Helsinki

Tilaa aihepiirin Helsinki RSS-syöte
430 osumaa haulle. Näytetään tulokset 61–80.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Isoisäni isoäidin isä Jonas Grönvall asui puuseppämestari Eric Östermanin taloudessa oppipoikana ja kisällinä Helsingissä 1835-1840. Tietojeni mukaan verstas… 163 Helsingin kaupunginarkiston Sinetti-palvelusta löytyy Pohjoisen korttelin tonttikortisto  Hakutulokset - Helsingin kaupunginarkisto (disec.fi)  Asiakirjoissa ei näy kuitenkaan karttoja, joissa tontit näkyisivät numeroituina, vaikka karttoja on useita kymmeniä esim. vuosien 1830-1840 hakuvälillä.  Helsinki ennen sivustolta löydät kahdeksan vanhaa karttaa Helsingistä, joista ensimmäinen jo 1800-luvulta Historialliset kartat ja ilmakuvat | Helsingin kaupunki. Tässä kartassa näkyvät kaupunginosat ja korttelit numeroituina, mutta ei tontteja. Hri.fi-palvelussa voit tarkastella Helsingin kaupunginarkiston vanhoja asemakaavakarttoja Helsingin historialliset kartat - Helsinki Region Infoshare (hri.fi) En...
Miksiköhän Yle radio (Suomi) ei soita Katri Helenan vanhaa Helsingin Helle-kappaletta? Olen toivonutkin sitä muutaman kerran eri ohjelmissa, mutta ei. Se… 336 Yleisradiolle toiveen voi lähettää sivulla https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp Jos toive ei jostain syystä toteudu, kannattaa kääntyä kirjaston puoleen. Kappale löytyy ainakin seuraavista cd-levyistä: Juhlakonsertti / Katri Helena https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1332700?lang=fin Laulu jää / Katri Helena https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1332812?lang=fin Suoraan Helsingistä ja 20 muuta kappaletta stadia https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1094191?lang=fin   Sydämeni laulut [4CD] / Katri Helena https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1649421?lang=fin
Montako henkilöä on syntynyt Helsingissä 1949 kuukauksittai tytöt /pojat 205 Alla olevassa taulukossa on Helsingissä elävänä syntyneiden määrät kuukausittain vuonna 1949. Elävänä syntyneet kuukausittain Helsingissä 1949 Kuukausi Elävänä syntyneet Tammikuu 619 Helmikuu 589 Maaliskuu 634 Huhtikuu 660 Toukokuu 648 Kesäkuu 590 Heinäkuu 602 Elokuu 534 Syyskuu 604 Lokakuu 501 Marraskuu 454 Joulukuu 518 Lähde: Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1951, s. 43. Koko vuoden tasolla tyttöjä syntyi 3 385 ja poikia 3 568. Helsingin kaupungin tilastollisen vuosikirjan 1951 sivuilla 46–47 on kuukausittaiset tiedot syntyneiden tyttöjen ja poikien määristä...
Onko jotain paikkaa Helsingissä johon voi myydä vanhoja musiikkivälineitä ja soittimia? Kuten kitaravahvistin Marshall ja eri merkkiken kaiutin ym? 872 Helsingissä ainakin Aron Soitin ja Millbrook Musiikki ostavat ja myyvät käytettyjä soittimia ja vahvistimia ym. Classicaudio ostaa ja myy äänentoistolaitteita. Vielä on Kitarapaja, joka myös myy käytettyjä kitaroita ja vahvistimia ym. musiikkilaitteita. Uusia ja käytettyjä soittimia ja äänentoistolaitteita – Aron Soitin Millbrook Musiikki, Helsinki | New, Used & Vintage Instruments | Soittimet & Soitinrakennus Classic Audio Kitarapaja Oy - Kitarapaja
Mistä löytää tietoja Helsingin katujen nimien alkuperästä? Esimerkiksi, kenen mukaan Lauttasaaren Tallberginkatu on nimetty? 1004 Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) voit lukea paljon mielenkiintoista tietoa pääkaupunkimme kadunnimistä ja niiden historiasta.  Julkaisun eri painokset ovat luettavissa myös verkossa: https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunni… Helsingin kadunnimet -teoksessa kerrottaan, että Lauttasaaren Tallbergin puistotie on nimetty kauppaneuvos Julius Tallbergin mukaan. Julius Tallberg omisti Lauttasaaren vuosina 1911 -1921 ja oli Lauttasaaren taajaväkisen yhdyskunnan perustaja. Helsingin kadunnimet 3 Helmetissä
