| Kuka oli maailman ensimmäisen valokuvan ottajan nimi? ja kerrotkos siitä vähän, tarvitsen tietoa koulu tehtävään. |
1120 |
|
|
|
Wikipedian artikkelissa "Valokuva" on maininta, että vanhimman säilyneen valokuvan valotti vuonna 1826 Joseph Nicéphore Niépce. Sen tarkempaa tietoa tuskin voi ollakaan, koska ensimmäisen kuvan ottaja itsekään ei ole voinut mitenkään tietää, onko hän ollut ensimmäinen.
Me täällä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa autamme mielellään hankalissa kysymyksissä, mutta koulutehtävien tekemisen idea on siinä, että ne tehdään itse. Nykyaikana tiedonhaku esimerkiksi valokuvan historian kysymyksissä on suhteellisen helppoa vaikkapa juuri Wikipedian avulla. Suosittelen, että otat esiin tuon suomenkielisen artikkelin Valokuvauksen historia (http://fi.wikipedia.org/wiki/Valokuvauksen_historia) ja tutkit asiaa vaikkapa sen pohjalta.
Heikki Poroila... |
| Joskus ennen vanhaan kirjaston aikojen alussa kirjan sai lainaan omalla nimellä. Milloin kirjastokortti otettiin käyttöön? |
1688 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston alkuaikojen historiikissa (Sven Hirn, Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi; Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940) kerrotaan, että ensimmäisenä toimintavuotena, vuonna 1860 "lainausmerkintöinä listattiin yksilöidyt tiedot sekä lainatusta kirjasta että lainaajasta - numerotunnisteet otettiin käyttöön paljon myöhemmin." (s. 24). Tampereelta on tallella varhaisin tamperelainen lainausrekisteri 1860-luvulta, vihko, johon merkittiin lainaaja, lainattu kirja ja palautuspäivämäärä (s. 28). Tällöin kirjastokortti ei siis vielä ollut käytössä.
Kirjastokortti on otettu käyttöön eri puolilla Suomea ja erikokoisissa kirjastoissa eri aikaan. Tampereen kaupunginkirjaston historiikista (Matti Wacklin, Kaikkien sielujen... |
| Minulla olisi kolme Oulun historiaan liittyvää kysymystä: 1. Missä (synnytys)sairaalassa (ja osoitteessa) oululaisvauvat syntyivät vv. 1963-1964 ja oliko… |
5147 |
|
|
|
1. Synnytykset hoidettiin 1960-luvulla Oulussa Tuiranpuistossa sijainneessa sairaalassa. Synnytyslaitos valmistui vuonna 1925 ja se otettiin seuraavana vuonna käyttöön. Synnytyssairaalana paikka sai toimia Oulun yliopistollisen keskussairaalan tuloon asti, vuoteen 1975. Sairaala kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Tuiran rakennuskantaan. Lisäksi asiakaskommentissa kerrotaan, että Oulun diakonissalaitoksella on myös syntynyt oululaisvauvoja 1960-luvulla.
2. Tästä Google Mapsin kartasta voi katsoa, mitä paikalla jossa Huvilatie on 1960-luvulla sijainnut, on nykyään. Huvilatie on jäänyt tavallaan Merikoskenkadun rakentamisen alle:
http://goo.gl/maps/i6UL3
3. Ritva Toropaisen väitöskirja Oulun paikannimet (2005) kertoo, että nimi... |
| Mistä saisin tietoa suomelaisen kirjaston historiasta? Esim. missä ja milloin avattiin Suomessa ensimmäinen kirjasto, miksi se avattiin, mikä erilaista siinä… |
785 |
|
|
|
Vuonna 2009 on julkaistu erittäin laaja (880 s.) Suomen yleisten kirjastojen historia (kustantaja BTJ Finland, toimittaja Ilkka Mäkinen), joka kattaa sekä varhaisen historian että nykypäivän. Tämä kirja löytyy varmasti useimmista suomalaisista isommista kirjastoista.
Kaikkiin kysyjää askarruttaviin kysymyksiin kirja ei välttämättä suoraan vastaa, joten voisi olla hyvä idea ottaa yhteyttä myös Suomen kirjastoseuraan (suomenkirjastoseura.fi), joka on suomalaisten yleisten kirjastojen yhteinen aatteellinen järjestö.
