| 80- luvun alussa luin paksun kirjan, jonka nimi muistaakseni oli Sam. Se kertoi teinipojasta, joka odotti sydänsiirrettä. Tuolloin kirja teki syvän vaikutuksen… |
63 |
|
12.4.2024 |
|
Kyseessä voisi olla Victoria Poolen Torstain lapsi (WSOY, 1981), "Äidin kertoma dramaattinen tositarina vaikeaa sydänsairautta potevan 17-vuotiaan Samin ihmeenkaltaisesta pelastumisesta." |
| Ystävä kertoi sellaisesta suomalaisesta kirjasta, jossa naiset kertoivat, kun olivat nuorene kotiapulaisena perheissä. Siinä oli noin 10 eri naisen kertomusta… |
60 |
|
14.3.2024 |
|
Kyseessä voisi olla Minna Kilkin toimittama teos Kotiapulaiset : muistoja sadan vuoden ajalta (SKS, 2006).
https://www.finna.fi/Record/vanamo.201994?sid=4170478449 |
| Onko kirjaa Juho Vesaisesta? |
85 |
|
15.5.2023 |
|
Pekka Antinpoika Vesaisesta tai Juho Vesaisesta on kirjoitettu monissa tietoteoksissa. Lisäksi hän esiintyy kaunokirjallisuudessa. Näitä julkaisuja voi etsiä Finna.fi-palvelusta hauilla Pekka Vesainen ja Juho Vesainen. |
| Olin vuonna 1977 Helsingissä koulukypsyystestissä, jossa selvitettiin valmiuttani aloittaa koulunkäynti 6-vuotiaana. Voisivatko testitulokset olla vielä… |
106 |
|
24.4.2023 |
|
Helsingin kaupunki toteaa sivuillaan, että vanhempia (ennen vuotta 1996) peruskoulun päättö- ja erotodistuksia voi kysyä kaupunginarkistosta. Sikäli voisi ajatella, että samasta paikasta kannattaa kysellä muitakin vanhempia koulunkäyntiin liittyviä papereita. Kyselyn pystyy tekemään tietopyyntölomakkeella. |
| Onko vastaavia kirjoja olemassa kuin uusi sarjakuvaversio Anne Frankin päiväkirjasta? |
95 |
|
12.4.2023 |
|
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Ulla Etton Nuori Priitu -sarjakuvaromaanissa seurataan talven 1917-1918 tapahtumia 17-vuotiaan Priitun ja muiden rovaniemeläisten nuorten silmin. Osa sen henkilöistä on historiallisia, osa fiktiivisiä.
Reetta Niemensivun Maalarisiskot kertoo neljän suomalaisen naistaiteilijan - Helene Schjerfbeckin, Helena Westermackin, Maria Wiikin ja Ada Thilenin - ystävyydestä, opinnoista, matkustamisesta, rakkaudesta ja unelmien tavoittelusta aikana, jolloin taidetta tekeviin naisiin suhtauduttiin vielä epäillen.
Patric Nyströmin Viikinki Siiri -sarja on seikkailullista, viikinkiaikaan sijoittuvaa sarjakuvaa. Giovanni Di Gregorion Sisarukset Grémillet -sarjassa Sarah, Cassiopée ja Lucille selvittävät menneisyyteen... |
| Miltä vuodelta on tämä kuva, jossa on Kristiina Halkola ja Eero Melasniemi? Tarkoitan ensimmäistä kuvaa. https://www.google.fi/search?q=kristiina+halkola&hl=fi… |
87 |
|
2.2.2023 |
|
Halkolan 75-vuotisjuhlapäivän kunniaksi vuonna 2020 Iltalehdessä julkaistun jutun kuvituksena ollut kotialbumin valokuva Halkolasta ja Melasniemestä on otettu kesällä 1976. Sama kuva sisältyy Pirkko Vekkelin elämäkertateokseen Kristiina Halkola : jos rakastat (Minerva, 2011). |
| Luin historiaa harrastavana joskus että unionikuningas Kristian II olisi " esikruunattu " Turussa, koska epäiltiin ettei Kristian polittisista syistä virkaan… |
112 |
|
10.1.2023 |
|
En löytänyt mainintaa Kristian II:n esikruunauksesta Turussa ainakaan Heikki Ylikankaan kirjasta Kustaa Vaasa ja hänen uhmaajansa (2021), jossa myös Kristianin henkilöhistoriaa avataan.
