| Minkälaista perustietoa löytyy kirjailija Alpo Ruuthista ? Entä kirja-arvosteluja hänen teoksistaan, erityisesti kirjasta Kämppä ? |
3134 |
|
|
|
Perustietoa kirjailija Alpo Ruuthista löytyy esimerkiksi Sanojen ajasta (http://kirjailijat.kirjastot.fi/ ), joka esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Tietokannasta löytyy kirjailijoiden henkilötiedot, tuotanto ja lähteitä. Pekka Tarkka esittelee lyhyesti Kämppä-teoksen kirjassaan Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 1989, ISBN 951-30-9197-X. Kirja on lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Kämppä-teos sisältää slangia, ja tästä Alpo Ruuth kertoo Slangi.netin haastattelusarjassa. Artikkeli löytyy osoitteesta http://koti.mbnet.fi/joyhan/B51.html . Alpo Ruuthin tuotannon lähtökohtaa, Sörkkaa ja sen arkipäivää, esittelee myös ei-virallinen nettisivu osoitteessa http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-1qpb.htm... |
| Etsin Hevossalmea käsittelevää uutta kirjaa. Siinä kerrotaan Hevossalmi-nimisestä Helsingin kaupunginosasta (ruotsiksi Hästnäs). |
765 |
|
|
|
Löysin kysymästänne aiheesta ainoastaan yhden kirjan tiedot mutta ko kirja on jo vuodelta 1992. Se on nimeltään Hevossalmi : Helsingin itäinen portti ja sen on kirjoittanut Kari Sautero. ISBN on 952-90-4303-1. Nämä tiedot sain Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, jossa on tiedot kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Siellä ei ole vielä tietoa mistään toisesta Hevossalmea käsittelevästä kirjasta joten tiedustelemaanne kirjaa ei ole vielä "virallisesti olemassa".
|
| Minne voin jättää palautettavaksi tulevia kirjoja Kallion kirjastoon aukioloaikojen ulkopuolella? |
1619 |
|
|
|
Helsingissä kirjastoaineistoa voi palauttaa aukioloaikojen ulkopuolella seuraaviin kirjastoihin: Herttoniemi, Jakomäki, Kulosaari, Käpylä, Lauttasaari, Munkkiniemi, Puistola, Pukinmäki, Roihuvuori,Suutarila, Tapanila, Tapulikaupunki, Viikki, Vuosaari. Suutarilassa palautusluukku on aulassa avoinna viikolla klo 8-9,viikonloppuisin klo 9-15. Tapulikaupungissa palautuslaatikko on kirjastorakennuksen ala-aulassa,ulko-ovet avoinna ma-to 10-20, pe 10-18, la-su 9-14. Viikissä palautusluukku on Infokeskuksen ulkoseinässä. Kirjastojen osoite- ja muut yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.lib.hel.fi
|
| En ehdi päivällä kirjastoon, vaan haluaisin palauttaa kirjan esim johonkin palautuslokeroon. |
1106 |
|
|
|
Helsingissä kirjastoaineistoa voi palauttaa aukioloaikojen ulkopuolella seuraaviin kirjastoihin: Herttoniemi, Jakomäki, Kulosaari, Käpylä, Lauttasaari, Munkkiniemi, Puistola, Pukinmäki, Roihuvuori,Suutarila, Tapanila, Tapulikaupunki, Viikki, Vuosaari.
Suutarilassa palautusluukku on aulassa avoinna viikolla klo 8-9,viikonloppuisin klo 9-15.
Tapulikaupungissa palautuslaatikko on kirjastorakennuksen ala-aulassa,ulko-ovet avoinna ma-to 10-20, pe 10-18, la-su 9-14.
Viikissä palautusluukku on Infokeskuksen ulkoseinässä.
