| Kuinka paljon maksoi kirjan lainaaminen Richardinkadun kirjastosta vuonna 1910? Miten lainaaminen silloin tapahtui, kun ei vielä ollut avoimia hyllyjä, joista… |
118 |
|
|
|
Teoksessa Helsingin nimikirja ja suomalainen osotekalenteri (1910) kerrotaan lainausmaksuista seuraavaa: "Lainausvuokra 5 p. nidos (kork. 1 kk.); 25 p. kuuk. nidos kerrallaan; 1 mk. 6 kuuk. 2 nid. yhtaikaa." Kirjastolla oli luettelo lainattavista kirjoista, mutta se ehkä valmistui vasta 1910 jälkeen, ks. Kirjastolehti 1.1.1920. Asiakkaan piti siis pyytää haluamaansa kirjaa kirjastonhoitajalta, joka haki sen varastosta. Työmies-lehdessä 9.8.1900 mainitaan, että Helsingin kansankirjastossa oli lasten lukusali, jossa pienokaiset saivat katsella kuvakirjoja. Pienetkin lapset olivat siis tervetulleita kirjastoon, mutta ilmeisesti Helsingin tilanne oli Suomessa poikkeuksellinen. En löytänyt tietoa, minkä ikäiset lapset saivat tulla yksin... |
| Mikä on Helsingin Ylipalontien nimen etymologia? Ruotsin-(Blekevägen) ja suomenkieliset nimet eivät tunnu vastaavan toisiaan? |
170 |
|
|
|
Ylipalontie (1952) on ryhmänimi (kasken- ja tervanpoltto), joka joidenkin muiden alueen kadunnimien tapaan sivuaa koko alueen nimeä, Paloheinää. Ylipalo viitannee liian voimakkaaseen tuleen tervanpoltossa, mutta selkeää linkkiä ruotsinkieliseen nimeen ei löytynyt. Helsingin kadunnimet, toinen korjattu painos 1981, s. 175. |
| Kuka on kirjoittanut kirjoja Balkanin niemimaalta, Keski-Euroopan Tsekeistä, Puolasta, Baltian maista, aina ulottuen läpi Lähi-Idän ja Arabian, ottaen huomioon myös Kaukasuksen? |
130 |
|
|
|
Ohessa joitakin alueiden ja maiden historiaa koskevia kirjoja, jotka löytyvät Vaski-kirjastoista:Itä-Eurooppa: Korpela Jukka: Itä-Euroopan historia keskiajalta 1700-luvulle https://vaski.finna.fi/Record/vaski.345813?sid=5142159869&sid=5142159869Baltia: Alenius Kari: Viron, Latvian ja Liettuan historia https://vaski.finna.fi/Record/vaski.367303?sid=5142162554Valko-Venäjä: Stenström Toni: Valko-Venäjä: vaiettu historia https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4278509?sid=5142185216Turkki: Alaranta Toni: Turkin historia : Atatürkista Erdoğaniin https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3918030?sid=5142169196Israel: Juusola Hannu: Israelin historia https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4369711?sid=5142181436Kaukasia: Lauren Anna-Lena: Vuorilla ei... |
| Onko Thomas Carlylen teosta "The French Revolution: A History (1837)" suomennettu? Carlylen suomenkielinen wikipedia artikkeli antaa ymmärtää, että olisi,… |
93 |
|
|
|
Yritin etsiä kyseistä teosta suomeksi, mutta tuloksetta. Sitä ei löydy esimerkiksi Finnasta. Wikipedian artikkelissa olevan tiedon täytyy siis olla virheellinen, tai sitten teos on huippuharvinainen. |
| Kaipaisin tietoa sekä suomalaisten että saamelaisten varhaishistorioista. Millaisia teoksia suosittelisitte? |
115 |
|
|
|
Tässä alustavaa listaa saamelaisten ja suomalaisten esihistoriaa käsittelevistä teoksista. Moni alla luetelluista käsittelee sekä saamelaisia että suomalaisia.Lehtola: Saamelaiset: historia, yhteiskunta, taideLehtola: Entiset elävät meissä : saamelaisten historiat ja SuomiItkonen: Suomen lappalaiset vuoteen 1945 osa 1 ja osa 2Wiik: Suomalaisten juuretLang: Homo Fennicus : itämerensuomalaisten etnohistoriaVirrankoski: Suomen historia : maa ja kansa kautta aikojenMuinaisuutemme jäljet : Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalleLisää teoksia löydät Keskikirjastojen Finnasta esimerkiksi yhdistelemällä seuraavia asiasanoja hakukentässä:esihistoria, asutushistoria, arkeologia, suomalaiset, saamelaiset, Suomi.Kirjojen... |