Tarkkoja tilastotietoja löytää opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämästä virallisesta kirjastotilastosta, joka löytyy verkosta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Tieteellisten kirjastojen osalta vastaavia tietoja... |
| Onko invalidienkuntoutuksesta tehty historiallista selvitystä tai tutkimusta. Itseäni kiinnostaa lähinnä viime sotien aikainen ja sen jälkeinen kuntoutus,… |
979 |
|
|
|
Vammaisten kuntoutusta ja vammaistyön historiaa:
- Avun kohteesta itsensä auttajaksi : katsaus Suomen vammaishistoriaan, toim. Toivo Nygård ja Kari Tuunainen, 1996. Seuraavissa historiikeissa on myös jotain:
- Mähönen, Hannu: Omin voimin yhteistoimin : Invalidiliitto ry 60 vuotta, 1998
- Vuolle-Selki, Tuula: Kohti itsenäistä elämää : vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö 120 vuotta, 2010.
Sotainvalidien kuntoutuksesta julkaistuja teoksia:
- Ranta-Knuuttila, Jaakko J: Amputoitu sotavammainen : tutkimus Suomen sotien 1939-1945 amputoitujen ammatillisesta kuntoutuksesta. WSOY,1962.
- Ranta-Knuuttila, Jaakko J: Sotavammaisten huolto Suomessa. WSOY, 1967.
- Honkasalo, Markku: Suomalainen sotainvalidi. Otava, 2000
Myös historiikki... |
| Kaipaan tietoa vuoden 1913 tapahtumista Suomessa. Luettelon omainen info riittäisi tyyliin eduskuntavaalit järjestettiin jne. Löydänkö tällaista tietoa… |
2562 |
|
|
|
Kirjaston käytössä olevista tietokannoista ei löytynyt esitystä vuoden 1913 tapahtumista. Katsoin Helsingin Sanomien verkkoarkiston. Toinen tietokanta jossa aiheesta olisi voinut olla on jo lopettu Facta-tietosanakirjan verkkoversio.
Kattavin luettelo tapahtumista verkossa näyttää olevan Wikipedian artikkeli 1913, vaikka siinä on muidenkin maiden tapahtumia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/1913
Vuonna 1913 ei näytä Suomessa kovin paljon merkittävää tapahtuneen, kun katsoo aikajanoja:
Suomalaisuuden Liitto Suomen historiaa
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=27
Suomen historian aikajana
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_historian_aikajana
Kirjallisissa lähteissä näyttää olevan tyytyminen Suomen historian yleisteoksiin, tässä muutama... |
| Etsin afrikkalaiselle ystävälleni äänikirjoja englanninkielellä. Hänelle sopii kirjallisuus kristinuskosta, afrikkalaisuudesta sekä historia ja… |
1000 |
|
|
|
Englanninkielisiä äänikirjoja voi etsiä HelMetin, http://www.helmet.fi, tarkennetussa haussa valitsemalla kokoelmaksi äänikirjat ja kieleksi englanti alasvetovalikoista. Aiheeksi kirjoitetaan kristinusko ja lisätään toiseksi hakuoperaatoriksi Ei ja kirjoitetaan hakulaatikkoon "kaunokirjallisuus", jollei haluta muuta kuin tietokirjat.
