| Milloin Puotinharjun sivukirjaston nimeksi tuli Itäkeskuksen kirjasto? |
312 |
|
|
|
Puotinharjun sivukirjasto aloitti toimintansa syksyllä 1984 vastavalmistuneessa Itäkeskuksen monitoimitalossa, nykyisessä Stoassa. Kirjaston nimi muutettiin Itäkeskuksen kirjastoksi vuonna 1989.
Laakso, Mikko: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi. Helsingin kaupunginkirjasto 1940 – 2005. (2010)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Kirjaston_historiaa(1925) |
| Luin juuri kirjastokinosta; eikö helsinkiläisenä/Hgin kirjastokortilla pääse käyttämään palvelua? |
439 |
|
|
|
Kirjastokinoa ja muitakin elokuvien striimauspalveluja testataan Helsingin kaupunginkirjastossa, mutta toistaiseksi ne eivät ole tarjolla Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaille. Sinun kannattaa seurata Helmet-palvelusivustoa. Asiasta varmasti tiedotetaan näkyvästi, jos esimerkiksi Kirjastokino tulee helsinkiläisten käyttöön. |
| Silakkamarkkinoita alettiin järjestää vuonna 1743. Vuonna 1820 niiden paikaksi vakiintui Eteläsatama. Missä ne pidettiin ennen sitä? |
210 |
|
|
|
Kirjassa Helsinki: historiallinen kaupunkikartasto kerrotaan, että Helsingin torikaupasta on olemassa tarkkoja tietoja 1700-luvulta alkaen. Silakkamarkkinoiden perustamisen aikoina torimyyntiä harjoitettiin nykyisen Senaatintorin paikalla sijainneella Suurtorilla. Torikauppa siirrettiin Suurtorilta nykyiselle Kauppatorille 1810-luvulla.
Lähde:
Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto / toim. Marjatta Hietala, Martti Helminen, Merja Lahtinen (Helsinki : Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009)
|
| Voiko jokaisesta Helsingin kaupunginkirjastosta, jossa on itsepalvelutulostus ja joista saa 20 kpl ilmaista tulostusta vuodessa, saada erikseen nämä ilmaiset… |
345 |
|
|
|
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, joissa on käytössä itsepalvelutulostus, saa tulostuspalveluun rekisteröitynyt asiakas neljännesvuosittain viisi ilmaista tulostetta. Määrä koskee kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä tulostettuja tulosteita yhteensä, se ei siis ole toimipistekohtainen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588) |
| Uusimmassa http://eroakirkosta.fi tiedotteessa mainitaan suomessa kastettavien vauvojen määräksi noin 65 prosenttia syntyneistä. Mikä on vastaava prosentti… |
212 |
|
|
|
Ylen verkkouutisen mukaan kasteen suosio on ollut pitkään laskussa, perinne ei ole enää itsestään selvä. Helsinkiläisistä lapsista kasteen saa runsaat 40 prosenttia. Pienemmillä paikkakunnilla kastetraditio on selvästi yleisempi.
https://yle.fi/uutiset/3-10742711 |
| Mistä arkistoista voin löytää apua paikallishistorian selvityksessä? Etsin tietoa eteläkarjalaisessa kunnassa toimineesta Helsingin kaupungin kesäsiirtolasta… |
391 |
|
|
|
Tällainen tapaus, jossa Helsingin kaupungin kesäsiirtola on toiminut Luumäellä, on arkistotoimen näkökulmasta tavallista monimutkaisempi. Todennäköisesti aineistoa voi löytyä sekä Helsingin kaupunginarkistosta että Luumäen vastaavassa arkistossa. Tuoreen uutisen mukaan Luumäen kotiseutuarkiston luettelointi on juuri aloitettu. Tämä lienee eri aineisto kuin kunnan virallinen arkisto, mutta varmaan tutkimisen arvoinen. Jälkimmäisessä voisi ehkä ottaa yhteyttä kunnan tiedottajaan Tuuli Sjöströmiin p. 040 7182 431 tuuli.sjostrom@luumaki.fi. Helsingin kaupunginarkisto ei tarjoa sähköpostia, mutta asiakaspalvelun puhelinnumero on 09 310 43571.
Heikki Poroila |
| Pääkaupunki seudulle yritetään saada piikitystila narkomaaneilla. Onko jotakin lähdettä josta selviäisi kuinka monta narkomaania on majoitettu sosiaalisen… |
209 |
|
|
|
Pyytämääsi tilastoa en löytänyt.
