| Helsingissä sijaitsee rakennus nimeltään Smolna.Mistä juontaa alkunsa tämän rakennuksen nimi. |
1393 |
|
|
|
Lenin oli johtanut lokakuun vallankumousta vuonna 1917 tyttöoppilaitos Smolnan instituutissa Pietarissa, joka toimi sittemmin neuvostohallituksen päämajana. Vuonna 1918 Suomen kenraalikuvernöörin palatsissa, Helsingissä Eteläesplanadilla, toimi punakaartin esikunta ja muuta punaisten hallintoa. Silloin kyseinen rakennus sai kansan suussa nimen Smolna, tunnetun pietarilaisen esikuvansa mukaan. Nykyään Smolna on Valtioneuvoston juhlahuoneisto.-https://valtioneuvosto.fi/historia-ja-rakennukset/valtioneuvoston-juhlahuoneisto-Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 581–582. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1 |
| Helsingin Vuosaaren Kallvikissa oli 1960-luvulla jonkinlainen kaupungin ruotsinkielinen kesäsiirtola. Sinne mentiin Rautatientorilta linja-autolla aamuisin ja… |
198 |
|
|
|
Lähetin kysymyksesi Helsingin Kaupunginarkistoon palautejärjestelmän kautta. Kaupunginarkiston erikoistutkija Tuomas Virtanen selvitti asiaa ja tässä hänen vastauksensa:"Olen tutkinut näitä kaupungissa 1960-luvulla toimineita lasten kesäsiirtoloita, mutta en ole onnistunut löytämään sellaista, joka vastaisi kysyjän antamaa kuvausta. Kesäsiirtolatoiminta ei siis ole ollut suoraan kaupungin ylläpitämää vaan toimintaa ovat järjestäneet suomen- ja ruotsinkieliset opettajayhdistykset. Suomenkielisten koululaisten kesäsiirtolatoiminnasta on vastannut Helsingin opettajayhdistyksen kesävirkistystoimikunta, kun taas ruotsinkielisten lasten kesäsiirtolatoiminnan on järjestänyt Helsingfors folkskolors lärare- och lärarinneförening. Suomenkielisen... |
| Mitä sanoja 1920-luvun Stadin slangissa käytettiin pojasta tai miehestä? Olivatko noina aikoina käytössä esim. sellaiset sanat kuin sälli, heppu, hessu, kaveri… |
856 |
|
|
|
Kyseisellä vuosikymmenellä poika-sanasta käytettiin Stadin slangissa ainakin seuraavia sanoja: bisse, bösse, fode, giba, gigis (keikarimainen poika), gitti (pienikokoinen poika), glodari, gorilla (isokokoinen poika), grabbe, greebo, grobiaani, haiven, hampuusi (katupoika), heibeli, heppu, heppuli, hessu, iikka, jali, jallu, jannu, jaska, jehu, jolkki (pojannulkki), jorogigis, jorokundijoulutsupari, juippi (tyhmä poika), julli (pienikokoinen poika), junnu, jykke/jynde/jyskä (roistomainen poika), jynny, jästi, jätkä, jösse, kaiffari, kaippari, kamraatti, karju, kaveri, kille, kloddi, kloppi, klunssi, knärri, knäyssi, knöösi, koippari, kolli, koltiainen, kundi, körmy, mamis/mammanpoika (kokematon poika), napero (pieni poika), nöössi,... |
| Etsin kirjaa, joka on ilmestynyt 2000-luvulla. Kirjassa käsitellään Helsingin kummitustarinoita ja muistaakseni tarinoihin oli aina liitetty tietty kadunnimi… |
103 |
|
|
|
Etsimäsi kirja vosi olla tämä:Helsingin henget - opas aaveiden pääkaupunkiinVanessa Kairulahti ja Karolina Kouvola ovat kirjoittaneet pääkaupungin aavemaisista kohteista ja synkistä tarinoista. Tositapahtumiin perustuviin kummitustarinoihin voi eläytyä vaikkapa kävelyretkellä, kirjan mukana on kartta. Ensimmäinen painos kirjasta on vuodelta 2018.ISBN 9789522229557Muita Helsinkiin sijoittuvia kummitus- ja aavekirjoja ovat esimerkiksi:Aavetaloja (mukana Helsingin lisäksi muitakin kaupunkeja)Aaltonen, SamiISBN 9525180476Viaporin näkymättömät : tyhjä kansa keskellämmeKirjoittaja ja kuvittaja Ida LindströmISBN 9789529404124 |
