| Olisiko Sisä-Suomen suurjärvi voinut säilyä nykyaikaan? |
39 |
|
|
|
Sisä-Suomen suurjärvi käsitti Muinais-Päijänteen ja Muinais-Saimaan ja niitä pohjoisessa yhdistävät vesistöt. Suurjärvi syntyi, kun jääkauden jälkeen muodostuneet vesialueet yhdistyivät toisiinsa maankohoamisen myötä n. 5100 eaa. Suurjärvivaihe kesti mahdollisesti vain muutamia satoja vuosia. Maankohoamisen jatkuessa järvialtaat kallistuivat ja yhteys niiden välillä katkesi. Maankohoaminen johtuu siitä, että jääkauden aikana jää painoi maankuorta. Jään sulaessa paino väheni ja maa alkoi nousta vähitellen. Vääjäämättömän maankohoamisen vuoksi suurjärvi ei voinut säilyä nykyaikaan asti.Lähteet: Sisä-Suomen suurjärvi – WikipediaJantunen, Tuija: Muinais-Itämeri, julkaisusta: Jääkaudet, toimittaja Koivisto, Marjatta, s. 63–86 (... |
| Onko Jyväskylässä sijaitseva Sulunharju reunamuodostuma vai harju? Jos ei, niin mikä jääkauden jälki se on? |
472 |
|
|
|
Jyväskylän Korpilahdella sijaitsevasta Sulunharjusta ei löydy juurikaan tietoa painetuista tai sähköisistä lähteistä. Kannattaa olla yhteydessä suoraan geologian asiantuntijoihin, esim. Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastoon: Geotieteiden ja maantieteen osaston yhteystiedot | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto (helsinki.fi).
Jääkaudesta ja historiallisesta geologiasta löytyy yleistietoa mm. seuraavista kirjoista:
Isomäki, Risto: Miten Salpausselät syntyivät (2015)
Jääkaudet (toim. Marjatta Koivisto) (2004)
|
| Tuleeko ensi jääkausi olemaan holoseenia? |
526 |
|
|
|
Geologisista epookeista kuten holoseenista ja pleistoseenista puhuttaessa on tärkeä pitää mielessä, että maailmanhistorian kategorisoiminen tällä tavalla perustuu geologisten kerrostumien ajoittamiseen (stratigrafia) ja näistä kansainvälisesti sovittuun jaotteluun. Niinpä tulevaisuutta koskien on hankala antaa yksinkertaista vastausta geologisen ajanlaskun suhteen, sillä näitä kerrostumia ei luonnollisestikaan vielä ole.
Usein geologisen ajanjakson vaihtuminen perustuu massasukupuuttoihin, jotka aiheuttavat suuria muutoksia maapallon lajistossa. Esimerkiksi holoseeniepookin alussa sukupuuttonsa kohtasivat muun muassa mammutit ja mastodontit. (Geologica, 27; 52-53.) Niinpä voisi olettaa, että mikäli seuraava jääkausi koittaa ennen... |
| Onkohan Suomessa, esim. GTK:lla seuraavia julkaisuja? Törnebohm, A.E., 1976: Om Sveriges viktigaste diabas och gabbroarter. Kongliga Svenska Vetenskaps… |
316 |
|
|
|
Hei,
molemmat löytyvät GTK:n kirjastosta käsikirjastokappaleina ts. ne ovat luettavissa käsikirjastossamme Espoon Otaniemessä
|
Kysy kirjastonhoitajalta