Jos etsitään äänikirjoja afrikkalaisuudesta kirjoitetaan kristinuskon tilalle afrikka* ja jos historiasta, kirjoitetaan hakulaatikkoon histo*. Esim. näin: http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…. Katkaisemalla sanan loppu tähdellä saadaan enemmän tuloksia, kun sanan eri taivutukset tulevat mukaan. Hakutuloksia saadaan enemmän myös, jos kaikkia hakuja... |
| Millaisia kirjoja oli kirjstossa 150 vuotta sitten |
1244 |
|
|
|
150 vuotta sitten eli 1860-luvulla Suomessa perustettiin lukuisia nykyisten Suomen kaupunginkirjastojen edeltäjiä eli kansankirjastoja. Tällä vuosikymmenellä syntyi 242 kansankirjastoa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kansankirjasto
Marjaana Karjalaisen kirjasta Kansankirjastojen kehitys Suomessa 1802-1906 (1977) löytyy tietoa tuon ajan kirjastoille sopivista kirjoista. Vuonna 1856 julkaistiin Sanomia Turusta -lehdessä ensimmäinen luottelo kansankirjastoille suositeltavista kirjoista. Luettelossa oli 120 kirjaa. Hengellinen kirjallisuus oli "lyhyyden vuoksi" jätetty pois, mutta luettelossa oli 34 taloutta käsittelevää kirjaa, 23 historiallista, 8 lainopillista, 11 luonnontieteellistä ja 44 kaunokirjallista teosta. (s. 68-69)
Vuonna 1861... |
| Aikoinaan Suomen historian tunnilla luettiin otteita kirjasta, jossa kuvattiin todella raakoja tapahtumia Suomen maankamaralla - kuinka ihmiset pakenivat… |
708 |
|
|
|
Todennäköisesti historian tunneilla on käsitelty isoavihaa. Voisiko olla kyse Kustaa H. J. Vilkunan kirjasta Viha: perikato, katkeruus ja kertomus isostavihasta (2005)? Sieltä ainakin löytyy tarinoita raakuuksista.
Tai sitten se on mahdollisesti jokin vanhempi isoavihaa käsittelevä teos. Helmetistä (www.helmet.fi) voi etsiä hakusanalla isoviha, jolloin tulee näkyviin kaikki pääkaupunkiseudun kirjastoista tätä historian vaihetta käsittelevät teokset.
|
| Mikä olisi hyvä kirja intiaanien asutuksesta Amerikassa eli missä eri heimot elivät? |
1612 |
|
|
|
Tässä hyviä ja perusteellisia kirjoja aiheestasi:
- Virrankoski, Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit
- Gulbrandsen, Pohjois-Amerikan intiaanit
- Andersson, Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia
Gulbrandsenin kirja on Kannuksen kirjastossa, toiset löytyvät mm. Lestijärven kirjastosta:
http://www.lestijarvi.fi/kirjasto/
|
| Mistä löytäisin tietoa kierrätyksen ja jätehuollon historiasta Suomessa ja Neuvostoliitossa/Venäjällä? Yritän kartoittaa kuinka kauan kummassakin maassa on… |
2180 |
|
|
|
Hakusanoilla jätehuolto ja historia Piki-verkkokirjastosta löytyy 15 teosta mm. nämä:
Oiva Turpeisen ja Jyrki Lehikoisen teos Kunnallistekniikkaa Suomessa keskiajalta 1990-luvulle, Suomen kuntatekniikan yhdistys, 1995.
Anna-Maija Urkolan artikkeli Jätehuoltoa puoli vuosisataa sitten löytyy Tammerkoski-lehdestä (1990: 7 ss. 28-29) jota julkaisee Tampere-seura. Lehti löytyy ainakin Tampereen pääkirjaston varastosta.
Ympäristön tila ja suojelu Suomessa, 2008, Gaudeamus tekijöinä Jari Lyytimäki, Harri Hakala ja Jari Välimäki. Teosta löytyy useista PIKI-kirjastoista.
Jätettä ei jätetä [Videotallenne] : jätehuollon vuosisata Pirkanmaan jätehuolto, 2004.
PIKIstä löytyy ainakin pari teosta joiden asiasanoissa mainitaan ympäristönsuojelu ja tai... |
| Teen Jyväskylän yliopistoon lisensiaattitutkimusta sota-ajan vaikutuksesta lapsuuteen ja olen sitä varten pyytänyt muutamia kainuulaisia vanhuksia kertomaan… |
1052 |
|
|
|
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on pari aiempaa vastausta hiukan samankaltaisesta aiheesta. Tee haku asiasanoilla kainuu AND historia alla olevalla nettisivulla
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta löytyy aiheesta esim.
