säilynyt kirjetoisteita lukuun ottamatta suhteellisen vähän.”Kansallisarkiston Turun toimipaikassa säilytetään lisäksi aineistokokonaisuutta Ab Crichton-Vulcan Oy, Köysitehtaan arkisto (1921–1954). Crichton-Vulcan Oy:hyn liittyvää aineistoa saattaa myös sisältyä aineistokokonaisuuteen Oy Wärtsilä Ab:n Värtsilän rautatehtaan...
Mitä tarkoittaa pelikorttimaksu? 130 Kyseessä ovat ilmeisesti pelikorttiverot. Pelit ovat olleet ja ovat vieläkin monessa maassa erityisen veron kohteena. Pelikortit tulivat verotuksen kohteeksi Ruotsissa ja siis myös Suomessa ensimmäisen kerran 1700-luvulla, jolloin veroa kannettiin leimamaksun muodossa. Pelikorttiverotuksen historia autonomian aikana alkaa vuodesta 1842, jolloin säädettiin Suomessa valmistetuista pelikorteista suoritettavaksi leimamaksua.Lähde:Esko Linnakangas & Leila Juanto 2020. Synti- ja haittaverokirja : Anekaupasta paheveroihin ja kompensaatiomaksuihin .S. 196-198 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-69372-2-9Lisää peliveroista:Juanto, L. A., & Linnakangas, E. (2018). Peliverot - vanhaa ja uutta. VEROTUS-LEHTI, 68(5), 606-609. 
Lähdeaineistoa Suomen kartanolaitoksen ja historiallisesti merkittävien kartanoiden esittelyyn. 46 Tein tarkennetun haun Kirkes verkkokirjastoon hakusanoilla kartanot, Suomi ja kulttuurihistoria. Rajasin haun suomenkielisiin tietokirjoihin.Kartanohistorian alustukseksi voisi olla hyvä lukea vaikkapa Suolahti, Gunnar: Suomen kulttuurihistoria. 3, Sääty-yhteiskunnan aika 2.Hyviä lähteitä voisivat olla molemman Jussi Iltasen Kartano kirjat ja Bo Lönnqvistin Kartanot ja rusthollit Helsingin seudulla. Linkki Kirkes-hakutulokseen.Aineistoa voi varata itse verkossa kirjautumalla verkkokirjaston sivulle kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla.Järvenperän kirjasto auttaa tarvittaessa tilaamisessa. Kirjaston asiakaspalvelu: kirjasto@jarvenpaa.fi (09) 2719 2536Tein myös tarkennetun Finna-haun sanoilla kartanolaitos, suomi ja historia. Hakutulos...
Mistä voi löytää Ilta-Sanomien lokakuun numerot vuodelta 1975? 223 Vanhat Ilta-Sanomat on luettavissa mikrofilmattuina Pasilan kirjastossa [Säilytys: mikrofilmit (29.2.1932-) (ei lainata)]. Lokakuun 1975 lehdet löytyvät kokoelman mikrofilmirullalta "Ajanjakso 26.09. - 23.11. 1975" (1).Mikrofilmit luetaan ja tallennetaan lukulaitteella:Digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mahdollisuus paperikopioihin: 0,50 € / kopio, koko A3. Ei internet-yhteyttä. Lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fiMyös kansalliskirjastossa voi lukea vanhoja Ilta-Sanomia (2). Osa vanhemmista Iltiksistä on luettavissa myös netissä: Linkki verkkoaineistoon 1932-1939https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1695611?sid=...
Löytyiskö mitään teoksia, joista voisi lukea hiusmuodin historiasta Suomen alueella ennen 1800-lukua? 78 Hiusmuodin historiasta löytyy melko runsaasti teoksia, mutta erityisesti Suomen alueen 1800-lukua edeltäneen ajan naisten hiusmuodista ei valitettavasti juuri teoksia ole. Suosittelen tutustumaan eurooppalaista muotia ja hiusmuotia yleisemmin käsitteleviin teoksiin sekä naisten muodin ja pukeutumisen historiaan Suomen alueella. Näistä saattaisi löytyä tietoa myös hiusmuodista.Kampausten ja hiusmuodin historiasta löytyy jonkin verran yleisteoksia, joissa esitellään myös eurooppalaista hiusmuotia ennen 1800-lukua. Tällaisia ovat esimerkiksi Victoria Sherrowin Encyclopedia of Hair: A Cultural History (2006), Irina Syromjatnikovan Kampausten historia (1989), S. P. Školnikovin Historialliset päähineet, kampaukset ja korut (1984) ja Maire...
