fysik

26 osumaa haulle. Näytetään tulokset 1–20.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Mikä on teoreettinen maksimi äänen voimakkuus? entäs valon kirkkaus ja maksimi lämpötila? kun minimi lämpötila on olemassa mutta entäs noi muut? 134 26.7.2023 Näissä tapauksissa maksimi on vaikeampi määritellä kuin minimi. Lämpötilan kohdalla suurimmaksi mahdolliseksi arvoksi arvioidaan 1032 kelviniä. Tämä perustuu fysiikan standardimalliin, ja sitä kutsutaan Planckin lämpötilaksi. Se ei ole välttämättä suurin mahdollinen lämpötila, mutta suuremmasta ei ole mielekäs puhua. Tuossa lämpötilassa kun standardimalliin pohjautuva fysiikka ei enää toimi, vaan käytännössä fotonien energia riittäisi luhistamaan ne mustia aukkoja vastaaviksi singulariteeteiksi. Näin kuumat olosuhteet ovat vallinneet maailmankaikkeudessa 10-43 sekuntia alkuräjähdyksen jälkeen. [1] [2] [3] Kirkkaus on hankalampi määrittää. Se riippuu havaitsijaan osuvan fotonivirran tiheydestä, etäisyydestä lähteeseen ja fotonien...
Haluaisin löytää fysiikan, kemian ja biologian yo-koetehtävät ratkaisuineen alkaen vuodesta 1980. Mistä kannattaa etsiä? 1088 19.8.2021 Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta löytyy ylioppilastehtäviä, mutta vain vuoteen 1969 asti: http://digi.narc.fi/ylioppilastehtavat.html  Ylen Abitreenit-sivustolta löytyy yo-kokeita. Palveluun kirjaudutaan Ylen tunnuksilla: Yo-kokeet: fysiikka | Fysiikka | Abitreenit | yle.fi Yo-kokeet: kemia | Kemia | Abitreenit | yle.fi Yo-kokeet: biologia | Biologia | Abitreenit | yle.fi Kirjasta Fysiikan ylioppilastehtävät ratkaisuineen löytyvät aina tiettyjen vuosien tehtävät ja ratkaisut. Vanhimmasta, vuoden 1985 painoksesta löytyvät vuodet 1975-1985. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SFysiikan%20ylioppilasteht%… Kemiasta on vastaava kirja, Kemian ylioppilastehtävät ratkaisuineen: https://...
Miten selvitetään, mikä on jonkin aineen puoliintumisaika? Miten on esim. saatu laskettua, että uraanin isotooppi 235U puoliintumisaika on noin 700 miljoonaa… 192 28.7.2021 Löydät aineen puoliintumisen laskukaavan lukion laajan matematiikan oppikirjoista, katso esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvistä teoksista  Heikki Lehto, Raimo Havukainen, Jukka Maalampi ja Janna Leskinen: Fysiikka 8 (2012), s. 133-134 tai Jukka Hatakka, Heikki Saari, Jarmo Sirviö, Jouni Viiri, Sari Yrjänäinen: Physica – aine ja säteily (2012), s. 95.  
Onko kristallografia kvartsia ja sen muunnoksia tutkiva kidetiede? 172 12.7.2021 Fysiikkaan liittyvissä peruskysymyksissä voinee luottaa verkkotietosanakirja Wikipediaan, joka kertoo, että "kristallografia eli kidetiede eli kideoppi on tieteenala, joka tutkii kiteisen aineen erikoispiirteitä kuten kiderakennetta eli atomien kaukojärjestystä." Kiteisellä aineella puolestaan tarkoitetaan "kiinteässä olomuodossa olevaa ainetta, jossa atomit tai molekyylit ovat järjestyneet säännölliseen, toistuvaan aineelle tyypilliseen kiderakenteen mukaiseen järjestykseen. Kiteinen aine ei tyypillisesti koostu yhdestä kiteestä, vaan monista pienistä "kiteistä" eli rakeista, joita erottavat raerajat." Tästä voisi päätellä, että kvartsi on vain yksi mineraali tai kiinteä aine, jota kristallografia tutkii. Helsingin Sanomien artikkelissa...
