historia

Tilaa aihepiirin historia RSS-syöte
955 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Oulun Plaanaojaan on pystytetty v. 1965 metalliset patsaat lentoon lähtevistä linnuista (Siivet). 21 Oulun taidemuseon julkiset veistokset luettelossa kerrotaan Siivet teoksesta:" Martti Tarvainen osallistui 1961 Siivet-veistoksella Oulu Osakeyhtiön kutsukilpailuun, jonka voitti Oskari Jauhiaisen Kiirastuli. Kilpailu liittyi yrityksen 25-vuotisjuhlaan, jonka yhteydessä haluttiin muistaa talvi- ja jatkosodassa kaatuneita työntekijöitä. Voittanut Oskari Jauhiainen toivoi, että Tarvaisen Siivet sijoitettaisiin Ouluun, jossa oli tuolloin hyvin vähän julkisia veistoksia. Veistokselle etsittiin pitkään sijoituspaikkaa; ehdolla olivat mm. Koskikeskus, Linnansaaren puisto ja Kaupunginojan suvanto Karjasillalla. Teosta ajateltiin erityisesti kaunistamaan Merikosken padon seutua. Veistoksesta teetettyjä pahvimalleja kokeiltiin eri...
Haluaisin lukea perinteisistä vaatteista maailmalta ja esittävissä taiteissa käytetyistä vaatteista, naamioista, meikeistä sun muusta. Mistä voisin löytää… 26 Toivottavasti tältä listalta löytyy sinua kiinnostavia teoksia. Osassa on kuvia puvuista, joita on käytetty tietyissä esityksissä, osa käsittelee näyttämöpukuja yleisemmällä tasolla.  Sari Salmela.  Näyttämöpukuja. 2004Valinen, Pirjo. Puvut, Pirjo Valinen / [toimittaja: Reija Hirvikoski]. 2009Gradova, K.V. Teatteripuku 1 : naisen puku. 1987Jackson, Sheila. Costumes for the stage : a complete handbook for every kind of play. 1992Jackson, Sheila. More costumes for the stage / Sheila Jackson. 1993.Pykälä, Terttu. Historiallinen teatteripuku : oppikirja teatteripukujen toteutuksesta. 2006Baldwin, Michelle. Burleskin paluu. 2010Liisi Tandefelt : monessa roolissa / Pia Houni (toim.) 2006Swinfield, Rosemarie. Stage make-up - step-by-step....
Onko jossain listattuna kaikki arvonimen saajat? Asia, jota etsin koskee eräälle henkilölle annettua professorin h.c. arvonimeä, joka on saatu joskus 1950… 50 Koska arvonimi on myönnetty 1950- tai 60-luvuilla, kirjasta Arvonimet Suomessa 1917-1985, joka löytyy myös paikkakuntasi kirjastoista, pitäisi löytyä vastaus kysymykseesi. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.168648?sid=4471610163
Mistä löytyisi lapsille tietoa suomen historiasta ja äänestämisestä (vaalijärjestelmästä) yksinkertaistetusti? 31 Suomen historiasta löytyy helmet-kirjastojen hyllyistä erilaisia tietoteoksia ja kuvakirjoja myös lapsille. Tässä haussa käytettiin hakusanayhdistelmää "historia Suomi". Aineisto rajattiin lastenkirjallisuuteen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shistoria%20suomi__Ff%3Afac… Politiikan ja vaalijärjestelmän selittämisen suhteen sen sijaan helmet-kirjastojen lastenkirjallisuuden tarjonta on niukahko. Etenkin suomenkielisen aineiston:https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spolitiikka%20__Ff%3Afacetg… Haku "yhteiskunta" -asiasanalla antaa vähän enemmän tuloksia: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Syhteiskunta__Ff%3Afacetgen…  Otavan julkaisema lapsille sopiva teos Mitä on politiikka hankitaan varmasti helmet-...
Mistä Koivulan kaupunginosan kadunnimet Turussa ovat saaneet alkunsa? 50 Turun kadunnimistä saa parhaiten tietoa Turun karttapalvelusta. Karttanäkymän vasemmasta ylänurkasta löytyvästä valikosta voi valita nimistön, jolloin kartalla näkyvät esimerkiksi tiedot kadunnimistä (huom. karttapalvelulla kestää jonkin aikaa ladata nimistötiedot). Tietoa kadunnimistä löytyy kuitenkin hieman vaihtelevassa määrin. Joistakin nimistä löytyy paljonkin etymologista tietoa, kun taas toisten kohdalla tiedot ovat melko suppeat. Karttapalvelun valikosta voi myös valita kaavoituksen alta löytyvät nimistöalueet, jotka näyttävät tietyn alueen nimistön taustalla olevat yleiset linjaukset. Näitä ei kuitenkaan löydy kaikista Turun alueista. Munstenpellonkadusta karttapalvelussa on seuraava merkintä: "Munstenpelto on Muntion...