Sen sijaan löysin ARAn eli asumisen ja kehittämisen keskuksen selvityksen asunnottomuudesta 2019. https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2018(49593)
"Suomalaisten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien (kuvio 2). Vuosituhannen vaihteen hieman tasaisemman jakson jälkeen kokeilut ja käyttö ovat edelleen yleistyneet. Näin on tapahtunut myös edellisen mittauskerran jälkeen vuosien 2014 ja 2018 välillä."
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137660/Suomalaisten_huumeiden_k%C3%A4ytt%C3%B6_ja_huumeasenteet_2018_tilastoraportti.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Piikitystilaa varmaan suunnitellaan, jotta saataisiin... |
| Mikä matkustaja alus liikennoi -70 luvun alussa Helsinki Olympialaituri .- Tukholma. Tukholman laiturin nimeä en muista, mutta melko keskustassa se oli… |
379 |
|
|
|
1970-luvun alussa Olympialaiturista Tukholman Skeppsbroniin liikennöi useita aluksia. Loistokkain niistä lienee ollut vuoden 1971 loppuun saakka Tukholman-reitillä palvellut Ilmatar (reitillä viimeisen kerran 3.12.1971). Vuonna 1964 rakennettu alus oli vanhaan tapaan jaettu ensimmäiseen ja turistiluokkaan. Ilmatarta iäkkäämpiä reitillä vielä 70-luvun alussa käytössä olleita aluksia olivat Birger Jarl (rakennettu 1953, reitillä viimeisen kerran 16.9.1971) ja Svea Jarl (rakennettu 1961, reitillä viimeisen kerran 25.2.1972). Olisikohan kysymyksessä muisteltu laiva jompikumpi näistä kahdesta jälkimmäisestä?
Kun ympärivuotinen liikenne Tukholmaan aloitettiin vuonna 1972, uudistui myös laivakalusto. Reitillä aloittivat... |
| Missä päin Helsingissä sijaitsee kaikkein upeimmat, erikoisimmat ja taiteellisimmat kaivonkannet? Onko jotain listaa? Suurin osa kaivonkansista on… |
1010 |
|
|
|
Helsingin katukaivojen kansista ei ole luetteloa.
Uusi Suomi -lehden päivän kuvassa 14.7.2015 pohditaan miksi kaivon kannet ovat pyöreitä ja jutussa on myös kuvia erilaisista kaivonkansista.https://www.uusisuomi.fi/autot/88999-paivan-kuva-miksi-katujen-kaivonkannet-ovat-pyoreita
Wiki-sivulta löytyy lisää vinkkejä kaivonkansien jäljittämiseen ja kuvia kansista. https://wiki.openstreetmap.org/wiki/Fi:Key:manhole
Flicristä löytyy runsaasti kuvia, mutta valitettavasti paikannus ei yleensä onnistu. (Hakusanat: Manhole Cover in Helsinki ) https://www.flickr.com/search/?text=manhole%20cover%20in%20Helsinki
Lasketko taideteokset kaivonkansiksi? Tuula Närhisen vuonna 2003 valmistunut taideteos kluuvinlahden fossiilit löytyy... |
| Kuvia St Urho's Pubista 1970-luvun jälkipuoliskolta? |
327 |
|
|
|
En valitettavasti löytänyt kaipaamiasi kuvia tutkimistani kirjoista. Teoksessa Bottalla on! : Oy Botta Ab 30 vuotta / Janne Impiö, Jouni Pöyliö, Heikki Seppänen olisi kollegan muistikuvan mukaan kuvia siitä, mutta Helmet-kirjastojen ainoa kappale on valitettavasti kadonnut.
Mieleeni tulee kaksi paikkaa, joista kuvia kannattaisi kysyä. Toinen on tietysti itse baari, jolla voisi hyvinkin olla hallussaan historiallista kuva-aineistoa. Toinen taas olisi Helsingin kaupunginmuseo, jolla on laajat kuvavalikoimat, joskaan sen nettipalvelussa ei näyttänyt olevan kaipaamiasi kuvia. |
| Koska Hämeenkatu muuttui Siltasaarenkaduksi Helsingissä? |
679 |
|
|
|
Nykyisen Siltasaarenkadun suoralle jatkolle Hakaniemen torilta Kallion kirkolle oli vuonna 1901 vahvistettu nimeksi Tavastgatan ja sen suomenkieliseksi vastineeksi vuonna 1909 Hämeenkatu. Vuonna 1928 nimi Hämeenkatu poistettiin ja Siltasaarenkatu ulotettiin myös tämän katuosuuden nimeksi.