Muistan lukeneeni tai kuulleeni Helsingin Laaksossa/keskuspuistossa sijainneista mökeistä/huviloista. Selkeitä kohtia mökeille on vielä havaittavissa mm… 121 Laakson asuijamistoa 1900-luvun alkupuolella luonnehditaan useammassa lähteessä huvila-alueeksi:"Laakso luettiin vielä vuoden 1924 henkikirjoissa kaupungin ulkopuolisiin alueisiin, josta Helsingin kaupunki oli lunastanut maita. Laakson huvila-alue oli jaettu asuntopalstoihin. Sen takana alkoivat Grejuksen eli Reijolan tilan maat - yksi sen ulkopalsta sijaitsi nykyisen Reijolankadun paikkeilla. Laakson sairaala valmistui 1929 keuhkotautisten hoitolaitokseksi. Sitä ei rakennettu hetkeäkään liian aikaisin, sillä tuberkuloosi oli tuohon aikaan tappava kansansairaus."Rakennukset toki näyttävät huomattavasti vaatimattomammilta kuin Meilahden huvila-alueella.  Turuntie (= Mannerheimintie 69, 71). Huviloita Lääkärinkadun kulmassa. Helsingin...
Mistä saisin tietoa tuohivirsuista? Miten kauan niiden tekeminen kesti ja kuinka kauan virsut kestivät jalassa? 142  Sirkka-Liisa Ranta on tehnyt kirjan Ylimuistoinen tuohi: Käytön kulttuurihistoriaa (Maahenki, 2016).  Teoksen sivuilta 102-109 löytyy tietoa virsuista. Taitokirjasta (Kodin Taitosanakirja, Otava 1952 tai 1959) voi katsoa hakusanan Tuohityöt. YouTubesta löytyy video Tuohivirsun tekeminen, jossa tuohimestari Toivo Honka esittelee, kuinka virsu valmistetaan koivun tuohesta.
Mistä löytyisi tietoa rosettiraudalla öljyssä paistettavien rosettien historiasta? Mistä nämä makeat ja hienostuneet leivonnaiset ovat peräisin? 163 Lähetin kysymyksesi Hotelli- ja ravintolamuseon tietopalveluun, josta amanuenssi ystävällisesti vastasi näin: "Rosetit tunnetaan ruotsiksi nimellä struvor, joka Suomessa tarkoittaa myös tippaleipää (tippaleipä puolestaan on finska struvor). Varsinkin rosettien vanhemman historian tutkiminen on siis hankalaa, koska struvor voi tarkoittaa kumpaa tahansa, tippaleipää tai rosettia. Tippaleipä on tunnettu pohjoismaisena herkkuna jo keskiajalta saakka ja erilaisiin muotteihin ja rautoihin on leivottu 1600-1700-luvulta saakka, joten oletan, että myös rosetinkaltaisia leivonnaisia on tarjoiltu jo vuosisatoja. En kuitenkaan kyennyt löytämään varmennettavissa olevaa tietoa, koska rosetit on "keksitty". Uppopaistaminen on vaatinut kalliita raaka...
Haluaisin tietää mitä oppikirjoja käytettiin kansakoulun historian opetuksessa 1970-luvun alussa luokilla 5 ja 6. Muistan, että tuolloin oppikoulussa oli… 159 Jukka Rantalan tutkimuksen (2017) mukaan 1970-luvulla kansakouluissa historian oppikirjoina oli käytössä Kai R. Lehtosen ja Veikko Huttusen seuraavat kirjasarjat:Vuosisadat vierivät 1-3Menneet ajat meillä ja muualla - Yleisen ja Suomen historian oppikirja keskikouluille 1-3Peruskoulun historia 1-4Aiheeseen voi tutustua lisää Jukka Rantalan tutkimuksessa: https://www.researchgate.net/publication/322247046_Historian_oppikirjoja_sadan_vuoden_ajalta
Haluaisin listat tärkeistä tapahtumista suomessa ja maailmalla tiettynä päivänä (syntymäpäivänä). Mistähän niitä löytäisi? 124 Ihan suoraan tuollaisia päiväkohtaisia listoja tuskin on, mutta näistä teoksista voisi olla apua:Sinun vuotesi -sarja, vuodet 1946 - 1983 (tekijöinä Kiti Friman tai Juhani Töytäri)- uutistapahtumat kuukausittain ja päivän mukaan, syntymäpäiviä, iilmiöitä50 vuotta sitten -sarja, vuodet 1957 - 1963 (Pekka Tuomikoski)- mitä tapahtui ja milloin, keskeiset uutistapahtumat Suomessa ja maailmallaMitä - missä -milloin -vuosikirjat 1950-luvun alusta lähtien- trendejä, ilmiöitä, uutiskatsaus kuukausittainMitä - missä - milloin, Sankarin vuosi, 1957 - 1970- mitä tapahtui missäkin kuussa ja minä päivänäJos on yhdestä tietystä päivästä kysymys, ko. päivän sanomalehti on myös hyvä tietolähde.   