Kirjastojen osoite- ja muut yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.lib.hel.fi
|
| Kysymys: Missä Töölön kirjasto sijaitsi ennen kuin nykyinen rakennus rakennettiin ? Olen käyttänyt kirjastoa pienenä lapsena 50-luvulla mutta en muista missä… |
1390 |
|
|
|
Vuosina 1939-1969 sijaintipaikka oli Mannerheimintie 48-50;n ja Kivelänkatu 2:n kulmaus, jossa nykyisin on hotelli.
Aluetta sanottiin silloin Puhtaanapitolaitoksen tontiksi tai tykistöpihaksi,kirjaston 2-kerroksinen empire-tyylinen kivitalo oli ruotsin- ja venäjänvallan aikana palvellut tä-
män kasarmialueen sairaalarakennuksena.
Töölö-nimen virallinen muoto päättyy yhdellä ö:llä, mutta puhekielessä asukkaat edelleen käyttävät myös kahden ö:n muotoa.
|
| Mikä on nykyisen Pop/jazz konservatoriorakennuksen valmistumisvuosi ja kuka on sen suunnittelija? Rakennuksen osoite on Arabiankatu 2, 00560 Helsinki. |
2489 |
|
|
|
Pop & Jazz Konservatorio muutti nykyisiin tiloihinsa Arabian vanhan teollisuuskorttelin eteläosaan kesällä 1995. Tilojen suunnittelusta ovat vastanneet Arkkitehdit Mauri Tommila ja Yrjänä Vuojala. Lisää tietoa osoitteesta http://www.terasrakenneyhdistys.fi/terasrakennelehti/1986-1998/96-2/006…
ARTO-artikkelitietokannasta löytyi viitteet muutamiin lehtiartikkeleihin, joista saattaa olla iloa:
*Hakola, Liisa: Pop & Jazz : konservatorion saneeraus ja uudisrakennus. - ProjektiUutiset : rakennusalan ammattilehti 8 (1995):4, s. 13-16, 18-20.
*Pop/Jazz -konservatorio muuttaa Arabianrantaan : vanhasta tehdasmiljööstä rakentuu kulttuurin kaupunginosa. - Rakennustaito : rakentajain aikakauslehti 1995:6, 32-36.
*Pop & Jazz Konservatorio... |
| Kertoisitteko Pukinmäen kirjaston historiasta?Haluaisin tietää milloin on perustettu jne. |
1039 |
|
|
|
Pukinmäkeen perustettiin sivukirjasto v. 1956. Sen toiminta lopetettiin v. 1968. Uusi kirjasto aloitti toimintansa v. 1985 vasta valmistuneen Pukinmäen yläasteen rakennuksessa, nykyisessä Pukinmäkitalossa, jossa se toimii edelleenkin.
Tarkempien tietojen saamiseksi kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä itse kyseiseen kirjastoon. Sähköpostiosoite on
pukinmaen_kirjasto@hel.fi ja katuosoite Kenttäkuja 12, 00720 Helsinki.
|
| Etsin kuvaa Elokuvateatteri Ritzistä Helsingin Eteläisellä Hesperiankadulla (silloin kun se oli vielä elokuvateatteri eikä biljardipaikka). |
2014 |
|
|
|
Kuvia entisestä elokuvateatteri Ritzistä löytyy varmasti esim. painettuina kirjoista, mutta sopivien kirjojen hakeminen ja sitten kuvien löytäminen niitä selailemalla voi olla melko työlästä. Yhden pienen julkisivukuvan Eteläinen Hesperiankatu 22:sta löysin Tommi Lindhin lisensiaattityöstä ”Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta” (Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2002), s. 60. Kuvassa näkyy Ritzin sisäänkäynti. Lindhin työ löytyy elektronisessa muodossa osoitteesta http://www.saunalahti.fi/~lindhto/lisuri/ Toinen teos, jossa saattaa olla Ritzistä kuvia on ”Elokuva ja arkkitehtuuri” (Helsinki, Rakennustaiteen seura 1996). Aino Niskanen on kirjoittanut Arkkitehti-lehteen (numerot 5-6 vuodelta 1998) vanhoista... |
| Löytyykö tietoa perhepäivähoidon historiasta Helsingissä? |