Virtaranta, Pertti: Polku sammui : vienalaiskylien vaiheita rajan molemmin puolin (Helsinki : Kirjayhtymä, 1972)
Kajander, Kalle: Nälkämailta : kuvia ja havaintoja Koillis-Suomesta nälkävuodelta 1902 (Eero Erkko, 1903)
Korhonen, Keijo: Poika : kertomus kylästä, joka kerran oli (WSOY, 2001)
Tikkanen, Ville: Partisaanien uhrit ([V. Tikkanen], 1996)
Tuomikoski, Erkki: Taas koulun sauna paloi : nuoren opettajan kokemuksia ensimmäisen maailmansodan aikana Kainuun... |
| Onko Ruotsi aina ollut itsenäinen? |
2912 |
|
|
|
Ruotsin rajat ovat historian kuluessa vaihdelleet. Valtio muodostui keskiajalla. 1300-luvulla Tanskan kuningas Valdemar Atterdag valloitti Skånen, Hallandin, Öölannin ja Gotlannin - alueet, jotka nykyään kuuluvat Ruotsiin. 1397–1523 Ruotsi oli valtioliitossa Tanskan ja Norjan kanssa yhden yhteisen kuninkaan alla, Kalmarin unioni. Kun Kalmarin unioni hajosi, Kustaa Vaasa nousi Ruotsin kuninkaaksi. Ruotsi nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla ja hallitsi suuria osia Tanskasta, nykyistä Suomea, Inkerinmaata, Viroa, Latviaa ja Pohjois-Saksan tärkeitä kaupunkeja. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet 1700- ja 1800-luvuilla, ja lopulta Suomen vuonna 1809.
Ks. esim. Pohjola-Norden sivustolta... |
| Kirjoittelen koulua varten vähän juttua sarjakuvan historiasta suomessa ja kirjastoissa ja olisin vähän materiaalin tarpeessa. Pääsin hyvin alkuun jo kirjan … |
1090 |
|
|
|
Suomalaisesta sarjakuvasta on Sarjakuva Suomessa (2011) -kirjan lisäksi seuraavissa kirjoissa:
Kotimaisia sarjakuvantekijöitä, 2004
Hänninen, Ville : Päin näköä : 16 suomalaista sarjakuvataiteilijaa, 2011
Kaukoranta, Heikki : Sarjakuvat, 1972
Pekka Puupää sarjakuvasta on kirjassa Rillumarei ja valistus, 1996 s. 167-175
|
| 1. Saako jostain selville 1930-luvulla Elannon ravintolan ruokalistan. Voisi olla vaikka Backas tai joku muu? 2.Kauanko kesti laivamatka Helsinki Hull… |
1899 |
|
|
|
1. Elannon kansanravintoloiden ruokalista tammikuulta 1935 löytyy Hotelli-ja ravintolamuseon suomalaisen työväestön ruokakulttuuria käsittelevältä sivustolta:
http://www.tyovaenruokailu.fi/p/ruokalat-2_2.html
Hotelli- ja ravintolamuseon sivuilla on koottu historiallisia ravintoloiden ruokalistoja, mm. 30-luvulta, mutta ravintolat eivät ilmeisestikään ole Elannon:
http://www.hotellijaravintolamuseo.fi/19
Tietoa 1930-luvun ravintoloiden ruokakulttuurista ja myös sen ajan ravintoloiden ruokalistoja löytyy myös Merja Sillanpään kirjasta Ravintolan uusi aika (1991)
2. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön matkustajahöyrylaivat Arcturus ja Ilmatar liikennöivät Helsingistä Hulliin vuonna 1933 seuraavasti: laivat lähtevät Helsingistä joka tiistai,... |
| Minua kiinnostaa sortovuosista tehty tutkimus, ja etenkin tutkimukset siitä, mitä ilmaisuja aikalaiset käyttivät tuon ajan teksteissä. Mitä kirjoja tai… |
1403 |
|
|
|
Sortovuosista on Suomessa kirjoitettu paljon sekä historiallisesta että yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ja monissa teoksissa varmasti viitataan myös aikalaisten kirjoittamiin teksteihin ja ilmauksiin.
Tässä on listaa sortovuosia käsittelevistä tietokirjoista ja tutkimuksista:
Ala, Juha - Suomi-neito ja suojelusikä : sortovuosien psykohistoriaa (Gaudeamus, 1999)
Jussila, Osmo - Suomen suuriruhtinaskunta : 1809-1917 (WSOY, 2004)
Kansa kaikkivaltias : suurlakko Suomessa 1905 (Teos, 2008)
Klinge, Matti - Keisarin Suomi (Schildt, 1997)
Kolu, Ere - Aktivisti : salaista sotaa Venäjän varjossa (Tammi, 2005)
Kuriton kansa : poliittinen mielikuvitus vuoden 1905 suurlakon ajan Suomessa (Vastapaino, 2009)
Laine, Jermu - Mistä on vaiettava... siitä... |
| Oulujokivarren muinaishistoriaa, siis osa 1 kahdesta 90_luvun alkupuolella julkaistusta teoksesta,, ei saa mistaan. Miten sen saa edes luettavakseen? Vahtola… |
832 |
|
|
|
Teoksen Oulujokilaakson historia: kivikaudelta vuoteen 1865 (1991) voi lainata Oulun pääkirjastosta.