| Tampereen ratikan vaunuja venytetään 47-metrisiksi. Minkä mittaisia ovat Suomen muiden raitiotiekaupunkien vaunut? Onko niiden pituus muuttunut viime… |
305 |
|
|
|
Tampereen kanssa vertailukelpoista raitioliikennettä on tällä hetkellä ainoastaan pääkaupunkiseudulla. Turussa liikennöinti päättyi vuonna 1972.Helsingin vaunukalusto on vuosien mittaan pidentynyt 2-akselisista vaunuista ensin 4-akselisiin, sitten 6-akselisiin ja 8-akselisiin. Ensimmäiset 2-akseliset moottorivaunut olivat vähän alle 9-metrisiä, mutta valtaosa käytetyistä vaunuista oli 10,2 metrin mittaisia. 4-akselisten vaunujen pituus vaihteli välillä 11,5–13,5 m. Merkittävimmät pituusmuutokset tulivat 6- ja 8-akselisten vaunujen myötä: ensimmäisen kerran vuonna 1973 käyttöön otetut 6-akseliset vaunut olivat 20-metrisiä, 1983 liikenteeseen tulleet 8-akseliset vaunut ovat pituudeltaan 25,66–27,6 m. Lokakuussa 2023 alkanut... |
| Helsingin Itäkeskuksessa on Tallinnanaukio. Mistä nimi juontaa juurensa? |
541 |
|
|
|
Helsingin kadunnimet 3 -kirjassa (1999) kerrotaan, että ”toimivan liikekeskuksen maineen hankkineelle Itäkeskukselle tarjoutui nimistön aihepiiriksi kuin itsestään keskiajalta tuttu kauppaliitto Hansa. Itämeren hansakaupunkien nimet näkyvät Itäkeskuksen ydinalueella.” ”Kun Itäkeskusta suunniteltiin, otettiin uuden liikealueen kadunnimien aihepiiriksi Hansaliitto, johon kuuluneet Itämeren kaupungit kävivät kauppaa myös Helsingin kanssa 1500- ja 1600-luvuilla.” (sivut 23 ja 51). Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen tiesi kertoa, että nimistötoimikunta on käsitellyt Tallinnanaukion nimeä vuonna 1977 ja nimi on tullut käyttöön 1980-luvun alussa. Muita hansakaupunkeihin liittyviä nimiä Itäkeskuksen alueella ovat... |
| Missä Helsingissä sijaitsivat 1600-luvulla Väderkvarnsberget ja Ryssdahl. Mikä oli silloin nykyisen Helenankadun nimi? |
61 |
|
|
|
Nykyisen Helenankadun paikalla oli 1600-luvulla Postgatan. Katu ulottui nykyiseltä Esplanadilta Hallituskadulle asti. Katu lyheni vuoden 1812 asemakaavassa ja sai uuden nimen.Ryssdal oli nykyisen Vuorimiehenkadun, Laivasillankadun ja Ullankadun välisellä alueella. Eräässä asiakirjassa vuodelta 1662 nimi on muodossa Ryssdahl.Väderkvarnsbergetia ei lähdeteoksista löytynyt. Myllypurostahan löytyy Väderkvarnsvägen, mutta se on paljon tuoreempaa nimistöä. Monissa lähteissä viitattiin Tukholman saariston Furusundissa sijaitsevaan Väderkvarnsbergetiin.Lähteet:Helsingin kadunnimet. Toinen uudistettu painos. |
| 1950-luvulla Helsingin kaupunki päätti myöntää kaikille sata vuotta täyttäneille kaupungin asukkaille ylimääräisen eläkkeen. Haluaisin tietää, vieläkö tämä… |
209 |
|
|
|
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelusta löytyi pieni uutinen 9.7.1981, jossa kaupunki onnittelee sata vuotta täyttänyttä asukastaan. Uutisessa kerrotaan, että päivänsankari sai apulaiskaupunginjohtajalta 5500 markan rahalahjan, kukkakimpun ja herkkukorin. Uutisessa todetaan myös, että joitakin vuosia aiemmin kaupunki vielä myönsi satavuotiailleen ylimääräisen eläkkeen, mutta "nyt katsotaan lahjan olevan mukavampi tapa muistaa". Lisäksi HS:n Aikakoneessa on 4.2.1980 numerossa Uula Erosen pakina, jossa hän terävästi moittii kaupungin tekemää päätöstä muuttaa satavuotiaiden lisäeläke kertaluontoiseksi lahjaksi.Kirjoitusten perusteella näyttää siltä, että Helsingin kaupunki valitettavasti luopui satavuotiaiden eläkkeistä jo 1970-luvun puolella... |
