heraldiikka

8 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–8.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
J.K. Paasikiven vaakunassa on isoa H-kirjainta muistuttava kuvio. Mitä se mahtaa tarkoittaa? 313 15.7.2020 Kuvio on luultavimmin tyylitelty muuriankkuri. (vrt. Akaa)  Muuriankkuri symboloi yhtenäisyyttä ja yhdistämistä. Paasikivi yrittikin uransa aikana aina neuvotella, sovitella ja toimia diplomaattisesti. Kansallisbibliografia Heraldisia värejä ovat kulta, hopea, punainen, sininen, vihreä, purppura ja musta. Paasikiven vaakunaan valikoitunut sininen varmaan yhdistyy Suomen lippuun, vesistöihin ja Suomalaisen puolueen väri. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sininen J.K. Paasikiven vaakuna Vaakunasta voisi varmaan tiedustella myös Suomen heraldisesta seurasta.
Yritän löytää tietoa Pistolekors -suvun vaakunasta. Siinä on kaksi pistoolia, mutta miksi. Löytyykö lähdeteoksia? 874 23.3.2018 Pistolekors-suvun vaakunasta löytyy tietoa kirjasta Gustaf Elgenstierna (1930): Den introducerade svenska adelns ättartavlor : med tillägg och rättelser. 5, Lind af Hageby - von Porten , sivulta 725. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (99.3 ELG). Vaakunan tarina liittyy suvun edustajaan, joka 1600-luvulla pelasti kuninkaan ja sai palkinnoksi mm. aateloinnin ja vaakunan. Aatelointitilaisuudessa hänen piti ampua kahdella pistoolilla ristikkäin.
Tahtoisin kysyä heraldiikkaan liittyvistä sanoista. Gunilla Besen (n. 1473-1553) vaakunakuvaa on ruotsiksi kuvattu sanoilla "sparre över en stolpvis ställd pil… 852 28.4.2015 Besen suvun vaakunaa ei löydy suomalaisia vaakunoita käsittelevistä kirjoista tai muista lähteistä. Gunilla Bese syntyi Ruotsissa, joten ehkä häntä ei pidetä suomalaisena. Heraldiikan sanastoista en löytänyt parru- tai orsi-termejä. Sanastoja ja eri sukujen vaakunoita kuvailevia kirjoja kuitenkin on, joten niiden kautta voisivat sopivat termit löytyä. Tällaisia teoksia ovat ainakin nämä: - Suomalaisia vaakunoita: henkilöitä, sukuja, yhteisöjä (toimittaneet Topi Railo, Heiz Sturmer, Tapani Talari) - Heraldiikan opas (toimittanut Kimmo Kara) - Kimmo Kara, Vaakunaselitys - Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa (toimittaneet Antti Matikkala ja Wilhelm Brummer) Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
Kuorollamme on ollut käytössä standaari. Minulla on äitini jäämistöstä kuoron standaari. Nyt selvitellään, olisiko mahdollista ottaa standaari uudelleen… 692 22.5.2013 Suomen Heraldinen Seura ylläpitää vaakunarekisteriä. Jos kuoronne standaari on aikoinaan sinne rekisteröity, niin saatte ilmeisesti tarvittavat tiedot sieltä. http://www.heraldica.fi/Toiminta/Rekisteri/rekisteri.htm Suomen Heraldiseen Seuraan kannattaa ottaa yhteyttä standaariin liittyvissä kysymyksissä ja myös uuden suunnittelussa. http://www.heraldica.fi/Etusivut/suomi.htm Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta: Jari P. Havia ja Pentti J. Mäntynen, Liputusopas - tietoa liputuksesta ja lipuista, 1998 Heraldiikan opas (toim. Kimmo Kara), 1998 Olof Eriksson, Heraldiikka ja symbolit. Opas heraldisten tunnusten muotoilun perusteisiin, 1982 Kimmo Kara, Vaakunaselitys. Opastusta vaakunaselityksen laadintaan, 2010
Onko olemassa mitään/missään tietokantaa, josta voisi saada selville tietyn suvun esiintymisen Johann Siebmacherin aatelis"kalentereissa", joita on useampi… 1009 10.9.2011 Siebmacherin vaakunakirja on kokonaisuudessaan käsittänyt 119 nidettä. Alunperin vaakunakirjan kirjoitti Johann Siebmacher ja sen jälkeen on ilmestynyt lukematon määrä uusia painoksia, joissa näkyy vuosien 1605-1961 ajalta n. 50 eri kirjoittajan ja vähintään 13 eri vaakunapiirtäjän käsiala. Nimi "Siebmacher" säilyi kuitenkin koko ajan. Vanhaksi Siebmacheriksi (Alte Siebmacher)kutsutaan tavallisesti 1600-luvun alussa kirjoitettua vaakunakirjaa, joka silloin oli yksi ainoa kirja ja siinä oli ainoastaan vaakunoita. Sen jälkeen uusia painoksia (Neue Siebmacher) on kirjoitettu lukuisia ja samalla muutettu järjestystä ja muotoa ym. ja tänä päivänä teos käsittää 60 nidettä, jaettuna aatelisiin, kreiveihin ja porvareihin sekä alueisiin ja...