Oliko Hakaniemessä Neppari tanssipaikka joskus 70 luvulla. 663 Helsingissä sijaitsi osoitteessa Siltasaarenkatu 2 ravintola Neckar, joka mahdollisesti tunnettiin lempinimellä Neppari. Ravintola oli toiminnassa ainakin 1950 - 1970 -luvuilla ja verkosta löytyvien tietojen perusteella siellä myös tanssittiin. Katso esim: https://www.is.fi/viihde/art-2000001126596.html https://blogit.ksml.fi/randevuu/miehetkin-tupeerasivat-tukkaansa-1970-luvun-vappujuhliin/ https://finna.fi/Search/Results?lookfor=neckar+ravintola&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=search_daterange_mv%3A%22overlap%7C%5B1950+TO+1980%5D%22&lookfor=siltasaarenkatu+pitk%C3%A4silta&type=AllFields&page=2
Onko Sisun vanhan kiinteistö Helsingissä osoitteessa Fleminginkatu 27 edelleen olemassa vai onko se purettu? 344 Rakennus on edelleen olemassa, ja siellä toimii ravintola. Tietoa korttelissa tehdyistä muutostöistä täältä ja täältä. Ravintolan verkkosivut: http://nordea.issextranet.fi/vallila/vallilan-ruokalista Rakennus on suojeltu, tiedot näkee tästä piirroksesta. Lisätietoa rakennuksen suunnitelleesta arkkitehti Väinö Vähäkalliosta Aino Niskasen teoksessa Väinö Vähäkallio ja hänen toimistonsa.
Arvid Järnefeltin Vehk´ojalaiset-kirjassa (1907) esiintyy Allianssikirkko-niminen rakennus. Kuvittelin tämän olevan mahdollisesti Helsingissä Punavuoren… 167 Allianssikirkko tarkoittanee Korkeavuorenkatu 22:ssa sijaitsevaa vapaakirkollista Andreaskyrkania. "Helsingin ruotsalainen vapaaseurakunta kutsui v. 1883 saarnaajakseen ruotsinmaalaisen Johan Alfred Karlbergin. Aluksi oli kokoushuone Yrjönkadun varrella, sitten Metsästäjäkadun varrella, mutta kun alkoi tuntua tarve suuremmasta ja toiminnalle edullisemmasta kokoushuoneesta, ruvettiin puuhaamaan omaa kokoushuonetta. Talo Korkeavuorenkatu 22 ostettiin ja siihen rakennettiin Allianssitalo v. 1886. Se vihittiin syyskuussa, jolloin samalla pidettiin onnistunut lähetysjuhla." "Allianssi-" viittaa vuonna 1846 Lontoossa Skotlannin Vapaakirkon aloitteesta perustettuun Evankeliseen Allianssiin. Se oli vapaakirkollisen herätyksen alkuaikoina...
Milloin Harri Saksala oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen? 192 Harri Saksala valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 2000 kunnallisvaaleissa. Helsingin Sanomat 23.10.2000 Vuoden 2017 kuntavaaleissa äänimäärä ei enää riittänyt jatkoon ja Saksala menetti paikkansa kaupunginvaltuustossa. Helsingin Uutiset 11.4.2017
Haluaisin mahdollisimman paljon tietoa Fredriksbergissä, nykyisin Pasila, sijainneesta sikalasta. Armeijan? 1920-luvulla? Löytyisikö jokin kirja aiheesta? 285 Ylen sivuilla on 1.10.2019 julkaistu juttu “Pasilassa oli vain kaksi maatilaa ja suopohjainen järvi – sitten nousi villi puutaloalue, futuristinen Itä-Pasila ja pian Suomen vilkkain asemakeskus”, jossa mainitaan Fredriksbergin ja Böhlen tilat. Kyseisessä jutussa on käytetty haastattelujen lisäksi lähteenä Helsingin tietokeskuksen kirjaa Pasila : Helsingin uusi keskus (1998).  Kyseinen kirja on saatavilla Pasilan kirjaston varaston käsikirjakappaleena ja sitä voi lukea paikan päällä Pasilan kirjastossa. Pasilan kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät Pasilan kirjaston Helmet-sivuilta. Pasilan kirjastosta löytyy myös oma Helsinki-kokoelma, joten sieltä voisi löytyä aiheeseen tietoa vielä lisää. Kannattaa kysyä...