2212 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi) voi hakea aineistoa aiheesta valitsemalla hakutavan sanahaku, jossa voi yhdistää useampia hakusanoja. Hakusanoilla päivähoito historia Helsinki löytyy seuraava teos: Valli, Siiri: 100 vuotta lasten päivähoitoa Helsingissä, Helsingin kaupunki, 1988. Hakusanoilla päivähoito historia Suomi löytyy mm. teos Välimäki, Anna-Leena: Lasten hoitopuu: lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla, Helsinki, Suomen kuntaliitto, 1999. Valitsemalla hakutyypiksi aihehaun ja antamalla hakusanaksi perhepäivähoito saa tulokseksi parisenkymmentä viitettä. Klikkaamalla kutakin viitettä (teoksen nimeä) saa näkyviin kuvailutiedot (asiasanat), joista käy ilmi... |
| Mitä kaikkia saksankielisiä lehtiä Vantaan, Helsingin ja Espoon kirjastoihin tulee? Luen parhaillaan yo-kirjoituksiin ja treenille olisi tarvetta. Erityisesti… |
2824 |
|
|
|
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulee runsaasti (useita kymmeniä) saksankielisiä lehtiä, niin yleisaikakaus-, harraste- kuin sanomalehtiäkin.
Parhaiten saksankielisiä lehtiä voit hakea HelMet - aineistotietokannasta (http://www.helmet.fi) siten, että valitset hakutavaksi Opastettu haku ja sen alta sanahaku-linkin. Sanahaussa voit hakusanaksi antaa esim. lehti, sekä rajata aineiston (lehdet) ja kielen (saksa), niin saat listan kaikista pääkaupunkiseudun kirjastoihin tulevista saksankielisistä lehdistä.
Halutessasi voit lisäksi rajata haluamasi kirjastot. Jos haluat tietyn aiheisia esim. sisustuslehtiä niin hakusanaksi tulee "lehti sisustus" tai jos haluat naistenlehtiä niin hakusanaksi voit laittaa "naistenlehdet", ja sitten tietenkin ne... |
| Etsin elämäkertoja tai kulttuurihistoriallisia teoksia, jotka keskittyvät vuosien 1914-1920 suomalaisten kaupunkilaisten (helsinkiläisten) (naisten)… |
1207 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjastossa on luokassa 92.833 kirjoja pääkaupunkiseudun historiasta. Suurin osa niistä keskittyy rakennuskannan historiaan, mutta useimmissa esim. jonkin tietyn korttelin kehityksestä kertovissa kirjoissa kerrotaan paljonkin myös paikalla asuneiden ihmisten arjesta. Hyvä esimerkki tällaisesta on Kaija Hackzellin toimittama kirjasarja Helsingin vanhoja kortteleita. Muita tutustumisen arvoisia; Pääkaupungin kuva; luentoja Helsingin historiasta (toim. Markku Heikkinen, Helsingin kaupunginmuseo 2000), Nokea ja pilvenhattaroita; helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa (toim. Simo Laakkonen, Helsingin kaupunginmuseo 1999).
Enemmän omaelämäkerrallista tietoa tuon ajan Helsingistä löytyy esim. Salme Sauren toimittamasta... |
| Mistä löytäisin ulkoapäin otetun valokuvan, jossa näkyisi Helsingin Esplanadilla (?) sijainnut Waseniuksen Kirjakauppa. Kuva mielellään 1800-luvun… |
1078 |
|
|
|
Kirjassa Helsinki ennen meitä (tekijät Asmo Alho & Uljas Rauanheimo) on sivulla 93 kuva Waseniuksen kirjakaupasta sekä ulkoa että sisältä. Kuvatekstissä todetaan, että vanhoista kuvista tarkkaa ikää on hyvin vaikea päätellä, tsaarinajan upseereita näyttäisi ainakin Pohjois-Esplanadi 25:n edessä kävelevän. Kirjan saatavuustiedot www.helmet.fi.
Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistosta saattaa löytyä muitakin kuvia: http://www.hel2.fi/kaumuseo/suomi/kuvaarkisto.html
|
| Olen useaan kertaan etsinyt kirjastobussien aikatauluja. Mistä löytyvät nämä tiedot? |
1455 |
|
|
|
Kirjastoautojen aikataulut löytyvät osoittesta http://www.lib.hel.fi/auto . Sivulle pääsee myös Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta, osoitteesta http://www.lib.hel.fi , kohdasta Aukioloajat, yhteystiedot tai hakemiston kautta.
|
| Mistä kirjasta tai internet osoitteesta saan Helsingin Vallilan historiikin etenkin ajalta 1930....1960? |
1353 |
|
|
|
Vallilan kaupunginosasta ei löydy omaa historiikkia, ainakaan kirjan muodossa. Tässä kuitenkin muutamia teoksia, joista saattaisi olla hyötyä: Kaija Hackzell & Kirsti Toppari, Oihonnankadulta Kumpulantielle - Helsingin vanhoja kortteleita 4. Helsinki 1991. Matti Koivumäki, Puu-Vallilan kasvot. Helsinki 2001. Anna-Maria Åström: Koti ja naapurusto - Helsingin koillislaita 1950-1960-luvulla. Teoksessa Koti kaupungin laidalla.Tampere 1999. Riitta Nikula, Yhtenäinen kaupunkikuva 1900-1930: suomalaisen kaupunkirakentamisen ihanteista ja päämääristä, esimerkkeinä Helsingin Etu-Töölö ja Uusi Vallila. Helsinki 1981. Kirjojen saatavuustiedot www.helmet.fi. Kannattaa ottaa yhteyttä myös kaupunginosayhdistykseen http://www.kaupunginosat.net/... |
| Mistä on saanut Helsingin kaupunginosa Tapanila nimensä? |
3377 |
|
|
|
Tapanila-nimi on johdettu etunimestä Tapani, joka on suomalainen muoto kreikkalaisesta nimestä Stefanos 'kruunu, seppele'. Ruotsissa nimen muoto on joko Stefan tai Staffan. Staffansby esiintyy Helsingin pitäjän kylän nimenä jo vuonna 1540, suomenkielinen vastine Tapaninkylä tuli käyttöön 1800-luvun lopulla ja vahvistettiin kaupunginosan suomenkieliseksi nimeksi 1959. Nimiasu Tapanila on ollut käytössä 1900-luvun alusta lähtien tarkoittaen ensin vain kylän keskiosaa, myöhemmin koko kylääkin. Tapanilasta käytetään ruotsinkielistä nimeä Mosabacka.
Lähde: Helsingin kadunnimet, 2.korjattu painos 1981.
Kirjassa Helsinki alueittain 2003 todetaan Tapanilan nykytilasta: "Vanha Tapaninkylä jakautuu Tapaninvainion laajaan pientaloalueeseen sekä... |
| Merenkulkuhallitus sijaitsi Vuorimiehenkatu 1:ssä Helsingissä. Viraston toiminta ja toiminta-ajankohta siellä? Nykyisinhän laitos toimii Porkkalankadulla. Entä… |
5339 |
|
|
|
Elia Heikelin ja Selim A. Lindqvistin Ullanlinnaan piirtämä Vuorimiehenkatu 1 valmistui vuonna 1897. Talon ensimmäinen omistaja oli Gustav Sundström puolisoineen. He möivät kiinteistön vuonna 1901 Suomen suuriruhtinaskunnalle eli valtiovallalle. Venäläiset hallintoviranomaiset sijoittivat Vuorimiehenkadulle santarmien esikunnan ja kenraalikuvernöörin kanslian, joten kyllä myös vuosina 1898-1904 kenraalikuvernöörinä toimineella Nikolai Bobrikovilla lienee ollut kansliansa siellä. Vuorimiehenkatu 1 kuuluu niihin Helsingin kantakaupungin kortteleihin, joilla on erityiset nimet. Vuorimiehenkatu 1:en korttelinimi on Ankerias.
