| Mistä tulee sanonta 'kantajat ruokitaan'? |
119 |
|
1.3.2024 |
|
En onnistunut löytämään kirjallista lähdettä, jossa sanontaa olisi selitetty. Se on kuitenkin tuttu monelle kirjastomme työntekijälle. Etenkin vanhempina aikoina sitä on käytetty niissä tilanteissa, kun vaatimattomissa hautajaisissa ruokaa ei ole ollut tarjolla koko saattoväelle. Arkunkantajat on kuitenkin ruokittu aina.
Nykyäänkin samaa periaatetta on noudatettu hiljaisissa hautajaisissa, joissa muistotilaisuus on järjestetty vain lähipiirille. Perussääntönä on pidetty, että arkunkantajille on aina ruokatarjoilu.
Taustalla on varmaankin se, että perinteisesti vainajan muistoa on Suomessa kunnioitettu runsaalla ruoalla ja juomalla. Hautauksen jälkeistä muistojuhlaa on kutsutukin sanalla peijaiset, joka viittaa uhrijuhlaan. (Lähde: Toivo... |
| Suomessa nähtiin hiljattain presidentilliset hautajaiset. Edellinen kerta oli ollut kuusi vuotta aikaisemmin (vrt. Sitä edellinen 31 vuotta aikaisemmin). Mutta… |
101 |
|
29.12.2023 |
|
Valéry Giscard d’Estaing (presidenttinä 1974-1981) kuoli vuonna 2020 ja on viimeisin Ranskassa kuollut presidentti. Giscard d’Estaingia ei tosin haudattu valtiollisin menoin vaan pienimuotoisesti perhepiirissä. Edelliset valtiollisin menoin haudatut presidentit ovat 2019 kuollut Jacques Chirac (presidenttinä 1995-2007) ja vuonna 1996 kuollut François Mitterrand (presidenttinä 1981-1995), jolle järjestettiin sekä valtiolliset että yksityiset hautajaiset.
Yhdysvalloissa viimeksi kuolleet ja valtiollisesti haudatut presidentit olivat vuonna 2018 kuollut George H. W. Bush (presidenttinä 1989-1993) sekä vuonna 2006 kuollut Gerald Ford (1974-1977). |
| Kenen teksti? Käy enkeli vierelläs taivaan rantaa, on kulkusi kevyttä jalkasi kantaa. Et kipua tunne taivaan tiellä, on monet rakkaat vastassa siellä… |
259 |
|
1.8.2023 |
|
Muutaman muistovärssysivuston mukaan tämä kyseinen teksti olisi Immo Rantalan, mutta hieman eri muodossa:
"Käyt enkeli vierelläs taivaan rantaan,
on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa.
Et suruja tunne taivaan tiellä,
on monet rakkaat vastassa siellä.
Sinä elät myöskin keskellämme,
koska säilyt aina sydämessämme." |
| Miten kesähelteellä olisi soveliasta pukeutua hautajaisiin? |
178 |
|
18.7.2023 |
|
Tapaoppaat eivät valitettavasti anna korrektille hautajaispukeutumiselle paljonkaan poikkeuksellisiin lämpötiloihin perustuvaa liikkumavaraa.
"Meidän kulttuurissamme surupuku on tyypillisesti musta. Miehille sopiva valinta on tumma puku, valkoinen paita ja musta solmio. Taskuliina on valkoinen. Arkunkantajien kaulahuivi on valkoinen, kun taas muilla miehillä se on hillityn tumma. Jos hautajaisten aikaan on paukkupakkaset, miesten on syytä valita tilaisuuteen hillitty päähine, kuten tumma huopahattu."
"Naisten asu on peittävä ja usein täysmusta. Tummansinistä ja -harmaata ei myöskään nykyään karsasteta. Vaatekappaleista leninki tai jakkupuku toimivat hyvin. Jälkimmäisen alle voi pukea valkoisen tai rauhallisen värisen, esimerkiksi harmaan... |
| Mikä kappale (virsi?) soi 19.9. Ylen 20.30 uutislähetyksen lopussa kuningatar Elisabetin hautajaisista kertovan koosteen aikana ? |
270 |
|
21.10.2022 |
|
Classical-music.com-sivuston mukaan hautajaisissa laulettiin kolme virttä.