| Koska pelattiin kauden 1982-1983 avauskierros SM-liigassa? |
164 |
|
|
|
Jääkiekon SM-liiga avattiin 26.9.1982 HIFK-Ilves, SaiPa-Jokerit, Tappara-Ässät, Lukko-TPS, K-reipas-Kärpät -otteluilla. HS aikakone. Helsingin Sanomat 25.9.1982, s. 32. |
| MISTÄ VOISI LÖYTÄÄ KIRJOJA ESIM MERSUSTA HISTORIIKKI |
103 |
|
|
|
Alla linkkejä joista löytyy Mercedes-Benzin historiakirjoja suomeksi, useilla kielillä sekä Helmet-alueelta saatavia:-https://tinyurl.com/Mersun-historiaa-suomeksi-https://tinyurl.com/useilla-kielilla-https://tinyurl.com/paakaupunkiseudulla |
| Mistä löytäisin tietoa Muurmannin radan suomalaisista rakentajista? |
389 |
|
|
|
Muurmannin ratana tunnettu rautatie rakennettiin nopealla tahdilla noin kahdessa vuodessa. Rakennustyöt aloitettiin alkuvuonna 1915, ja rata avattiin liikenteelle marraskuussa 1916. Muurmannin rataa oli rakentamassa useita tuhansia suomalaisia, enimmillään rakennustöiden alkuvaiheessa lähes 6000. Suomalaiset toimivat niin kirvesmiehinä kuin lapiotyöntekijöinä. Suomalaisia pidettiin erittäin hyvinä kivityömiehinä. (Engman, Max: Suureen itään, s. 173)Max Engmanin kirjassa Suomalaiset Venäjällä : lähdeopas (Kansallisarkisto 2004) kerrotaan, että Muurmannin radan suomalaisrakentajista on tietoja lähinnä lääninhallitusten passipäiväkirjoissa ja radan rakennushallinnon arkistossa.Muurmannin radasta ja sen rakentamisesta, myös suomalaisista... |
| Yritän löytää tietoja siitä vaiheesta, kun ylioppilaskirjoitukset oli vielä pakko suorittaa Helsingissä. Voitko ehdottaa jotain kirjaa? |
83 |
|
|
|
Kerrassaan verraton lähdeteos aiheesta on Mervi ja Pekka Kaarnisen Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia (Otava, 2002). |
| Oliko kirjastossa kirjojen varaustoimintoa ennen tietojärjestelmiä, jos oli niin miten tämä toiminto oli silloin toteutettu? |
198 |
|
|
|
Varauksia tehtiin myös ennen tietojärjestelmää. Varausten muistaminen oli vain silloin haasteellisempaa.Varaukset merkittiin listaan kirjan nimen mukaan. Lista saattoi olla vihkotyyppinen tai myöhemmin "kehittyneempi" liikuteltava lista pienistä pahvisuikaleista, joihin kirjoitettiin kirjoituskoneella teoksen nimi. Suikaleet pujoteltiin sitten pieniin tauluisin kuin valokuvat kehyksiin.Kun kirja oli löydetty, katsottiin joko samasta listasta tai toisesta kortistosta varaajan nimi ja yhteystiedot. Jos lainaamiseen käytettiin vielä detroit-systeemiä, voitiin varaus merkitä kirjan lainauskorttiin, jolloin sen huomasi heti kirjan palautuessa.Nämä ovat hataria mielikuviani nuoruuden kesätöistä 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun... |
| Turussa sijaitsi Humalistonkadun loppupäässä ravintola Kantakrouvin yläkerrassa hotelli ainakin 70- ja 80-luvuilla. Oli kohtuuhintainen eikä nipottanut niin… |
238 |
|
|
|
Kantakrouvi sijaitsi osoitteessa Humalistonkatu 18. Samassa osoitteessa oli ainakin vuoden 1985 puhelinluettelossa Asuntohotelli Tuulimylly. |
| Ketkä ovat kuvassa? |
224 |
|
|
|