Olen kiinnostunut Tallinnan vaakunoista. Niissä on kuvattu mm. kolmea "leijonaa" . Leijonista käytetään termiä "three lions passant guardant". Miten tuon voisi… 2576 7.6.2010 Tallinnan kaupungin suuressa vaakunassa: http://www.rk.ee/symb/tallinns.html on kuvattuna kolme kruunattua sinistä leijonaa (tai pantteria) kultaisella vaakunakilvellä. Vaakunakilven yläpuolella on hopeinen kypärä, jonka päällä punaiseen asuun pukeutunut kruunattu naishahmo. Nelijalkaiset vaakunaeläimet esitetään vaakunoissa tietyissä tyypillisissä asennoissa, joille on olemassa omat heraldiset terminsä. "Passant" tarkoittaa kävelevää eläintä, jonka toinen etujalka on nostettu ylös. "Guardant" (tai gardant) viittaa puolestaan kohtikatsovaan pään asentoon. Kolme vaakunaleijonaa on vanhimpia Tallinnan ja Viron symboleja. Ne periytyvät jo Baltian ristiretkien ajalta 1200-luvulta, ja Tanskan kuninkaan Valdemar II:n (1202-1241) vaakunasta....
Hyvää päivää! Sain mustavalkoisen kuvan Karjalan Jaakkiman knaapien vaakunasta. Isoäitini suku, Patrakka, oli osallinen. Mistä saisin tietoa asiasta? 1777 15.2.2010 Tarkempaa tietoa suomalaisten sukujen vaakunoista kannattaa tiedustella Suomen Heraldisesta Seurasta (http://www.heraldica.fi). Seuran kotisivuilta löytyy mm. tietoa vaakunaselityksestä ja porvarisvaakunarekisteri, joka sisältää 1300 vaakunapiirrosta selityksineen. Mikkelin maakunta-arkistossa (http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…) säilytetään entisen Viipurin läänin asiakirjoja, muun muassa luovutetun alueen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoja, joista maakunta-arkisto antaa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä.
Mistä löytyisi kuva (mieluummin värikuva) Ruotsin ritarihuoneeseen merkityn nyttemmin sammuneen aatelissuvun Segebade von Krummenhagen vaakunasta. 2988 25.2.2000 Jos suku Segebade von Kummenhagen ei ole rekisteröity Suomen eikä Ruotsin ritarihuoneella, sen vaakunaa todennäköisesti ei löydy tavallisista lähteistä, joissa on kuvia vaakunoista kuten Elgenstierna: Den introducerade (=rekisteröity) svenska adelns ättartavlor tai Karl Arvid Klingspor: Sveriges ridderskaps och adels wapenbok. Viimemainitussa kyllä on Segebadenin sukujen vaakunat (aatelissuku numero 1852 ja vapaaherrallinen suku numero 285, joiden vaakunassa on hirvensarvi). Segebaden von Kummenhagenin-suvulla on erillinen oma vaakuna, jossa on kaksi tähteä. Ei-rekisteröidyt suvut löytyvät kirjasta Kalender över i Sverige levande ointroduserad adel. Sivulla 274 vaakunaa kuvaillaan, mutta kuvaa ei löydy. Teoksessa Hans Jäger-Sundstenau:...