Mistä voisin tiedustella mahdollisia valokuvia, jotka on otettu 1950-1960 -lukujen aikana kohteesta Sepänkatu 24, Oulu? 60 Finna-haulla löysin kaksi valokuvaa Oulun Sepänkadulta. Linkki Finnaan Oululaisia kuvia voisi kysellä Kalevan arkistosta Linkki arkistoon tai Pohjois pohjanmaan museosta. Linkki sivulle  
ETSIN JUHANI LINNOISEN KIRJAA HELMETISTÄ SE TUNTUU OLEVAN KUMMAN KYSYTTY TEOS JA AINA LAINASSA MISTÄ MUUALTA SITÄ VOISI ETSIÄ 48 Juhani Linnoisen kirjoittama Katto pois! : 40 vuotta suomalaisessa ajoneuvoteollisuudessa (Turun Sanomat, 2000) on tosiaan melkoinen harvinaisuus kirjastojen kokoelmissa. Kuitenkin se on saatavana helmet-kirjastoista. Tällä hetkellä ainoa kappale on lainassa, eräpäivä on 27.3.2024. Voit varata kirjan ja saat sen haluamaasi helmet-kirjastoon. Varausjonoa teokseen ei juuri nyt ole. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1375608__Skatto%20pois__O…  
Mistä voisin löytää tiedon eri kirjastojen perustamisesta? 61 Somalaisen kirjastolaitoksen yleistä historiaa löydät esim. Kirjastokaistalta  Kirjaston tarina artikkelista. Sieltä löytyy myös runsaasti vinkkejä lähdeaineistosta. Linkki Kirjastokaista.fi Eri paikkakuntien kirjastohistoriaa löytyy usein paikallishistoriikeista. Espoon kirjastohistoriaa on koonnut kirjaksi Tuovi Määttänen teokseen Kun pienestä tuli suuri. Linkki helmet hakuun
Pitäisi saada selville milloin YKL:ään lisättiin sarjakuvat eli 85.3. Oma mielikuvani on 1970-80 -luvun vaihdetta. Sitä ennenhän sarjakuvia oli vain… 92 Luokka 85 alaluokkineen (85.1 Sadut, 85.2 Kuvakirjat, 85.3. Sarjakuvat) otettiin käyttöön vuonna 1991 julkaistussa luokitusjärjestelmän uudistuneessa versiossa: Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä. Taulukot (951-692-274-0).Hakemistoon termi sarjakuvat lisättiin todennäköisesti tätä edeltävässä muutoksessa 1970-luvulla ja vuonna 1975 ilmestyneessä Luokitusoppaassa (951-692-022-5) sarjakuvat ohjataan luokkaan 84.
Löytyyköhän mistään ukrainankielistä kirjaa, mikä kertoisi suomalaisesta yhteiskunnasta tai Suomen historiasta? 35 Suomen historiasta on ukrainaksi kaksikin teosta. Henrik Meinanderin Suomen historia julkaistiin vuonna 2009 ukrainaksi nimellä Ìstorìja Fìnljandìì̈ : lìnìì̈, strukturi, perelomnì momenti (Історія Фінляндії : лінії, структури, переломні моменти). https://finna.fi/Record/helmet.2076757?sid=4048128959 Vuonna 2002 ilmestyi teos Vid Velikogo Knjazivstva do sutšasnoi derzavi : polititšna istorija Finljandii vid 1809 roku (Suomen poliittinen historia 1809-2003, Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi ; per. z fin. Mikko Hautala, Viktor Pilipenko). https://finna.fi/Record/helmet.1752150?sid=4048188857 Teoksia ei ole kirjastoverkkosi kokoelmissa, mutta voit tilata ne kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.  Erillistä teosta Suomen...