Koersiteettivoima poistaa magnetismin.Millä keinolla se tapahtuu? 133 6.4.2021 Koersiivisuudesta on Wikipedia-artikkeli, joka selvittää ilmiötä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Koersiivisuus  Peda.net-kouluverkossa on tietoa magneettisista ilmiöistä, mm. magneettisesta poistovoimasta:  https://peda.net/varkaus/repokankaan-koulu/am/el1/fyke/vkl2/mjsl  Lukion magnetismia käsittelevistä fysiikan kirjoista saa myös tietoa aiheesta. Alla linkki Helmet-kirjastojen kirjoihin: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6%20ja%20mag…     
Raketti tarvitsee kait nopeuden 8km/sek päästäkseen maan vetovoimasta. Mitäpä jos ... noin kuvaannollisesti olisi kuun ja maan väillä silta, pääsisiskö sitä… 272 24.6.2020 Kysymys vaatii sen verran spesifistä avaruusfysiikan ja matematiikan osaamista, etteivät kaupunginkirjaston resurssit valitettavasti riitä asian selvittämiseen. Kannattanee kääntyä fysiikan asiantuntijoiden puoleen.  Seuraavien lähteiden avulla voi koettaa löytää sopivan kaavan ja itse laskea, miten kävely kuuhun mahdollisesti tapahtuisi:    http://hemportalen.fi/juhwestm/A%20kuukirja/F-LAUKAU.htm  http://jukaukor.mbnet.fi/fysiikka/avaruusfysiikkaa.pdf  http://www.kysy.fi/kysymys/avaruussukkulan-nopeus 
Usein kun halutaan jäähdyttää juoma nopeasti, se laitetaan jääkaapin sijaan hetkeksi pakastimeen. Kuinka paljon jäähdytettävän kappaleen ja ympäröivän… 680 28.4.2020 Oluttölkin tai muun objektin suurpiirteisen jäähtymisnopeuden eri lämpötiloissa voi laskea Newtonin jäähtymislain kaavaa käyttäen: https://fi.wikipedia.org/wiki/Newtonin_j%C3%A4%C3%A4htymislaki  Tällöin tulee tietää jäähdytystilan (pakastin, jääkaappi) vakiolämpötila, kappaleen lämpötila sekä kappaleen materiaalin vakiolämmönjohtavuus. Kannattaa kuitenkin huomioida, että myös kappaleen koko, muoto, materiaali(t) ja asento vaikuttavat jäähtymisnopeuteen. Lisäksi miedostikin alkoholipitoinen neste jäähtyy tai ainakin jäätyy hieman hitaammin kuin esimerkiksi vesi. 
Minua askarrutta tuo kineettinen energia. On helppo ymmärtää työ elektromangnettisen voiman aikaansaamana, koska siinä selvästi voidaan osoittaa miten… 221 17.1.2020 Kineettisen eli liike-energian periaatteista ja mittaamisesta löytyy tietoa esim. alla olevilta koulujen fysiikan verkko-opetussivuilta ja Wikipediasta: https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/9-luokka/5lejmt/1ljp http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/kurssi2/sailyminen/liikeenergia/index.html https://fi.wikipedia.org/wiki/Liike-energia  
Kun kaataa pulloon kylmää vettä niin sen ulkopinta muttuu kosteaksi. Mistä tämä johyuu? 1789 30.9.2019 Kyse on samasta ilmiöstä, jota Leif Wedøe kuvailee kirjansa Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille kohdassa Ulos pakastimesta: "Kun ottaa lounasruoan pakastimesta ja asettaa sen keittiönpöydälle, muuttuu se aina pinnaltaan enemmän tai vähemmän selvästi kosteaksi. Miksi?" Kosteus on peräisin ympäröivästä ilmasta. Kun pulloon kaataa kylmää vettä, pullon ulkopinta kylmenee ja sitä ympäröivän ilman vesihöyrystä osa tiivistyy vedeksi jäähtyessään. Kaksi tekijää vaikuttaa siihen, kuinka paljon pullon ulkopinnalle tiivistyy vettä: ympäröivän ilman lämpötila ja ilman suhteellinen kosteus. Suhteellinen kosteus ilmaisee, kuinka monta prosenttia ilmassa on vesihöyryä siitä pitoisuudesta mitä höyryä voi enimmillään...