Ylhäällä vasemmalla: Ilkka Uljas Hakkarainen, ks. linkki.Ylhäällä oikealla: Matti Kullervo Hämäläinen, ks. linkki.Alhaalla vasemmalla: Niilo Klaus Kaila, ks. linkki.Alhaalla oikealla: Penna ent. Benjam Konttila, ks. linkki. |
| Birma on jonkinlaisen pyhän kissan nimi, Onko kyseessä egyptiläisten pyhä kissa? |
152 |
|
|
|
Pyhä Birman Kissa ry:n kotisivuilla kerrotaan kissarodun alkuperään liittyvästä legendasta, jonka mukaan Birman kissa olisi Himalajan vuoristosta. Kaukoidästä Eurooppaan tämä kissarotu on saapunut 1900-luvun alussa. Se ei siis ole yhteydessä egyptiläisten pyhään kissaan.https://birma.fi/pyha-birma/legenda-ja-historiaa/Kissojen historiasta ja myyteistä voi lukea lisää esimerkiksi Petri Pietiläisen kirjasta Kissojen maailmanhistoria https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2253195?sid=5094165358 |
| Örön saarella on kaksi valtavaa Oubouhov-tykkiä. Löytyykö mistään tietoa miten, millä aluksella ja mistä tykit Örööseen tulivat? |
425 |
|
|
|
Johanna Pakolan teoksesta Örön linnake (2015) löytyy luku ”Örön tykit” (s. 87–96), jossa kuvaillaan seikkaperäisesti linnakkeen tykkejä. Teoksessa esitettyjen tietojen mukaan Örössa sijaitsi vielä sen siirryttyä Suomen valtion hallintaan vuonna 1918 useita Obuhovin teräsvalimolla sekä Permin teräsvalimolla Venäjällä vuosina 1901–1915 valmistettuja tykkejä. Tykkien numerot, kaliiperit, valmistusvuodet sekä valmistuspaikat on lueteltu teoksessa tarkasti. Listauksen mukaan saarella on vuonna 1918 sijannut neljä 12 tuumaista Obuhov-tykkiä, joista kaksi on vielä paikallaan. Nämä neljä tykkiä on valmistettu Obuhovin teräsvalimolla vuosina 1914–1915. Myös Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY)... |
| Missä säilytetään Crichton-Vulcanin arkistoa vv. 1940-1944? |
125 |
|
|
|
Ab Crichton-Vulcan Oy:n arkistoa (1860–1984) säilytetään Kansallisarkiston Turun toimipaikassa. Kansallisarkiston tietojen mukaan ”aineistossa on sisäisiä aukkoja, mutta ei kuitenkaan kaikissa asiakirjasarjoissa. Parhaiten on säilynyt liike- ja tilauskirjeenvaihto sekä kirjanpitoon liittyvät asiakirjat. Yksi keskeisimmistä asiakirjasarjoista, pöytäkirjat, päättyy jo vuoteen 1939. Lisäksi konseptiluonteista aineistoa on säilynyt kirjetoisteita lukuun ottamatta suhteellisen vähän.”Kansallisarkiston Turun toimipaikassa säilytetään lisäksi aineistokokonaisuutta Ab Crichton-Vulcan Oy, Köysitehtaan arkisto (1921–1954). Crichton-Vulcan Oy:hyn liittyvää aineistoa saattaa myös sisältyä aineistokokonaisuuteen Oy Wärtsilä Ab:n Värtsilän rautatehtaan... |
| Mitä tarkoittaa pelikorttimaksu? |
206 |
|
|
|
Kyseessä ovat ilmeisesti pelikorttiverot. Pelit ovat olleet ja ovat vieläkin monessa maassa erityisen veron kohteena. Pelikortit tulivat verotuksen kohteeksi Ruotsissa ja siis myös Suomessa ensimmäisen kerran 1700-luvulla, jolloin veroa kannettiin leimamaksun muodossa. Pelikorttiverotuksen historia autonomian aikana alkaa vuodesta 1842, jolloin säädettiin Suomessa valmistetuista pelikorteista suoritettavaksi leimamaksua.Lähde:Esko Linnakangas & Leila Juanto 2020. Synti- ja haittaverokirja : Anekaupasta paheveroihin ja kompensaatiomaksuihin .S. 196-198 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-69372-2-9Lisää peliveroista:Juanto, L. A., & Linnakangas, E. (2018). Peliverot - vanhaa ja uutta. VEROTUS-LEHTI, 68(5), 606-609. |
| Lähdeaineistoa Suomen kartanolaitoksen ja historiallisesti merkittävien kartanoiden esittelyyn. |
75 |
|
|
|