Helsingin kadunimet (1992) https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf |
| Mistä Helsingin Kampissa, 00180-postinumeroalueella, sijaitseva Lastenkodinkatu (josta risteää Lastenkodinkuja) on saanut nimensä? Onko seudulla ollut joskus… |
804 |
|
|
|
Katu on todellakin saanut nimensä lähellä sijainneesta lastenkodista. Kyseessä oli Helsingin rouvasväenyhdistyksen 1860-luvulla rakennuttama lastenkoti. Kadun nimi on ollut käytössä jo 1880-luvulla ja viralliseksi se vahvistettiin v. 1909. Rakennus toimi myöhemmin kansakouluna ja se purettiin 1970-luvun alussa uusien liikennejärjestelyjen tieltä.
Lähteet:
Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24. Helsinki 1970.
Kaija Ollila ja Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun – Helsingin vanhoja kortteleita. Helsingin Sanomat 1975. (s.194) |
| Mistä saisin lisää tietoa Malmin kaupunginosasta? |
305 |
|
|
|
Helmet-kirjastoista löytyy hyvinkin paljon Malmin kaupunginosaa käsittelevää kirjallisuutta. Löydät ne Helmet-tietokannasta yksinkertaisesti kirjoittamalla hakukenttään sanat Malmi Helsinki ja rajaamalla hakutuloksen tietokirjallisuuteen. Tässä suora linkki tuloslistaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmi%20helsinki__Ff%3Afacetcollections%3A11%3A11%3ATietokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kunkin teoksen sisältöä ja saatavuutta eri kirjastoista pääset tutkimaan klikkaamalla teosten nimiä. |
| Mistä saan lisätietoa Malmin hautausmaasta? |
538 |
|
|
|
Sinun kannattaa tutustua niihin lähteisiin, jotka löytyvät Helmet-haulla hakusanoilla "Malmin hautausmaa". Tässä suora linkki hakutulokseen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmin%20hautausmaa__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Listassa ensimmäisenä oleva pieni teos "Malmin hautausmaa, hautauskappeli : sekä niiden yhteydessä laitokset ruumiiden kuljettamista varten" lienee ainoa painettu lähde, joka sisältää hautausmaan melko kattavan yleisesittelyn. Valitettavasti listalla näkyvä linkki teoksesta digitoituun verkkojulkaisuun ei näytä toimivan, mutta Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmasta siis löytyy painettu versio. Muiden alla mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa hakutuloslistasta, mutta ainakin... |
| Mistä löytäisi Kustaa Vaasan pitämän puheen Helsingin perustamisen kunniaksi Vantaanjoen suulla vuonna 1550? Onko puhetta suomennettu? |
491 |
|
|
|
Helsingin historian katsotaan alkaneeksi siitä, kun Kustaa Vaasa 12.6.1550 antoi kuninkaallisen määräyksen, jolla Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (eli Porin) kaupunkien porvareita määrättiin muuttamaan uuteen Helsingin pitäjään Helsingin kosken ääreen perustettuun kaupunkiin (Matti Klinge, Helsinki - Itämeren tytär, s. 9.) Päämäränä oli perustaa Tallinnan kauppakaupungeille eli Räävelille kilpailija. Ilmeisesti tuo käsky löytyy teossarjan Konung Gustaf den förstes registratur, julk. Riksarkivet ; toim. Joh. Ax. Almquist. 29 osaa, osasta 22 s. 280 (12/6 1550). Nämä tiedot löytyvät teoksesta Helsingin kaupungin historia osa I, Eino E. Suolahden artikkelista, Vantaan Helsinki. Siitä löytyy muutakin tietoa... |
| Missä kaikissa Helsingin kirjastoissa on yhden hengen työtila tietokoneella? Siis samanlainen tila kuin Pasilan pääkirjaston tietokone 36. Myös koneiden… |
1179 |
|
|
|
Kirjastojen tiloja on muutettu yhä enemmän ryhmätyöskentelyyn sopiviksi ja pöytätietokoneita on korvattu kannettavilla tietokoneilla, joita voi käyttää kirjaston tiloissa missä vain. Helsingin kirjastojen varattavat työtilat löytyvät nykyään Varaamosta https://varaamo.hel.fi/ . Työtiloja voi hakea kirjastoittain ja jokaisen työtilan kohdalla on selitetty, mitä tilassa on.