Miten aikamatkustus voisi käytännössä toteuttaa? 316 14.6.2019 Kuten aihetta käsittelevä Wikipedian artikkeli toteaa, fyysikot eivät ole yksimielisiä siitä, onko aikamatkustus missään olosuhteissa mahdollista. Tunnetut fysiikan lait eivät sinänsä edellytä, että ajan nuoli osoittaa johonkin tiettyyn suuntaan. Kaikki esitetyt aikamatkustamisen tavat ovat teoreettisia, eikä niitä välttämättä pystytä koskaan testaamaan. Tavallisen kansalaisen arjen tasolla voi turvallisin mielin lähteä siitä, ettei aikamatkustus ole ainakaan aineellisille olioille käytännössä mahdollista. Jos tilanne muuttuu, siitä kuulemme aivan varmasti kaikki. Heikki Poroila
Ovatko musta ja valkoinen värejä? Jotkut sanovat, että ovat ja jotkut taas, että eivät. 5130 27.2.2019 Värit ovat aivojen tuottama aistimus, tulkinta aaltomuotoisesta sähkömagneettisesta säteilystä. Fysikaalisesti eri värien taustalla on fotonien energiamäärä. Vaikka ihmisaivot kokevat täysin valkoisen ja mustan väreinä siinä missä ihmissilmälle näkyvät spektrin osat, fysikaalisesti valkoinen on kaikkien mahdollisten värien yhdistelmä ja musta taas on aivojen tulkinta tilanteesta, jossa pinta ei heijasta valoa ollenkaan tai hyvin vähän. Tässä mielessä musta on värin puuttumista, vaikka esimerkiksi maalien maailmassa mustaa saadaan sekoittamalla päävärejä keskenään. Musta ja valkoinen eivät ole spektrin värejä, joten siinä mielessä ne ovat fysikaalisesti hiukan eri asia kuin ihmisaivojen näkemät varsinaiset värit violetista punaiseen....
Newtonin ensimmäisestä laista näkee suomeksi käytettävän sekä muotoa jatkavuuden että jatkuvuuden laki? Ovatko molemmat vai vain toinen oikein? 665 17.1.2019 Kielitoimiston verkossa oleva sanakirja antaa sanalle "jatkuvuus" yleisen merkityksen ("Taata toiminnan jatkuvuus"), kun taas "jatkavuus" todetaan fysiikan termiksi, rinnakkaistermejä hitaus, vitka, inertia. Kielitoimiston mukaan siis Newtonin ensimmäinen laki on suomeksi "jatkavuuden laki". Heikki Poroila
Usein (viimeksi 4.9.2018 Helsingin Sanomien jutussa "Riittääkö ihmiskunnan aika kaiken teorian löytämiseen?") puhutaan ja kirjoitetaan vuorotellen ja… 341 4.9.2018 Kvanttimekaniikka on nimitys fysiikan perusteorialle, joka kuvaa tapahtumia klassisen mekaniikan ulottumattomissa olevalla "atomaarisella tasolla". (Lisätietoja Wikipedian perusteellisesta artikkelista https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvanttimekaniikka). Ilmaisulla "kvanttifysiikka" viitataan yleisemmin kaikkiin niihin ilmiöihin ja teorioihin, jotka tavalla tai toisella liittyvät kvanttitason ilmiöihin. Se ei ole täsmällinen, vaan yleisesti orientoiva termi. Se ei ole missään tapauksessa synonyymi termille "kvanttimekaniikka", jolla on täsmällinen merkitys. Edellinen vastaus on aihepiiristä kiinnostuneen maallikon, ei ammattifyysikon näkemys. Ainakin Wikipedian maailmassa ajatellaan kuitenkin samalla tavalla. Heikki Poroila
1. Miksi valon nopeus on se mikä se on? Miksei se ole vaikka metrin enemmän tai vähemmän sekunnissa? 2. Jos minulla on rautatanko ja vasara ja lyön tankoa… 3318 1.3.2017 Nykyisen käsityksen mukaan valonnopeus (c) on 299 792 458 m/s. Valonnopeus tarkoittaa tässä yhteydessä fysikaalista vakiota, jossa valo liikkuu tyhjiössä. Valonnopeudella on kuitenkin oma historiansa, kuten kaikilla tieteellisillä käsitteillä. Esimerkiksi maailmankuvien muutokset sekä tieteellisten teorioiden ja mittaustekniikoiden kehitys ovat vaikuttaneet käsityksiin valonnopeudesta. Antiikin aikaiset filosofit Aristoteles ja Ptolemaios uskoivat valon nopeuden olevan ääretön. Tämä käsitys säilyi länsimaissa läpi keskiajan aina 1500-luvun loppuun. Nykyinen kansainvälisen yksikköjärjestelmän (SI-järjestelmä) määritelmä laskettiin vuonna 1983, jolloin valonnopeus määriteltiin eksaktisti suhteessa metriin. Albert Einsteinin erityisen...