| Olen järjestämässä lokakuun ensimmäisellä viikolla kirjan julkistamistialisuutta. Onko teillä siihe sopivaa, n 30-40 hengen tilaa? Jos on, mitä sen varaaminen… |
175 |
|
|
|
Helsingin tilavarauspalvelusta eli Varaamosta voit varata tapahtumaasi sopivia julkisia tiloja. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Tilojen vuokrahinta vaihtelee tilan mukaan, muutamasta kymmenestä reiluun sataan euroon per tunti. Näet hinnat Varaamosta kyseisen tilan kohdalta. |
| Lauttasaaressa osoitteessa Itälahdenkatu 25 sijaitsi 1960 ja 1970 luvulla autoliike nimeltä Laatuvaunu Ky. Milloinkahan tämä liike on lopetettu? |
213 |
|
|
|
Selailin Helsingin seudun puhelinluetteloita. Vielä vuoden 1979 luettelosta löytyy Laatuvaunu Ky osoitteesta Itälahdenkatu 25. Vuoden 1980 ja 1981 luetteloissa Laatuvaunu Ky:n kohdalla puolestaan lukee seuraavasti: "ks. Starckjohann & Co Oy Ab. Palontorjunta Niittaajank. 3 B." Vuoden 1982 luettelossa Laatuvaunu Ky:ta ei löydy enää lainkaan.Hs.fi aikakoneen vuoden 1979 juttujen silmäilyn perusteella näyttää siltä, että Laatuvaunu Ky on vuosikymmenen vaihteessa integroitunut osaksi Starckjohann & Co Oy:ta. Käsiini saamieni tietojen perusteella jää hieman epäselväksi, mitä tässä yhteydessä on tarkalleen tapahtunut Itälahdenkadun Laatuvaunulle. Yksi veikkaus voisi olla, että Laatuvaunun toiminta on lakannut välittömästi... |
| Milloin on Ruskeasuon Urheilu -ja Ratsastushalli perustettu? |
267 |
|
|
|
Ruskeasuon ratsastushallien rakentaminen aloitettiin vuonna 1938 Helsingin saatua järjestettäväkseen vuoden 1940 kesäolympialaiset. Olympialaiset peruuntuivat 2. maailmansodan takia, ja ratsastushallien valmistuminen viivästyi talvisodan takia, mutta valmista tuli silti syksyllä 1940 (Keskustallin sivuilla valmistumisvuodeksi mainitaan 1939), jolloin tiloihin muutti Kampista Keskustallin ratsastuskoulu. Rakennuksessa on toiminut myös raitiovaunuvarikko. Nykyisellään hallit ovat liikunta- ja ratsastuskäytössä. Myös Helsingin poliisilaitoksen tallit ovat Ruskeasuolla. Keskustallin ratsastuskoulu. 31/8/1940 Ruskeasuon ratsastushalli ja tallit.Ruskeasuon ratsastushalli. Wikipedia. |
| Helsingissä Hämeentiellä räjähti seinä irti talosta, missä kypsennettiin banaaneja kaasulla. Miten tämä tapahtui? Tämä sattui ehkä 1950 - luvulla. Sitten… |
570 |
|
|
|
19.4.1964 klo 12.30 Tukon keskusvaraston toisen kerroksen banaanikypsyttämössä tapahtui räjähdys, joka aiheutti yhden henkilön kuoleman ja 11 loukkaantumisen. Räjähdys romautti välikaton osittaisesti, osa ulkoseinää kaatui kadulle ja kaikki rakennuksen ikkunat särkyivät. Räjähdyksen arveltiin alustavissa tutkimuksissa johtuneen banaanivaraston tuulettimien tai sähkövalojen aiheuttamasta kipinästä, joka sai banaanien kypsyttämisessä käytetyn asetyleenin räjähtämään. Tukon keskusvarasto sijaitsi tuolloin Helsingin Sörnäisissä Panimokatu 1:ssä.
Autoja Tukon keskusvaraston pihalla, Panimokatu 1. Pietinen, valokuvaaja 1960-1963, Helsingin kaupunginmuseo.