Helsingin sanomat on julkaissut 90-luvulla kirjan jossa on kuvia ja artikkeleita Helsingin Linnunlaulun alueelta puretuista ja siirretyistä taloista/huviloista… 207 Tässä tarkoitettaneen HS:n julkaisemassa kirjasarjassa Helsingin vanhoja kortteleita vuonna 1983 ilmestynyttä Kaija Hackzellin (ent. Nenonen) ja Kirsti Topparin kirjaa Herrasväen ja työläisten kaupunki, johon sisältyy Kirjallinen Linnunlaulu -niminen osio. Sarjan kirjoja on hyvin saatavissa kirjastoista eri puolilta Suomea. HS:n kustantamana on ilmestynyt myös Antti Mannisen Puretut talot : 100 tarinaa Helsingistä (2004), mutta siinä ei Linnunlaulun rakennuksia ole mukana.
Yritän etsiä tietoa hammaslääkäristä, joka rakennutti Vuosaaren Kallahteen huvilan vuonna 1917. Torolf Lasseniuksen Elämää Vuosaaren Kallahdessa -kirjassa… 410 Einar Sandelin voisi olla mahdollinen huvilan rakennuttaja. Hammaslääketieteen tohtori Sandelin (1872-1941) työskenteli Helsingissä esim. osoitteissa Kaivokatu 12 ja Bulevardi 4. Helsingin Sanomien aikakoneen haku ei löydä tuolta ajalta toista Sandelin-nimistä hammaslääkäriä. https://expo.oscapps.jyu.fi/s/minerva/item/57136 Mikäli Lasseniuksen Kallahti-kirjassa on lähdeluettelo, kannattaa sitä tutkia. Lisätietoa Sandelinista voisi löytyä ko. lähdeteoksista. Helmet-kirjastojen vanhimmat hammaslääkärimatrikkelit (1907, 1917, 1928, 1933) ovat pääosin käsikirjastokappaleita. Niitä voi tutkia paikan päällä kirjastoissa. Kuitenkin vuoden 1938 matrikkelin saa myös kotilainaan. Näistä matrikkeleista varmasti löytyy tietoa myös hammaslääkäri...
MOIKKA KIRJA NIMELTÄ FIUDE SANOO ETTÄ AKATEEMISESSA OLISI MYYTY AUTOJA 1960-L LOPULLA PITÄÄKÖ TÄMÄ PAIKKANSA 242 Helsingin Sanomat kirjoitti 25.11.1985 autokauppojen katoamisesta kantakaupungista. Lähiöt ja ympäristökunnat imivät tuolloin autokauppaa pois keskustasta. Artikkelissa todettiin: "Vielä 1960-70 -lukujen vaihteessa molemmilla Esplanadeilla oli yhteensä puolen kymmentä autokauppaa ja jopa Rautatientorin ympäristössä oli pari autoliikettä. Kaikki siihen aikaan kaupan olleet automerkit löysi kävelymatkan päästä Kaivokadun ja Mannerheimintien risteyksestä. Espalta nykyisen Marimekon kohdalta sai kupla-Volkkareita ja Akateemisen kirjakaupan tiloissa myytiin Fordeja. Skodan sai Kansallisteatterin vierestä ja naapurissa oli Hankkijan talosta muuttanut Nikolajeffin autokauppa."    
Helsinkiläinen kirjailija Kjell Westö vieraili pikkupoikana usein isoäitinsä luona Tampereella, jossa mummo asui työpaikallaan, johtamansa vanhainkodin talossa… 330 Vuosina 1966–73, jolloin Brita Hedberg oli Tampereella De Gamlas Hemin johtajana, nopeinta mahdollista vuoroa käyttäen matka Helsingistä Tampereelle kesti 2 tuntia 10 minuuttia (1966)/1 tunti 59 minuuttia (1973). Keskimääräisempi matka-aika pikajunalla oli 2.30–2.50 (1966)/2.20–2.40 (1973). Lähde: Suomen kulkuneuvot : turisti
Onko mitään tietoa Helsingin lasten kesäsiirtolatoimista v. 1959. Olimme silloin veljeni kanssa jossain siirtolassa Porkkakassa. Se oli iso kartanorakennus… 297 Lukijamme ehdotti Nedergårdin kesäsiirtolaa Porkkalassa. Lentokenttä on Porkkalan lentokenttä ja kartano Eerikinkartano. Seuraavista kirjoista saattaisi olla apua: "...Jos tulis..maailmanpyörä!" : toiminnan kehittämisestä Helsingin kaupungin kesäleirillä / Antti Kallio. Helsingin kaupunki 1998 Vuosisata kesävirkistystä : Helsinginkansa- ja peruskoululaisten kesäsiirtola- ja kasvitarhatoiminnan satavuotishistoria / Jouko Kauranne. Helsingin kaupunki 1995 Kirjoihin voi tutustua paikan päällä Pasilan kirjastossa, Helsinki-kokoelmassa. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shelsingin%20kaupungin%20ke… Myös Helsingin kaupungin arkistosta asiaa voi tiedustella....