Kuinka kauan some on ollut olemassa? 57 Sosiaalisen median historiasta on tietoa teoksessa Jaakko Suominen, Sari Östman, Petri Saarikoski & Riikka Turtiainen, Sosiaalisen median lyhyt historia sekä esimerkiksi Kai Niemisen artikkelissa , Sosiaalinen media, synnystä nykypäivään, https://markkinoinnintrendit.fi/s-kirjaimella-alkavat-sanat-85489/sosia…. Jälkimmäisessä kerrotaan alusta Sixdegreesin syntyneen vuonna 1997. Sen, MySpacen sekä Facebookin suosio kuitenkin räjähti 2000-luvun alkuvuosina 2002-2004. Blogista Organisaatioita ja viestintää löytyy sosiaalisen median aikajana, https://blogs.helsinki.fi/organisaatioitajaviestintaa/tag/somen-histori…
Kuka oli se Puolan kuningas, jonka ajoista alkaen juutalaiset saivat oikeuden harjoittaa uskontoaan Puolassa keskiajasta alkaen ja siten turvapaikan? 111 Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) on todennäköisesti kyseinen kuningas. Mm. hänen säätämänsä Wiślican perussääntö 1) paransi puolanjuutalaisten asemaa huomattavasti. Alla suora lainaus saksalaisen Wikipedian artikkelista Geschichte der Juden in Polen Googlen kääntämänä 2): "Kuningas Kasimir Suuri (1310–1370) omistautui ensisijaisesti maan laajentamiseen sekä maatalouden ja kaupan edistämiseen. Tätä varten hän harjoitti muun muassa juutalaisten ja talonpoikien suojelupolitiikkaa. Hänen aikalaisensa kutsuivat siksi kuningas Kasimiria "talonpoikien ja juutalaisten kuninkaaksi". Vuonna 1334 hän täydensi isoisänsä Bolesław hurskaan Calian yleistä etuoikeutta Wiślican perussäännön määräyksillä ja vuonna 1364 toisella säädöksellä. [8] Hän...
Saksan historia. Onko Saksan historiasta kirjoitettu kirjoja jotka käsittelisivät aikaa ennen maailmansotia? 90 Tässä kysymystäsi vastaavia kirjahakuja, tietokirjallisuutta ja romaanejakin. Hakutuloksissa myös aineistoa, jotka eivät niinkään käsittele Saksan historiaa, klikkaamalla kirjan kuvaa, saat teoksesta laajemmat tiedot. Mikäli alueesi kirjastoista ei kaikkia teoksia löydy, voit tehdä kaukolainapyynnön lähikirjastossasi.  Hakusanoilla Saksa, historia ja 1800-luku: http://tinyurl.com/Saksa-historia-1800  Hakusanoilla Saksa, historia ja 1700-luku: http://tinyurl.com/Saksa-historia-1700-luku  Hakusanoilla Saksa, historia ja 1600-luku: http://tinyurl.com/Saksa-historia-1600  Hakusanoilla Saksa ja historia: http://tinyurl.com/Saksa-histori  Hakusanalla Preussi: http://tinyurl.com/Preussi  Hakusanalla Saksalainen ritarikunta: http://tinyurl....
Nimi Aili, sen historiaa? 79 Wikipedia kertoo nimestä Aili:"Aili on alkujaan saamelainen naisen etunimi. Saamelaisilla sen tiedetään esiintyneen jo 1600-luvulla, ja suomalaisten keskuudessa se yleistyi 1800-luvun lopulla. Nykyään nimi on yleinen myös Virossa. Saamelaisilla nimi esiintyy myös muodossa Áile, ja muuallekin on levinnyt myös nimen inarinsaamelainen muunnelma Aila. Nimi Aili oli vuoden 2019 loppuun mennessä annettu 32 653 naiselle, joista suurin osa on syntynyt 1900-luvun alkupuoliskolla. Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1908 lähtien, ja nimipäivä on 17. syyskuuta." Linkki Wikipediaan. Sivusto nimipäivät.fi kertoo:" Aili on saamelainen nimi, jota on Suomessa esiintynyt jo 1600- ja 1700-luvuilla. Nimen suosiota ovat kasvattaneet Matti Kurikan näytelmä ”...
Kun kuljettiin hevosella, kuinka pitkän matkan voi päivässä kulkea ilman vaihtohevosta? 128 Keskimäärin päivämatka kärryillä kohtuullisen kuntoisella tiellä saattoi nousta 40 kilometriin tai ratsastettaessa täyttä laukkaa jopa yli 100 kilometriin. Nopea reki kevättalven hangilla puolestaan saattoi edetä jopa 90 kilometriä päivässä. Hevonen ei kuitenkaan jaksanut kulkea pitkiä matkoja nopeasti. Tämän vuoksi oli tarpeen joko vaihtaa hevosta säännöllisesti, tai lepuuttaa sitä. Lisäksi hevonen tarvitsi ruokaa, joka oli saatava matkan varrelta tai kannettava mukana. Huonokuntoisilla teillä matkustaminen oli sekä ratsastaen että kärryillä huomattavasti hitaampaa. Hyvä hevonen jaksoi lakeuksilla vetää kahta tai kolmeakin 150 kilon tynnyriä tervaa hyvällä tiellä, mutta mäkisemmissä maastoissa yksikin tynnyri oli tarpeeksi. Teiden...