Kirjassa kerrotaan, että kuningas Hannun (Hans) kuoltua Kristian II valittiin Tanskan ja samalla ainakin periaatteessa pohjoismaisen unionin kuninkaaksi vuonna 1513. Kirjassa ei mainita tämän kruunajaistilaisuuden tapahtumapaikkaa. Ennen kruunajaisiaan Kristian melkein menetti Tanskan kruunun sedälleen Holsteinin herttualle Fredrikille. Kristian onnistui kuitenkin nousemaan valtaistuimelle tehtyään ensin Tanskan ja Norjan valtaneuvostojen kanssa sopimuksen, joka laajensi hengellisen ja maallisen aristokratian erioikeuksia samalla kaventaen vastaavalla... |
| Mistä löydän videoita missä kotimaiset huippu mallit kertovat työstään ja mistä voin lukea siitä? |
74 |
|
9.8.2022 |
|
Tuore kirja, jossa suomalainen huippumalli kertoo elämästään on Emilia Salorannan kirjoittama kirja Anne Kukkohovista. Heli Vaarasen kirja Sunnuntaina Manhattanilla, Eija Pokkisen Kiiltokuvatyttö ja Kati Lepistön Silmänräpäys ovat myös valokuvamallien muistelmakirjoja. Suurin osa kirjoista, jotka kertovat valokuvamallien ja missien työstä ja elämästä on jonkun muun kirjoittamia ja niissä käsitellään paljon muutakin kuin varsinaisia työtehtäviä. Aina voi tietysti myös pohtia missä menee raja valokuvamallien ja varsinaisten huippumallien välillä.
Videoita aiheesta en löytänyt, mutta televisiosta voi seurata Suomen huippumalli haussa -ohjelmaa. Siitä saa ainakin jonkinlaisen käsityksen mallin työstä. Uuden kauden mallikokelaat on juuri... |
| Irja Lastusen koirat |
155 |
|
19.5.2022 |
|
Mielenkiintoista kyllä, tutkimani lähteet ovat yhtä lailla eri mieltä Lastusen koirien rodusta kuin kysyjä ja hänen tuttavansa.
Kristiina Harjulan Unelma Pispalasta -kirja kertoo muistitietona Irja Lastusesta seuraavaa: "'Sillä oli saapashousut, valtavasti koruja, musta tukka nutturalla kuin espanjalaisella flamenco-tanssijalla, kirkkaanpunaista huulipunaa ja neljä suurta susikoiraa.'"
Rauno Viinikan tositapahtumiin perustuva romaani Irja Lastusen perintö asettuu tekstissään vinttikoirien kannalle: "– Mutta oli se näky! Arvi puheli, – kun Irja käveli parin vinttikoiran kanssa Epilän mutkaan päin." Viinikan romaaniin kansikuvan tehnyt Satu Cozens on kuitenkin pannut kirjan kanteen Lastusen kahden schäferin kanssa.
Helvi Jokisen... |
| Kuoliko Matti Ahteen isä Matin ollessa 13-vuotias? Uskon kyllä tähän, mutta netistä löytyy myös tietoa, että olisi kuollutkin vuonna 1983, eli huomattavasti… |
192 |
|
28.4.2022 |
|
Matti Ahde oli 13-vuotias 1958–59, joten Geni.comin 1983 täsmää paremmin sen suurpiirteisen ajoituksen kanssa, jonka hän muistelmissaan antaa Risto Ahteen kuolemalle: "Isäni kuoli 1980-luvun alussa -- vähän alle kuusikymmentävuotiaana." – Matti Ahde & Timo Hakkarainen, Matti Ahde : sähkömies (s. 351) |
| Milloin Matti Ahde muutti pois Oulusta? |
106 |
|
27.4.2022 |
|
Muistelmateoksessaan Matti Ahde : sähkömies (WSOY, 2013) Ahde kiteyttää asuinpaikkahistoriansa näin: "Muistoni kaksikymmentävuotiaaksi saakka liittyvät tiiviisti Ouluun ja sen lähiympäristöön. Vuoden 1970 eduskuntavaaleista alkoi edelleen jatkuva Helsinki-vaihe. Näiden jaksojen väliset pari vuotta Kauniaisissa [1966-68] olivat siirtymävaihe kahden maailman välillä." (s. 83)
Kauniaisissa Ahde opiskeli Työväen akatemiassa, mistä hänen oli tarkoitus jatkaa Tampereen yliopiston yhteiskunnalliseen opetusjaostoon. Perhesyyt saivat Ahteen kuitenkin luopumaan tästä suunnitelmasta: " -- tunsin velvollisuudekseni palata Ouluun ja unohtaa Tampereen". Hän onnistui saamaan työpaikan Sosialidemokraattisen nuorison keskusliiton (SNK) järjestöohjaajana... |
| Suosittelisitteko sosiologisia omaelämäkertoja, joissa oman elämän tarkastelun kautta kerrotaan jotain laajempaa yhteiskunnasta. Erityisesti kiinnostaa tarinat… |
179 |
|
4.3.2022 |
|
Helmet-kirjastojen valikoimista löytyi aiheeseen sopivia kirjoja, vaikka suurin osa niistä ei ole omaelämäkertoja.
Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa : nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta / Katriina Järvinen ja Laura Kolbe. – Helsinki : Kirjapaja, 2007 (Hämeenlinna : Karisto Oy:n kirjapaino).
Kauaksi kotoa : muutoksen sukupolvi kertoo / [toimittaneet:] Anja Salokannel ja Kaija Valkonen. - Helsinki : Kirjapaja, 2012 (Hämeenlinna : Kariston Kirjapaino).
Muurarin pojasta miljonääriksi : Anders Wiklöfin tarina / kirjoittanut Staffan Bruun ; suomentanut Meri Kuula-Bruun. - Helsinki : Kustantamo S&S, 2019.
Sylvi-Kyllikki Kilpi : matka valtakunnan vaikuttajaksi / Jaana Torninoja-Latola. - Helsinki : Into, [2021]
Pienet suuret... |
| Etsin Ester Ståhlbergista elämäkertaa mutta en ole löytänyt. Voiko edes olla mahdollista..? |
185 |
|
7.2.2022 |
|
Ester Ståhlbergista ei ole varsinaista elämäkertaa tehty. Hänestä kerrotaan kuitenkin useassa muussa teoksessa:
Päivi Storgård : Olet valaissut minun tietäni: presidenttien puolisot (S&S 2017) ss7-17.
Kaija Valkonen& Elina Koivunen: Suurin on rakkaus (WSOY 1997) ss119-138.
Salme Saure: Maamme ensimmäiset naiset (Gummerus, 1995)
Havu, Toini: Maan äitejä : kirja Suomen tasavallan presidenttien puolisoista ( WSOY 1966)
Näiden lisäksi WSOY on julkaissut Ester Ståhlbergin päiväkirjat:
Ester Ståhlbergin kauniit, katkerat vuodet: presidentin rouvan päiväkirja 1920-25 ( WSOY 1985)
Ester Ståhlbergin voittojen ja tappioiden vuodet: päiväkirja 1926-1934 (WSOY 1986)
Ester Ståhlbergin sodan ja rauhan vuodet: päiväkirja 1935-1947 (WSOY 1987... |
| Onkohan tällaista persoonaa tutkittu? Oksanen, Tahvo Nikolai (Niko),kansakoulunopettaja, kunnallisraatimies, Helsinki.* Vieremä 26.12.1899; k. 26.8.1973… |
182 |
|
4.10.2021 |
|
Finna.fi-tiedonhakupalvelusta ei löytynyt elämäkertoja eikä muita teoksia tai varsinaisia tutkimuksia kyseisestä henkilöstä. Niko Oksanen on kyllä itse julkaissut tai ollut mukana kirjoittamassa ja julkaisemassa useita teoksia.
Wikipedian artikkelista löytyy viittaukset teoksiin Iisalmelaisia kirjailijoita ja Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. Ensimmäinen lienee matrikkeli, jonka koko nimi on Heikki, Helvi ja Juhani : Iisalmen kotiseutukirjailijat kahden vuosisadan ajalta. Jälkimmäinen taas näyttäisi olevan Aapeli ja muita tuttavia : pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia.