Etsin karttaa, josta näkyisi Helsingin kaupungin alue 1910-luvulla ja 1930-luvulla 365 Tampereen kaupunginkirjastosta on saatavilla Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto (Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009), joka sisältää runsaasti eriaikaisia karttoja ja teemakarttoja kaupungista. Lähimmäs kaivattua 1910-lukua tässä osuu Helsingin kartta vuodelta 1900 (s. 34). Verkosta löytyvät esimerkiksi 1916 ja 1920 julkaistut kartat Plankarta öfver Helsingfors stad 1916 (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194334) ja Helsinki ympäristöineen (https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201308194381). 1930-luvun Helsingistä oivallinen lähde on puolestaan Helsinki 1930 : Helsingin karttakirja (Genimap, 2005). Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto sisältää Helsingin kartan 1930-luvun lopusta (s. 43). Verkkoaineistona...
90-luvulla julkaistiin Helsinki-aiheinen CD-levy, jolla Maarit Hurmerinta esitti ainakin yhden kappaleen. Mikä on levyn nimi? Siis eri artistien kokoelma. 219 Vuonna 1991 julkaistiin Helsingin laulu -niminen albumi, jolla eri artistit esittivät UMO:n säestäminä Helsinki-aiheisia kappaleita. Maarit oli mukana tällä levyllä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1035189__Smaarit%20helsin… Vuonna 1998 ilmestyneellä Suoraan Helsingistä ja 20 muuta kappaletta stadia -kokoelmalla Maarit esitti kappaleen "Mä vielä palaan Helsinkiin". https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1094191__Smaarit%20helsin… Olisikohan siis kyseessä jompi kumpi näistä levyistä.
Vanhempani asuivat vuokralla Puistolassa noin 1956-57 osoitteessa Asematie 20b. Mikä tuo tie on nykyään, ja pystyisinkö löytämään missä talo on sijainnut? Se… 757 Nykyinen Suuntimotie oli aiemmalta nimeltään Puistolan asematie. Se missä kohtaa Puistolan asematie 20b on nykyisellä Suuntimotiellä, ei selvinnyt. Poikkikadulla Puistolantie 26:ssa, nykyisessä Puistolantori 4:ssä, sijaitsi Elanto. Puistolantie 26. Laaksotie. (= Puistolantori 4) Suurmetsä Puistola. Elannon myymälä, jonka edessä puhelinkoppi. mustavalkoinen. Tekijä: Grünberg, Constantin. Ajankohta: kuvausaika 02.08.1966. Helsingin kaupunginmuseo. https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.C86D127B-0CEF…   Helsingin kadunnimet 1, s. 195. (pdf).
Miksi Laulurastaantie on ruotsiksi pelkästään Trastvägen. Yleensä kadunnimet käännetään sananmukaisesti. 328 Nimi on vanhaa perua, ja ollut käytössä ainakin jo 1940-luvun lopulta. Sijainti on saattanut olla hiukan toinen kuin nykyään, mutta nimiteema on ollut alueella siitä asti käytössä. On vaikea tietää tarkkoja perusteluita tälle valinnalle, eikä niitä ole kirjattu nimistörekisteriin. Kyse voi olla käännösvirheestä, mutta tämä vaikuttaa epätodennäköiseltä, sillä tuon ajanjakson kadunnimikomiteassa on kyllä ollut ruotsin kielen erityisasiantuntija, niin kuin nimistötoimikunnassa on nykyäänkin. Olisiko niin, että laulurastas on niin tyypillinen rastas, että on katsottu, että ruotsinkieliseen nimeen riittää heimon/suvun nimi? Tai olisiko ruotsin kielen taltrast ollut siihen aikaan melko vähän käytetty nimitys, eli ruotsiksi olisi laulurastaasta...
Moikka. Missä on kuvattu sarja Harjunpää ja kylmä kuolema osa 2? Näyttää ihan Mustikkamaalta. 729 Neliosaisen sarjan toisen jakson alkupuolen kuvauspaikkana on lähes varmasti Mustikkamaa. Alun rantanäkymä näyttäisi avautuvan Korkeasaaren suuntaan, kohtaan jossa ainakin nykyisellään toimii ilmeisesti villieläinsairaala. Oletetun Korkeasaaren rakennus näyttää samalta niin 1980-luvun sarjassa kuin 2020-luvun valokuvissa, kuten saaren profiili ja kärkikin.   areena.yle.fi. Harjunpää ja kylmä kuolema, jakso 2, Tunnustus. Google Maps. Mustikkamaan uimaranta (Korkeasaaren suuntaan). wikipedia.fi. Harjunpää ja kylmä kuolema.