Samuli Paulaharjun digitoidut teokset löytyvät Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-palvelusta: https://www.doria.fi/browse?value=Paulaharju%2C+Samuli&type=author
Kirjat ovat pdf-muodossa ja niistä voi tehdä tekstiin kohdistuvia hakuja vaikkapa paikkakunnan nimen mukaan.
|
| Olisin kovin kiinnostunut tietämään onko Marie Antoinetten tyttären Marie Thérèse Charlotten kohtalosta ja elämästä vallankumouksen jälkeen mitään… |
1138 |
|
|
|
Pelkästään Marie Thèrèsestä tai Marie-Thérésestä kertovaa suomenkielistä painettua teosta ei löytynyt, mutta Marie Antoinettesta löytyy HelMet-kirjastossa kyllä suomeksikin kirjoja.
Uusin suomeksi ilmestynyt on Carolly Ericksonin Minä, Marie Antoinette (suomentanut Taina Wallin). Toinen kirja on Joan Haslipin teos Marie Antoinette (suomentanut Eila Salminen). Luulisi näissä teoksissa olevan jotain myös Marie-Thérésestä. Suosittelemme tutustumista näihin teoksiin.
Lisäksi kirjastosta löytyy aikalaismusiikkia ja DVD -elokuvia (napsauta linkkiä) http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
|
| Mistä lähteistä saisi kattavan kuvan Petraa ja Wadi Rumia koskevasta historiasta ja niitä asuttaneista kulttuureista? |
1424 |
|
|
|
Petraa koskevaa tietoa suomeksi löytyy Kyyti-kirjastoista seuraavista teoksista:
Petra: antiikin kadonnut kaupunki, 2002, Amos Andersonin taidemuseon julkaisuja sekä
Theodoros: henkäys hiileen (faktaa ja fiktiota sisältävä teos Petran historiasta), 2001.
Englanninkielinen: Jane Taylor, Petra, 2005.
Netissä voi lukea Petran Aaroninvuoren kaivauksista suomeksi (Finnish Jabal Haroun Project (FJHP): http://www.fjhp.info/kotisivu.htm. Sivulla on myös luettelo projektiin liittyvästä kirjallisuudesta.
Wikipedia kertoo myös Petrasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Petra_(kaupunki).
Wadi Rum on vähemmän julkaisuissa esitelty alue. Englanninkielisessä Jordanian matkailuoppaassa Jordan (Insight guide), 1999, on artikkelit sekä Wadi Rumista että... |
| Minua kiinnostaisi milloin ensimmäiset musiikkiosastot ovat ilmestyneet Suomen (yleisiin) kirjastoihin. Töölön kirjastossa on ilmeisesti ollut Helsingin… |
887 |
|
|
|
Idea yleisten kirjastojen musiikkitoiminnasta alkoi levitä nopeasti läntisessä maailmassa toisen maailmansodan jälkeen.
Ajan merkit olivat nähtävissä Suomessakin, ja musiikkikirjastoja alettiin perustaa 50-luvun lopulta lähtien.
Ensimmäinen nuotteja käsittänyt kokoelma otettiin käyttöön Helsingissä Käpylän kirjastossa 1953.
Suomen ensimmäinen yleisten kirjastojen musiikkiosasto perustettiin Tampereen kaupunginkirjaston yhteyteen, Tammelan sivukirjastoon vuonna 1958.
Töölön kirjaston muuttaessa nykyisiin toimitiloihinsa 1970 siellä aloitti toimintansa Helsingin ensimmäinen musiikkiosasto.
Alla olevista linkeistä voi lukea enemmän musiikikirjastotoiminnan historiasta.
http://www.tampere.fi/kirjasto/musiikki/lehti.pdf
http://www.tampere.fi/... |