Laatikoita puretaan autosta Tukon keskusvarastolla. Panimokatu 1.... |
| Mistä löytyy Helsingin spriraalinen kävelykierros? Tällainen ilmeisesti on järjestetty toukokuussa, ja lukemassani artikkelissa mainittiin seuraavaksi… |
310 |
|
|
|
Spiraalikävelyä, jossa Helsinkiä kierretään ympäri spiraalimaista reittiä, on mainostettu Yliopisto-lehden numerossa 5 (2024). Bongasin kuitenkin Facebook-ryhmästä "Käveltävä Helsinki", että tapahtuman järjestäjä on huomauttanut, että Yliopisto-lehteen on lipsahtanut väärät päivämäärät: lehden mukaan spiraalikävelyt järjestettäisiin 11.8. ja 18.8. mutta todellisuudessa kävelyt järjestetään peräkkäisinä lauantaina 10.8.2024 ja 17.8.2024. Yliopisto-lehdessä spiraalikävelyn yhteystiedoksi ilmoitetaan järjestäjän Facebook-tili "facebook.com/mauri.korkka", ja siellä 10.8. kävelyn kerrotaan lähtevän Herttoniemen metroasemalta klo 5:20 ja 17.8. kävelyn kerrotaan lähtevän klo 5:37 Talvipuutarhan porteilta. |
| Mistä tien nimi Arhotie / Sandarsvägen juontuu? Helsinki. Mistä löytyisi katunimistön historia? |
188 |
|
|
|
Jyrki Lehikoisen kokoamasta teoksesta Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki, 1999) löydät tietoa Helsingin katunimistön historiasta. Julkaisun eri painokset löytyvät verkosta: Helsingin kadunnimien historiaTeoksen osassa 1 käsitellään myös Vartiokylän alueen nimistön historiaa, ja sen mukaan Arhotien nimeämisen perusteena on luonnonkukkiin liittyvä ryhmänimistö. Alueelta löytyy muitakin kukkiin viittaavia nimiä, kuten Kielopolku, Orvokkitie ja Kukkaniityntie. Arho viittaa tässä tapauksessa siis kohokkikasvien sukuun. |
| Tervehdys, olen asunut Helsingin Taka-töölössä lapsuuteni vuodet 1952-1962 osoitteessa Mannerheimintie 104. Olen koko ikäni yrittänyt selvittää kivitalomme… |
326 |
|
|
|
Helsingin kadunnimet -kirjasta (1981), s. 131:"Reijolankatu - Grejusgatan ko 14, 18, 1906 muodossa Greijuskatu - Greijusgatan, Pikku Huopalahden kylässä sijainneen Grejus-nimisen tilan mukaan, jonka eräs ulkopalsta sijaitsi tämän kadun tienoilla. Suom. nimeksi ehdolla Greijuksenkatu 1908, mutta viralI. vahvistettiin 1909 asu Grejuskatu. Eräässä kartassa 1907 esiintynyt myös muoto Rekolankatu. Nyk. suom. nimi vahvistettiin 1928, sen jälkeen kun ehdolla oli 1926 ollut nimiasu Greijunkatu." |
| Mistä tulee nimi klovholmen alueelle Tapanilassa? |
346 |
|
|
|
Vaikuttaa siltä, että Klovholmen-nimistä aluetta ei todellisuudessa ole Helsingissä olemassa, vaan se on saari Porvoossa. Klovholmen näkyy Googlen kartassa Tapanilassa, mutta sitä ei löydy mistään vanhasta tai uudesta virallisesta Helsingin kartasta. Kyseessä voi olla virhe Googlen karttapalvelussa. |
| Kirjoja tai artikkeleita, joissa kuvataan lapsuutta 1920-luvun Helsingissä? |
119 |
|
|
|
Tässä löytämiäni Helsinkiin sijoittuvia 1920-luvun lapsuuden kuvauksia:Eila Pennanen: Tyttölapsi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41143Maija Larmola: Kesätukka ja muita juttuja Kukkulan korttelista https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au64f39dce-731f-46c1-a7df-e09a41c9ebadMika Waltari: Palava nuoruus https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_15126Toivo Mäkelä: Linnoituksen iloiset lapset (sijoittuu Suomenlinnaan) https://finna.fi/Record/eepos.198574?sid=4729526971Sotamies Gunnar: Värikäs elämä https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4281814Lauri Koskivaara: Kun Helsinki oli nuori ja pieni : muistikuvia poikavuosilta https://finna.fi/Record/oy.... |
| Mikä on se arvo turtiaisen kokoelman nimi, jossa hän kuvaa stadin juhannusta? |
290 |
|
|
|
Runo, jossa "eräs kundeista kertoo Arskalle miten ihmiset ennen viettivät juhannusta" sisältyy kokoelmaan Minä paljasjalkainen. Sisällysluettelosta se löytyy alkusanojen mukaan: "Ne meni johonkin strantsuun". |
| ONKO MUUTEN MANNERHEIMIN TIELLÄ OLLUT JOSKUS AUTOLIIKKEITÄ 1920-1930 LUVULLA |
129 |
|
|
|
Heikinkadulla, nykyisellä Mannerheimintiellä, sijaitsi vuonna 1935 ainakin Auto-Commerce ja Korpivaara & Halla. Muut Helsingin autoliikkeet vuonna 1935 näet täältä. |
| Minun pitäisi silputa aikamoinen määrä tärkeitä papereita. Asun Herttoniemessä Helsingissä. Löytyyköhän lähialueelta sellaista kirjastoa, jossa olisi silppuri? |
342 |
|
|
|
Helsingissä on kolme kirjastoa, joissa on paperisilppuri asiakkaiden käytössä. Ne ovat Kannelmäki, Pohjois-Haaga ja Töölö. Ihan lähialueellasi ei siis valitettavasti ole kirjastoa, jossa on paperisilppuri.Helmetistä voit hakea kirjastoa palvelun perusteella:https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home |
Kysy kirjastonhoitajalta