Löytyykö kirjastosta esiteineille ja nuorille sopivia kirjoja tai äänikirjoja, joissa kerrottaisiin Suomen historiasta Ruotsin vallan jälkeen, nykypäivään asti… 51 Mauri Kunnaksen kuvakirjoissa on muitakin Suomen historiaan liittyviä kirjoja, esimerkiksi Herra Hakkarainen eksyy historiaan ja Seitsemän koiraveljestä (eli koiraversio Seitsemästä veljeksestä) sekä Koiramäen tarinat.Muita ehdotuksia:Karoliina Suoniemi, Paperinarukengät: lapset sota-ajan Suomessa (2023)Tämä on vähän nuoremmille (kuvakirja), mutta aiheena hyvä:Eppu Nuotio, Lappukaulatyttö (muihin maihin lähetettyjen sotalapsien kohtalo) (2022)Yksi mahdollinen voisi olla Juha Kuisman ja Kirsti Mannisen Suomen lasten historia (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auda8b0a43-8c60-40b2-8ca7-43b2199502fe), siinä käydään läpi suomen historiaa aina esihistoriasta lähtienSuomen historia : koululaisen pikkujättiläinen / Ovaskainen, Viljami,...
Sain tilattuna 50- ja 60-luvun taitteessa nuortenlehden nimeltä Nasta. Osallistuin silloin siinä julistettuun piirustuskilpailuun ja muistan saaneeni siinä… 149 Helmet-kirjavarastossa Pasilassa on Nastan vuosikerrat 1962 ja 1963. Ne ovat osa käsikirjastoa eli paikan päällä luettavissa.Hajanumeroita näkyisi löytyvän esimerkiksi myös antikvaari.fi-nettikaupasta. Varastolehtiluettelo.
Malmin hautausmaalla Helsingin pommituksissa kuolleiden muistomerkin henkilöiden joukossa on Arnold Juho Pekurinen. Onko hän vain sattumalta niin samanniminen… 160 Aseistakieltäytyjänä jatkosodassa teloitettu Arndt (hautakivessä Arnd) Juho Pekurinen (1905-1941) on tosiaan haudattu Malmin hautausmaalle. On aika mahdotonta selvittää (ainakaan ilman arkistokäyntejä), kuka on Helsingin pommituksissa 1939 - 1944 menehtyneiden muistomerkissä ilmeisesti mainittu Arnold Pekurinen. Perin outoa kuitenkin olisi, jos teloitettu aseistakieltäytyjä olisi mainittu vuonna 1989 pystytetyssä Helsingin pommitusten uhrien muistokivessä. Mutta ei se varmaan täysin mahdotonta ole, ja jos syntymä- ja kuolinvuodet ovat samat kuten toinen nimikin, niin yhteensattuma on kieltämättä melkoinen, mutta tämän lähemmäksi totuutta ei ole tässä päästävissä.Helsingin pommituksissa kuoli talvisodassa 177 ja jatkosodassa 230 henkeä.
Onkohan kirjoitettu jotain helppolukuista teosta apteekkien historiasta ja apteekeissa valmistetuista lääkkeistä? 94 Etsin kirjoja tarkennetulla haulla, aihe-sanoina lääkkeet ja historia. Linkki Helmet hakutulokseen.Näistä ehkä Mann: Murha, taikuus ja lääkintä : lääkeaineiden historiaa voisi olla hyvä koontikirja.Kenties myös Tuula Ruokosen kirja Kolmella markalla kanfärttiä : kaskuja, tarinoita ja muistelmia apteekista olisi kiinnostava.Apteekkien historiasta löytyy paremmin tietoa haulla apteekit ja historia. Linkki Helmet hakutulokseen.Myös lääkekasvien historia voisi olla mielenkiintoinen aihe. Linkki Helmet hakutulokseen.       
Paljonko on vuoden 1800, 1000 riikintaaleria euroissa 412 Valitettavasti en löytänyt työkalua muunnoksen tekemiseen suoraan riikintaalerista euroiksi, mutta toivottavasti seuraavista lähteistä on sinulle apua: Suomen esiteollisen kauden valuuttamuunnin (1534-1880) (artikkeli): https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202309014888 Finnish pre-industrial currency converter, 1534-1880 (data file): https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202210074819 Sveriges Riksbank: Historical exchange rates and discontinued currencies: https://www.riksbank.se/en-gb/statistics/interest-rates-and-exchange-rates/historical-exchange-rates-and-discontinued-currencies/Sveriges Riksbank: Historical Monetary Statistics of Sweden: https://www.riksbank.se/en-gb/about-the-riksbank/the-tasks-of-the-riksbank/research/historical-...