Lähteitä:
Finna.fi. Aapeli ja muita tuttavia : pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. https://www.finna.fi/Record/kuopio.... |
| Luin muutama vuosi sitten tuoreen teoksen Hitleristä ja muista kolmannen valtakunnan "merkkihenkilöistä". Tietokirjan kirjoittajat olivat suomalaisia… |
210 |
|
30.8.2021 |
|
Kyseessä voisi olla Markku Jokisipilän teos Hitlerin kopla : 20 natsi-Saksan johtajaa (WSOY, 2017). |
| Kumpi seuraavista nimistä on oikein kirjoitettu? Minna Talvik-Palmgren vai Minna Talwik-Palmgren? Suomenkielisessä Wikipediassa on artikkeli ensimmäisellä ja… |
264 |
|
23.9.2020 |
|
Molemmat muodot ovat oikein. Laulutaitelija Minna Talwik/Talvik-Palmgrenin (ent. Talwik-Rikala) virolaisen isän sukunimi kirjoitettiin Talwik. 1900-luvun alkupuolella suomen kielessä v ja w olivat vielä täysin vaihtoehtoisia, kunnes uusi tulokas v alkoi korvata vanhahtavaa w-kirjainta myös erisnimissä. Eroa ei koettu merkittäväksi, kuten näkee laulajaa käsittelevistä 1920-30-luvun sanomalehtijutuista. Säveltäjä Selim Palmgrenin elämäkerrassa puolison nimi esiintyy molemmissa kirjoitusmuodoissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=minna%20talvik%20talwik&orderBy=RELEVANCE
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/voi_wee%21
https://outi.finna.fi/Record/outi.920503 |
| Onko olemassa suomeksi kattavaa kirjaa kennydyn suvusta? |
196 |
|
10.6.2020 |
|
Kattavin suomenkielinen Kennedyn "klaania" käsittelevä kirja taitaa olla JFK:n äidin Rose Kennedyn On aika muistella (WSOY, 1974), joka kattaa suvun vaiheet 1800-luvun lopulta 1970-luvun alkuun. |
| Kuoliko virolainen runoilija ja esseisti Valmar Adams (s. 1899) vuonna 1992 vai 1993? |
158 |
|
10.6.2020 |
|
VIAF-nimiauktorisointipalvelussa (Virtual International Authority File) Adamsin kuolinvuodeksi on merkitty 1993. Tarton yliopiston vuosikirjassa julkaistu muistokirjoitus täsmentää hänen syntymä- ja kuolinpäivikseen 30.1.1899 ja 15.3.1993.
http://viaf.org/viaf/311306250/#Adams,_Valmar |
| Olen lukenut vuosia sitten kirjan, joka kertoo neuvostoliittolaisen naisen ja englantilaisen lähetystövirkailijan rakkaustarinan. Heidän poikansa matkustaa… |
142 |
|
17.3.2020 |
|
Etsitty kirja saattaisi olla Owen Matthewsin Stalinin lapset : sodan ja rakkauden arvet (Otava, 2009)
Owen Matthews on tehnyt matkaa omille juurilleen tienviittoina asiakirjat Stalinin salaisen poliisin käsiin kuolleen isoisän vaiheista sekä vanhempien riipaisevat rakkauskirjeet kylmän sodan ajalta.
Matthews kertoo isänsä ja äitinsä traagisen rakkaustarinan ja valottaa läheistensä kautta Stalinin hirmuvallan aikaa. Älykkään tarkastelun alle joutuvat myös Neuvostoliiton romahtaminen ja nyky-Venäjä uusrikkaineen sekä hänen omat kokemuksensa nuorena reportterina 1990-luvun Moskovassa, anarkian, huumeiden ja väkivallan maailmassa. |
| Kuuntelin radiostaTarinatarha-ohjelmaa, jossa luettiin Arvid Järnefeltin Vanhempieni Romaanista luku, joka kertoo Vasili Ivanovitsh Jakovlevista, kirjailijan… |
200 |
|
14.1.2020 |
|
Kirjallisuushistorioista en löytänyt jälkeäkään Jakovlevista, mikä ei Järnefeltin kuvauksen perusteella varsinaisesti yllätä. Hänen luonnehdinnassaan "runoilija ja suuri haaveilija" lienee paino ollut vankasti jälkimmäisellä osalla. Jakovlev, "saksalaisäidin saksankielinen poika", oli kielitaitoinen matkailija ja itsekin runoja kirjoittamaan ryhtynyt kirjallisuuden ja taiteen tuntija. Julkaistiinko Jakovlevin runoja koskaan jää epäselväksi; niin kuin Järnefelt kirjoittaa, "mikä oli runojen lopullinen kohtalo, en tiedä." On siis täysin mahdollista, että Vasili Ivanovitsh Jakovlev oli yksi niistä maailmanhistorian suurista elämäntaiteilijoista, joiden vaiheita ei sen suuremmin ole elämäkertoihin kirjattu ja että Vanhempieni romaanin hänelle... |
Kysy kirjastonhoitajalta