Merenkulkulaitos puolestaan muutti Vuorimiehenkatu 1:een heti perustamisensa jälkeen. Suomen itsenäistyttyä joulukuussa... |
| Mitä tarkoittaa HelMet -haussa, kun osaston kohdalla lukee "Kirjasto 10 mus"? Eli ymmärrän tuosta vain, että musiikkiosastosta on kyse. Kiitos jo etukäteen. |
1166 |
|
|
|
Kirjasto 10 on musiikkiin ja tietokoneisiin erikoistunut kirjasto. Se on osa Helsingin kaupunginkirjastoa ja se sijaitsee pääostitalossa, osoitteessa Elielinaukio 2 G.
Kirjasto 10 mus on sen musiikkiosasto, kuten oikein ymmärsitkin.
|
| Mistä kirjoista tai lehdistä voisin löytää tietoa merimerkistä (kummeli) "Viipurinkivi" eli "Wiburgs sten"? |
2378 |
|
|
|
Kirjassa Itä-Helsingin vaiheita ja nähtävyyksiä (Itä-Helsingin kulttuuriseura, 2000) mainitaan Villingin saaren eteläpuolella meressä oleva Viipurinkivenä tunnettu jääkauden aikainen siirtolohkare. Kirjassa kerrotaan, että sen lähistöllä Venäjän alukset odottelivat taistelukäskyä isovihan alkaessa vuonna 1713 (siv. 29). Kyseisen luvun lopussa on lähdeluettelo, josta voi löytyä lisää tietoa tästä merimerkistä. Kirjan saatavuuden näkee aineistotietokannasta, http://www.helmet.fi
Viipurinkivestä kannattaa kysyä myös Suomen merimuseosta,
http://www.nba.fi/ ,kohdasta museot ja linnat löytyy merimuseo. Myös Helsingin kaupunginarkistosta voi saada lisätietoja, http://www.hel2.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/.
|
| Muutan Vanhankaupunginkoskelle Arabiaan ja olen kiinnostunut alueen historiasta. Mitä siitä löytyy? |
1252 |
|
|
|
Vanhankaupunginkosken alueella onkin takanaan pitkälti historiaa, onhan se paikka, josta Helsingin kaupunki sai alkunsa. Kustaa Vaasa perusti Helsingin Vantaan kosken partaalle vuonna 1550. Ns. Vantaan Helsingin aikaa kesti vuoteen 1640, jolloin hallitsija määräsi Helsingin siirrettäväksi Vironniemelle (nykyisen Senaatintorin ja Kruununhaan seutu). Lisää Vanhastakaupungista ja Vanhankaupunginlahden alueesta voi lukea esimerkiksi seuraavista teoksista:
Narinkka 1994. Helsingin kaupunginmuseo 1994.
Lönnqvist, Bo ja Rönkkö, Marja-Liisa: Helsinki: kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi. Tammi 1988.
Nokea ja pilvenhattaroita: helsinkiläisten ympäristö 1900-luvun vaihteessa. Toim. Simo Laakkonen [et al.]. Helsingin kaupunginmuseo 1999.... |
| Kuka on maalannut taulun, joka on Hgin kaupungintalon kaupunginjohtajan yksityisvastaanottotilojen seinällä (Taulu= kesäinen kaupunkinäkymä Helsingistä) ja… |
1288 |
|
|
|
Helsinki-tiedotuksesta kerrottiin että kyseessä lienee Oscar Kleinehin "Eteläsatama" (1877). Teoksen on lahjoittanut
kaupungille johtaja K.E. Jansson vuonna 1929.
Jonkinlainen kuva löytyy esittelysivulta (engl.)
http://www.virtualhelsinki.
net/helsinkipanoraama/historia/eng/kaupungintalo_taide.html
Kuva vilahtaa myös suomenkielisellä Kaupungintalon esittelysivulla, joskin sen
tiedosto on pdf-muotoinen ja raskas selattava.
|