- The Lord's My Shepherd (Herra on minun paimeneni). Teksti on sovitettu Jessie Seymour Irvinen sävelmään. Tämä oli sivuston mukaan kuningattaren suosikkivirsi.
- The Day You Gavest, Lord, is Ended. Säv. John Ellerton
- Love Divine, All Loves Excelling. Säv. Charles Wesley. (Tilaisuuden loppuvirsi)
Myös muutama muu musiikkiteos esitettiin hautajaisissa. Ne on mainittu oheisella lähdesivulla.
Linkki lähteeseen Classical Music -sivustolla
Virren nimi lisättynä sanalla funeral löytyy videoklippejä Youtubesta. |
| Kuolleena syntyneelle lapselle ei ilmeisesti pidetä hautajaisia. Mikä on rajana että hautajaiset pidetään. Esim. hätäkaste? |
727 |
|
28.1.2021 |
|
Hätäkaste on ollut rajana muinoin. Nykyään 22. raskausviikolla tai sen jälkeen kohdussa kuolleelle tai 500 g painavalle kuolleena syntyneelle lapselle järjestetään aina hautajaiset.
Aikaisemminkin kuolleelle sikiölle voidaan järjestää hautajaiset, jos perhe näin tahtoo. Tarkemmin Duodecim-lehdessä: https://www.duodecimlehti.fi/duo91652 |
| Haluaisin löytää tietoa eri maiden hautaamistavoista, voitteko auttaa? |
261 |
|
28.1.2020 |
|
Yksinkertaisella Google-haulla "hautajaiset ympäri maailmaa" löytyy jo aika monta juttua erilaisista hautajaistavoista. https://www.google.com/search?q=hautajaiset+ymp%C3%A4ri+maailmaa&rlz=1C1GCEB_enFI874FI874&oq=hautaja&aqs=chrome.0.69i59l3j69i57j0l4.5388j0j8&sourceid=chrome&ie=UTF-8
Joskus hautajaiset ovat ilosävyinen juhla vainajan muistolle. Chanassa juhlitaan suurella joukolla ja Tanskassa juodaa hautajaisoluet. https://yle.fi/uutiset/3-9560814
Ranskassa taas kokoonnutaan perhepiirissä ja muistellaan vainajan elämää. https://muistojuhla.fi/hautaustavat-ranskassa/
Israelissa vainajaa ei jätetä yksin ennen hautajaisia ja haudalle asetellaan kukkien sijasta pieniä kiviä. https://muistojuhla.fi/hautaustavat-... |
| Siviilihautajaiset |
308 |
|
7.1.2020 |
|
Siviilihautajaisia voivat toivoa itselleen myös seurakunnan jäsenet. Oman hautaustoiveensa voi ohjeistaa tekemällä kirjallisen hautaustahdon. Aluehallintoviraston sivuilta löytyy tietoa viimeisen toiveen ilmaisemisesta:
https://www.avi.fi/web/avi/hautausjarjestelyista
Lisää tietoa uskonnottomista tilaisuuksista löytyy Pro-Seremoniat - ja siviilihautajaiset.fi -sivustoilta.
http://www.siviilihautajaiset.fi/http://pro-seremoniat.fi/ |
| Onko kirjastossa jotain sopivaa CD-levyä, jossa olisi kokoelma siunaustilaisuudessa taustamusiikkina soitettavaksi? Tai osaisitteko neuvoa jotain hyvää levyä… |
280 |
|
12.7.2019 |
|
Päijät-Hämeen Lastu-kirjastoista löytyy erilaisia siunaustilaisuuteen sopivia cd-levyjä, joissa osassa on laulua ja osassa ei.
Levyjä voi hakea verkkokirjastosta laittamalla tarkennetussa haussa aihe-kenttään hakusanan surumusiikki tai hautajaiset. Hakua voi rajata vielä valitsemalla hakutuloksiin pelkät äänitteet. Haulla löytyy monia sopivia klassisia albumeja.
Esimerkiksi seuraavat cd-levyt löytyvät Lastu-kirjastojen kokoelmista:
- In memoriam : music for solemn occasions
- Funeral music = Trauermusik = Musiques funèbres
- In memory of... : classics for funerals
- Kiitos muistoista :musiikkia suruun ja kaipaukseen.