Mistä voisi löytää tietoa 1900-1920 -luvuilla liikenteessä olleista suomalaisista kauppa- ja matkustajalaivoista ja niiden omistajista? 63 Kaikkien tuon ajan laivojen laivaluetteloa en löytänyt, niin kuin myöhemmät Suomen kuvitettu laivaluettelo-kirjat. Varustamoista on kylläkin kirjoitettu muutama kirja:  -Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö: 1883–1933 (sisältää laivaluettelon) http://tinyurl.com/Suomen-Hoyrylaiva-Osakeyhtio  -Vuosisadan merikirja: EFFOAn sata ensimmäistä vuotta 1883–1983 / Paavo Haavikko   Helmet -- Vuosisadan merikirja: EFFOAn sata ensimmäistä vuotta 1883-1983 / teksti ja kuvitussuunnitelma: Paavo Haavikko; [julk.] EFFOA-Suomen höyrylaiva oy  - Bore 1897–1997: Vuosisata suomalaista merenkulkua / Thure Malmberg (noin 100 sivuinen laivaluettelo mukana)http://tinyurl.com/Bore-yhtio  -Meren avara työkenttä: Höyrylaiva osakeyhtiö Bore 1897–1972 / Erik Lodenius http...
Milloin koulu alkoi Turussa vuonna 1974? 95 Vuonna 1974 koulut alkoivat 19. elokuuta. Koulut ovat todennäköisesti alkaneet ympäri Suomen samana päivänä, sillä vuonna 1974 julkaistun Turun kaupungin kunnalliskalenterin mukaan "koulutyö aloitetaan kouluhallituksen määräämänä päivänä elokuussa ja päätetään toukokuun viimeisenä arkipäivänä". Aloituspäivämäärä selviää esimerkiksi Turun suomalaisen yhteiskoulun sekä Turun lyseon vanhoista toimintakertomuksista.
Mistä voisin nähdä 1800-luvun ev.lut.kirkon kirkkokäsikirjaa eli toiselta nimeltään toimitusten kirjaa 68 Vuodesta 1694 vuoteen 1886 asti Suomessa oli käytössä Käsi-kiria, joka oli käännetty Ruotsin vastaavasta. Sitä voi selata Kansalliskirjaston digitoimana osoitteessa https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2199143  
Muistelen, että vanhassa joulurauhan julistuksessa kehotettiin välttämään turhia waloja. Tarkoitettiinko tällä valoa vai valaa? 105 Martti Rapolan artikkelissa "Suomenkielinen joulurauhan julistus 1600-luvulta" (teoksessa Historiallisia tutkimuksia Artturi H. Virkkusen kunniaksi hänen täyttäessään 60 vuotta. Toimittanut Turun Historiallinen Yhdistys, Turku 1924) on julkaistu kaksi versiota 1600-luvun lopulta peräisin olevasta joulurauhan julistuksesta. Niistä lyhyemmässä (joka sekin on huomattavasti nykyistä julistusta pidempi) sanotaan näin: "Toisexi manatan angarasti, etta idzecukin tällä Joulun Juhlalle cuin myös ainakin käytäwät idzens christelisest ia Jumalisest wältäden ylönsyömist, ylönjuomist, turhi waloi ia caickia muita Syndiä, iotka Jumalan lais owat pois kieldyt, nijn Jumala on idze Cullengin Sädylle hänen hywästi siunauxens andawa." Kyse on siis valasta,...
Onko mahdollisesti joku arkisto, josta löytäisin edesmenneen äitini avioeroon liittyviä päätöksiä (mm puolison väkivaltaisuus) noin vuonna 1954-1955? Olikohan… 99 Avioerot käsitteli vuodesta 1930 alkaen alioikeus. Arkistoituja asiakirjoja kannattaa tiedustella Kansallisarkistosta. Vuoden 1929 avioliittolain III osan 2. luvun 72§ todetaan: "Jos puoliso on tavoitellut toisen puolison henkeä tai törkeästi pahoinpidellyt häntä, olkoon tällä oikeus avioeroon." Tämä lainkohta oli ilmeisesti voimassa myös vuoden 1948 avioliittolaissa. Avioliiton historiaa on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa, joista voi mahdollisesti löytyä tietoa myös avioeroista ja niiden perusteluista: Haasio, Ari: Suomalaisen seksin historia Mahkonen, Sami: Johdatus perheoikeuden historiaan Nieminen, Armas: Suomalaisen aviorakkauden ja seksuaalisuuden historia : avioliitto- ja seksuaalikysymyksiä suomalaisen hengenelämän ja...