Tein tarkennetun haun Kirkes verkkokirjastoon hakusanoilla kartanot, Suomi ja kulttuurihistoria. Rajasin haun suomenkielisiin tietokirjoihin.Kartanohistorian alustukseksi voisi olla hyvä lukea vaikkapa Suolahti, Gunnar: Suomen kulttuurihistoria. 3, Sääty-yhteiskunnan aika 2.Hyviä lähteitä voisivat olla molemman Jussi Iltasen Kartano kirjat ja Bo Lönnqvistin Kartanot ja rusthollit Helsingin seudulla. Linkki Kirkes-hakutulokseen.Aineistoa voi varata itse verkossa kirjautumalla verkkokirjaston sivulle kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla.Järvenperän kirjasto auttaa tarvittaessa tilaamisessa. Kirjaston asiakaspalvelu: kirjasto@jarvenpaa.fi (09) 2719 2536Tein myös tarkennetun Finna-haun sanoilla kartanolaitos, suomi ja historia. Hakutulos... |
| Mistä voi löytää Ilta-Sanomien lokakuun numerot vuodelta 1975? |
390 |
|
|
|
Vanhat Ilta-Sanomat on luettavissa mikrofilmattuina Pasilan kirjastossa [Säilytys: mikrofilmit (29.2.1932-) (ei lainata)]. Lokakuun 1975 lehdet löytyvät kokoelman mikrofilmirullalta "Ajanjakso 26.09. - 23.11. 1975" (1).Mikrofilmit luetaan ja tallennetaan lukulaitteella:Digitaalinen mikrofilmien lukulaite. Laitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mahdollisuus paperikopioihin: 0,50 € / kopio, koko A3. Ei internet-yhteyttä. Lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fiMyös kansalliskirjastossa voi lukea vanhoja Ilta-Sanomia (2). Osa vanhemmista Iltiksistä on luettavissa myös netissä: Linkki verkkoaineistoon 1932-1939https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1695611?sid=... |
| Löytyiskö mitään teoksia, joista voisi lukea hiusmuodin historiasta Suomen alueella ennen 1800-lukua? |
123 |
|
|
|
Hiusmuodin historiasta löytyy melko runsaasti teoksia, mutta erityisesti Suomen alueen 1800-lukua edeltäneen ajan naisten hiusmuodista ei valitettavasti juuri teoksia ole. Suosittelen tutustumaan eurooppalaista muotia ja hiusmuotia yleisemmin käsitteleviin teoksiin sekä naisten muodin ja pukeutumisen historiaan Suomen alueella. Näistä saattaisi löytyä tietoa myös hiusmuodista.Kampausten ja hiusmuodin historiasta löytyy jonkin verran yleisteoksia, joissa esitellään myös eurooppalaista hiusmuotia ennen 1800-lukua. Tällaisia ovat esimerkiksi Victoria Sherrowin Encyclopedia of Hair: A Cultural History (2006), Irina Syromjatnikovan Kampausten historia (1989), S. P. Školnikovin Historialliset päähineet, kampaukset ja korut (1984) ja Maire... |
| Muistan lukeneeni tai kuulleeni Helsingin Laaksossa/keskuspuistossa sijainneista mökeistä/huviloista. Selkeitä kohtia mökeille on vielä havaittavissa mm… |
194 |
|
|
|
Laakson asuijamistoa 1900-luvun alkupuolella luonnehditaan useammassa lähteessä huvila-alueeksi:"Laakso luettiin vielä vuoden 1924 henkikirjoissa kaupungin ulkopuolisiin alueisiin, josta Helsingin kaupunki oli lunastanut maita. Laakson huvila-alue oli jaettu asuntopalstoihin. Sen takana alkoivat Grejuksen eli Reijolan tilan maat - yksi sen ulkopalsta sijaitsi nykyisen Reijolankadun paikkeilla. Laakson sairaala valmistui 1929 keuhkotautisten hoitolaitokseksi. Sitä ei rakennettu hetkeäkään liian aikaisin, sillä tuberkuloosi oli tuohon aikaan tappava kansansairaus."Rakennukset toki näyttävät huomattavasti vaatimattomammilta kuin Meilahden huvila-alueella.
Turuntie (= Mannerheimintie 69, 71). Huviloita Lääkärinkadun kulmassa. Helsingin... |