- Juhlamusiikkia : häihin ja muihin elämän ikimuistoisiin tilaisuuksiin |
| Missä runossa on tällainen kohta ...kiitos leikeistä lapsuuden, kiitos muistoista nuoruuden... |
2022 |
|
3.8.2018 |
|
Kyseessä lienee yksi yleisesti hautajaisten yhteydessä käytetyistä muistolauseista. Kiitos, vanha ystäväni leikeistämme lapsuuden iloista, suruista nuoruuden, tuesta, turvasta vanhuuden. Sen alkuperää ei ole tiedossa. |
| Miksi Suomessa vainajan arkkua kantavat miehet? Miksi naisia ei näy arkun kantajina? |
900 |
|
27.11.2014 |
|
Missään ei ole määritelty että arkunkantajan pitäisi olla mies. Asia on omaisten päätettävissä. Nettipalstoilla kysytään silloin tällöin seurakunnilta voiko nainen kantaa arkkua hautajaisissa, ks. esim. http://www.rauhantervehdys.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00011294
|
| Missä kirjassaan Kalle Päätalo kertoo veljensä Mannen puukotuksesta ja hautajaisista? |
2447 |
|
8.7.2014 |
|
Mannen puukotusta ja hautajaisia käsitellään kirjassa Pyynikin rinteessä.
|
| Jos vaimo kuoli lapsivuoteeseen ja lapsi syntyi kuolleena, haudattiinko heidat ei-siunattuun maahan 1800-luvulla? Jos kuoli talvella, voitiinko haudata maahan… |
2208 |
|
5.11.2012 |
|
"Kirkottamattomana" kuollut lapsensynnyttäjä, kuten kastamaton lapsikin voitiin haudata kirkkomaalle muista erilleen, "pohjoisen puolen paikoille" (pohjoinen oli kristityille pimeyden ja paholaisen ilmansuunta).
Ajatus naisesta saastaisena lapsen syntymän jälkeen ja synnytyskulttuuriin kuulunut synnyttäjän puhdistautuminen kirkottamalla alkoi vähitellen hiipua 1800-luvun loppua lähestyttäessä. Murrosvaihe oli vuosisadan vaihteen kahden puolen. Helsinkiläisissä sivistyneistöpiireissä käytäntö oli tuntematon jo 1880-luvulla. Pisimpään tapa eli puhtaalla maaseudulla. 1920-luvulla kirkotus alettiin yleisesti yhdistää kastetilaisuuteen, kun se aikaisemmin oli ollut selkeästi erillinen toimitus.
Talvisaikaan kuolleita varten oli vainajien... |
| Olin ystävän hautajaisissa ja siellä eräs henkilö kertoi kuulleensa laulun, joka alkoi: "Ohi kiitää nimi ja syntymäaika, on runo ja risti ja kehyskin kaita"… |
2191 |
|
17.8.2012 |
|
Laulun nimi on "Tuhannet haaveet" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Tapani Suonto. Se löytyy CD-levyltä:
Suonto, Tapani: Tuhannet haaveet.
|
| Haluaisin tietää tunnetuista hautajaispuheista.? |
1656 |
|
9.5.2012 |
|
Kouvolan pääkirjastossa on englanninkielinen teos: Lend me your ears: Great speeches in history, 2004. Sisältää enimmäkseen amerikkalaisten tunnettujen henkilöiden pitämiä puheita, myös merkkihenkilöille pidettyjä muistopuheita.
Internetistä löytyi englanninkielisiä hautajais- tai muistopuheita tunnetuille henkilöille: http://www.eulogyspeech.net/famous-eulogies/
Toinen englanninkielinen internetsivusto esittelee kaikenlaisia kuuluisia puheita, joukossa myös hautajais/muistopuheita: http://www.emersonkent.com/famous_speeches_in_history_topic.htm
Vastaavaa kokoelmaa tunnetuista suomalaisista en onnistunut löytämään.
|
| Voiko joku antaa oikean vastauksen seuraavaan kysymykseen? Olen menossa veljeni vaimon hautajaisiin. Laskenko minä ensin kukat vai vainajan serkut? Mitä sanoo… |
2551 |
|
4.1.2012 |
|
Kukkien laskemisen hautajaistilaisuudessa aloittavat lähimmät omaiset. Seuraavaksi kukkatervehdyksen tuovat kaukaisemmat sukulaiset, ja sitten ystävät tuttavat ja työtoverit ja lopuksi tulevat eri yhteisöjen edustajat. Erityisesti suurissa hautauksissa on hyvä sopia järjestyksestä etukäteen. Kukkienlaskujärjestys voidaan määrittää niin, että noudatetaan penkkirivien järjestystä. Lähiomaiset istuvat kirkossa pääovelta alttarille katsottaessa oikealla. Vasemmalla istuvat ystävät ja tuttavat.