Esimerkiksi Vallilan kirjastossa on kolme varattavaa työpöytäpaikkaa. Paikkaan kuuluu työpöytä akustoiduilla seinillä, hyvä työtuoli, sähköpistoke, verkkoyhteys sekä lukittava laatikko. Kirjastosta voi lainata käyttöönsä kannettavan tietokoneen 4 tunniksi kerrallaan. Myös Oulunkylän kirjastossa on hiljaisia yhden hengen syvennyksiä ja kannettavia tietokoneita.... |
| Onko Pasilan Konepajan alueesta tai Helsingin Vallilasta kirjoitettu runoja tai lauluja? Tai onko alueen merkkirakennusten suunnittelijoiden sitaatteja… |
395 |
|
|
|
Runoilija Viljo Kajava on kirjoittanut Vallilasta runokokoelman nimeltä Vallilan rapsodia (1972). Vuonna 1973 Tuulikki Eloranta lauloi kappaleen Vallilan puutalot, joka on julkaistu levyllä Kinaporin humppa. Se löytyy myös levyltä Love Records : kaikki singlet. 2 (2016). Joitakin muitakin lauluja, joissa Vallila esiintyy ainakin kappaleen nimessä, löytyy myös. Alla linkki luetteloon Suomen kansallisdiskografia Violan sivulle:
https://finna.fi
Muitakin runoja ja lauluja Vallilasta tai Pasilan konepajan alueesta varmasti on, mutta runoja tai runokokoelmia on harvoin asiasanoitettu, ja niiden aihe selviää vain lukemalla tai kuuntelemalla.
Paljon tietoa, kuvia ym. Pasilan konepajasta löytyy Suomen museoiden, arkistojen ja... |
| Etsin tietoja 30.8. -1.9. 1956 vallinneen syysmyrskyn voimasta ja tuhoista Helsingissä ja sen merialueilla. |
247 |
|
|
|
Helsingin Sanomat uutisoi 1.9.1956 voimakkaasta syysmyrskystä ja sen aiheuttamista tuhoista Helsingissä ja sen ympäristössä. "Metsää kaatui, puhelinyhteyksiä meni poikki ja sähkövirran jakelu katkesi monin paikoin".
Koko uutisen pääsee lukemaan pääkaupunkiseudulla vaikkapa kaupunginkirjastojen koneilla Aikakone-palvelussa osoitteessa www.hs.fi/aikakone. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttöön löytyvät Helmet.fi -sivustolta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet
|
| "Kruunuhaan huvila"? |
272 |
|
|
|
Olisiko kyse ollut kuitenkin Kruunuvuoresta eikä Kruunuhaasta? Kruunuvuoren alueesta on olemassa Minna Torpan ja Aurora Reinhardin teos Kruunuvuori: unohdettujen huviloiden tarina (Helsingin kaupunginmuseo, 2009). Siinä on runsaasti vanhoja ja uusia kuvia rakennuksista sekä paljon tietoa.
Kollega arveli, että kyseessä voisi olla Kruunuvuoressa sijaitseva Villa Hällebo, jonka ”pihasta laskeutuivat graniittiportaat rantaan vievälle polulle” (s. 143). Talossa mainitaan olevan lasikuisti ja yläkerrassa kaksi makuuhuonetta. Rannasta löytyy hirsisauna, jota kutsuttiin Isoksi saunaksi.
Edellä mainitussa kirjassa on useita muitakin mahdollisia huviloita. Alue siirtyi sotien jälkeen Neuvostoliitolle ja Suomen Kommunistisen Puolueen... |
| Matti Klingen muistelmien toisessa osassa "Upsalasta Pariisiin", hän mainitsee sivulla 74, että suuri määrä (Helsingin) Ylioppilastalon huonekalujen… |
379 |
|
|
|
HYY:n arkistosta kerrottiin, että ylioppilaskunnan perimiä rakennuksia on Lauttasaaressa ilmeisesti ollut useampia. Nykyään niiden paikalla on vaaleita rivitaloja Pohjoiskaarella vastapäätä entistä Alkon Salmisaaren tehdasta. Tarkemmin kyse on Huopalahden kunnan Lauttasaaren yhdyskunnan Tullabo‑nimisen lohkotilan R.N:o 147 Heikaksen verotilasta. Ylioppilaskunta sai tontin Pohjoiskaari 25, nykyään luultavasti tontit 13 ja 21 lahjoituksena Annie ja Y. E. Rainiolta 1941. Tila myytiin ilmeisesti 1962 ja siitä saadut rahat käytettiin Domus D-talon Hietaniemenkatu 14 rakentamiseen muun varainhankinnan ohella. D-talon aulassa on tästä muistuttava messinkilaatta.
HYY / arkisto |
Kysy kirjastonhoitajalta