Missä voi lukea vankilapäiväkirjoja vai onko sellaisia (vertaa sotapäiväkirjat netissä)? Missä voi lukea 1920-luvun vanhoja sanomalehtiä? 177 Sotapäiväkirjojen kaltaisia aineistoja kannattaa kysyä Kansallisarkistosta. Chat-neuvonta (ma-to 13-16) voisi olla vaivaton ja nopea tapa päästä alkuun.Kansallisarkiston digitaalisissa aineistossa on mm. yli 20 miljoonaa sivua digitoituja sanomalehtiä. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa löytyy mikrofilmattuina lukuisien lehtien vuosikertoja.
Miten ihminen oppi hyödyntämään sieniä ravinnokseen? 128 Sienten biologia -kirjassa Marja Härkönen kertoo sienten käytön historiasta. Oletettavasti ihmiset ovat poimineet sieniä historian hämärästä saakka. Vuosituhansien kuluessa sieniä on opittu tuntemaan ja käyttämään turvallisesti yrityksen ja erehdyksen kautta. Tieto on siirtynyt suullisena perimätietona seuraaville sukupolville. Ihmisen alkukoti on trooppisessa Afrikassa, ja siellä onkin maailman vanhin sientenkäyttöperinne.Lähde: Sienten biologia (Gaudeamus 2018, toinen, uudistettu painos)
Etsin suomenkielisiä romaaneja ja novelleja, jotka kertovat arkipäivän elämästä DDR:ssä. Viime vuosina niitä on julkaistu runsaasti. Mitä löytyy? 221 Tässä muutama DDR:n sijoittuva lukuvinkki, joukossa joku vanhempikin teos: Andersen, Henrik: TurvavyöhykeBrasch, Marion: Ja nyt hiljaisuus: romaani suurenmoisesta perheestäniHein, Christoph: SäestäjäHein, Christoph: Vieras, ystäväKlussendorf, Angelika: TyttöJanne Kuusi: Sielusta sieluunPulkkinen, Riikka: Paras mahdollinen maailmaRuge, Eugen: Vähenevän valon aikaanShakespeare, Nicholas: LumessaSchulze, Ingo: Adam ja EvelynValkama, Meri: Sinun, Margot 
Jossain 1960-luvulla ilmestyneessä lääkärikirjassa luki, että joskus kilon painoisena syntynyt keskonen voi jäädä henkiin, mutta vasta 1½-kiloisena syntyneellä… 73 Tarkkoja prosenttilukuja 1,5-kiloisen keskosen eloonjäämismahdollisuuksista 1960-luvulla en onnistunut käytettävissämme olevista lähteistä löytämään, mutta jotakin osviittaa siitä antanee Ylen jutussa haastatellun keskostutkija Eero Kajantien lausuma, että ehkä noin 40 prosenttia alle 1500 grammaa syntyessään painavista keskosista selvisi 1960-luvulla elossa niin että he kotiutuivat sairaalasta. Jutun voi kokonaisuudessaan lukea täältä: Keskosuus vaikuttaa tunne-elämän kehittymiseen – Akuutti – yle.fiKeskosten hoitotyön historiaa Suomessa kuluneen sadan vuoden ajalta on kiinnostavasti selvittänyt myös Noora Tuppurainen Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään: Tuppurainen_Noora.pdf;jsessionid=9FEF1D29C849B906AE1336A37BCC3085 ....
Virsi 388 189 Netistä löytyy tietoa virsien historiasta hakusanalla Virsi ja numero esim. virsi 388."Nikolaus Ludwig von Zinzendorf 1725. Suom. Elias Lönnrot 1874. Uud. Jooseppi Mustakallio 1900. Virsikirjaan 1938. Uud. komitea 1984. | Sävelmä: Adam Drese 1698.Sama sävelmä: 471 | 816Luokitus: Jumalan varjelus ja johdatusVirren tarina388 Jeesus, johdataJesu, geh voranHerrnhutilaisen veljesseurakunnan perustaja kreivi Nikolaus Ludwig von Zinzendorf (1700-1760) on kirkkohistorian omaleimaisimpia henkilöhahmoja. Hän oli myös lahjakas ja tuottelias runoilija, jonka sepittämien hengellisten laulujen määrä nousee pariin tuhanteen. Usein niitä syntyi hetken innoituksesta kesken seurakunnan kokouksien. Meidän virsikirjassamme tämän runsauden ainoa näyte on...