Tämän tarkemmin ei käytettävissä olleissa lähteissä määritellä sitä, ketkä ovat lähiomaisia ja missä järjestyksessä heihin kuuluvat laskevat kukkansa.
Lähteet:
Aurejärvi- Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: siviiliseremoniat häistä hautajaisiin (... |
| Klassisen musiikin alueelle. tekijän sukunimi on jotain : antonini , anton... ja hän on tehnyt aika kuuluisan/soitetun - surumarssin, tätä kappaletta voi… |
1116 |
|
8.7.2011 |
|
Ensimmäisenä mieleen tulee Tomaso Albinoni: Adagio g-molli (uruille ja jousille).
|
| Rakkaalle vaimolleni hänen pojilleen hautaus ilmoitukseen muistovärssy |
2447 |
|
9.2.2011 |
|
Ehdotuksia löytyy esim. seuraavista nettiosotteista
http://www.birgit.mummu.net/Runous/Muistovarssyt.htm
http://www.kataisenkukka.fi/varssyt.php
http://www.savonsanomat.fi/asiakaspalvelu/ilmoitukset/kuolinilmoitus-ja…
http://www.vaisasenkukkakauppa.fi/index.php?pinc=3
|
| Muistovärssy veljelle ja mieheni veljelle |
31980 |
|
2.11.2010 |
|
Arkulle laskettavan kukkatervehdyksen tekstin valitseminen on hyvin henkilökohtainen asia, johon vaikuttavat niin vainajan kuin muistelijankin ominaisuudet. Siksi tuntematta kysyjää tai vainajaa on valitettavasti vaikeaa ehdottaa sopivaa muistotekstiä. Suosittelen, että joko käyt kirjastossa tutkimassa sitä runsasta mietelauseiden ja runojen tarjontaa, joka sieltä löytyy, tai valitset sopivan muistotekstin joltakin internetsivustolta. Oliko hänellä ehkä jokin lempirunoilija tai harrastus, joka luontevasti sopisi tilanteeseen? Tässä joitakin teoksia:
Parhaimmat värssyt : lauselmia iloon ja suruun / koonnut Jaakko Haavio.
ET-lehden rakkaimmat värssyt ilon ja lohdun hetkiin / [toimittaneet Marja Bergman, Leena Tanskanen ja Sari Alho]
Verkosta... |
| Miten aateliset puettiin arkkuun v.1880? Helene Mannerheim, Mannerheimin äiti olisi kyseessä, mutta jos hänestä ei löydy tietoja myös yleinen tieto Askaisten… |
1439 |
|
21.7.2010 |
|
Kirjastomme kokoelmassa on runsaat 300 teosta, jotka liittyvät Mannerheimiin tai hänen sukulaisiinsa. Useimmat on kuvitettu, ja joukossa on useita kokonaisia kuvateoksia. Mutta Mannerheimin lapsuudenkotiin ja perheeseen liittyviä kuvia on kovin niukasti. Kirjoissa toistuvat samat perheenjäsenten muotokuvat.
Hautajaiskuvia ei löydy myöskään Eva Mannerheim-Sparren lapsuudenmuistelmista eikä Sophie Mannerheimin elämäkerroista. Eva Mannerheim kertoo äitinsä hautajaisista mutta ei anna kaipaamiasi käytännön detaljeita. Hän mainitsee vain oman asunsa: ”pitkän, maatalaahaavan turkin”. (Mannerheim-Sparre, Eva: Lapsuuden muistoja. Otava 1952, s. 96).
Kuoleman kulttuurihistoriasta on melko paljon materiaalia. Mutta kirjat käsittelevät etupäässä... |
Kysy kirjastonhoitajalta