Mitkä ovat kaikki mahdolliset tekijät jotka vaikuttavat refraktion vahvuuteen meren yllä, eli valon taittumiseen ja siten myös kaukaisten kohteiden näennäiseen… 541 14.9.2016 Refraktiosta eli ilmiöstä, joka liittyy valon taittumiseen ilmakehässä, löytyy lähteitä, joissa sitä ymmärretään paremmin kuin mihin kirjastonhoitaja kykenisi. Alla tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan selvitystä: https://www.ursa.fi/harrastus/harrastusryhmat/ilmakeha/ilmiot/refraktio… Alla kaavoja, jotka ovat peräisin Turun yliopiston Tuorlan observatorion sivuilta: http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/refract.htm Hannu Karttusen, Karl Johan Donnerin, Pekka Krögerin, Heikki Ojan ja, Markku Poutasen toimittamassa kirjassa Tähtitieteen perusteet käsitellään myös aihetta. Kirjan saa lainaan kirjastoista: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%C3%A4htitieteen%20peruste…
Olen rautatieläisen poika, mutta en huomannut koskaan kysyä seuraavasta asiasta. Joku jossain väitti, että raskas juna lähtee NÄIN. Veturi ei jaksaisi lähteä,… 1157 4.2.2016 Ensimmäinen vaihtoehto on oikea. Ongelmana on kitka eli liikevastus. Paikallaan olevien vaunujen kohdalla kyseessä on lepokitka eli liikkeellelähtöä vastustava voima, joka on ylitettävä, jotta kappale saadaan liikkumaan. Liikkuvan kappaleen kohdalla taas on kyse liikekitkasta, joka on yleensä lepokitkaa pienempi. Mikäli vaunujen kytkennöissä ei ole välystä, vaunut käyttäytyvät yhden yhtenäisen kappaleen tavoin ja niiden lepokitka on veturille liian suuri voitettavaksi. Rhett Allainin artikkeli Wired-lehdessä paneutuu tarkemmin ilmiön fysiikkaan ja sisältää myös havainnollisen animaatiomallin junan liikkeellelähdöstä: http://www.wired.com/2014/06/how-do-you-get-a-train-moving/ Lisätietoa kitkasta esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia....
Voiko putoavalta esineeltä hypätä ylöspäin, esimerkiksi isolta putoavalta kiveltä toiselle? (näin tehdään piirretyissä, elokuvissa ja videopeleissä) -Kun… 918 15.8.2015 näyttäisi siltä, että kyseinen hyppy ei ole mahdollinen fysiikan lakien mukaan. Eli hyppääjä ei pysty muodostamaan sellaista voimaa, millä hän saisi ponnistettua itsensä ylöspäin. https://answers.yahoo.com/question/index?qid=20100419130044AATd18q http://www.quora.com/Can-someone-jump-from-falling-objects-towards-anot… https://en.wikipedia.org/wiki/Free_fall
Törmäsin puheen evoluutiota käsittelevässä kirjassa termeihin entropia ja entalpia. Entropialle löysin selityksen, (=informaatioteoriassa tila, jossa vallitsee… 1218 22.6.2015 Entropia on fysiikassa käytetty suure epäjärjestyksen määrälle (suljetussa) järjestelmässä. Entropia on täydellinen, kun järjestelmässä ei ole havaittavissa mitään järjestystä. Termodynamiikassa sen sovelluksena on toinen sääntö, jonka mukaan entropia kasvaa suljetussa järjestelmässä vääjäämättä, ei koskaan vähene. Termi on otettu käyttöön myös informaatioteoriassa, jossa sillä viitataan informaation määrään (joka on käytännössä pitkälle sama asia kuin fysiikassakin). "Entalpia" on englanninkielisen Wikipedian mukaan termodynaamisen potentiaalin suure, eikä siis ymmärtääkseni ole varsinainen entropian "käänteinen" termi. Mikään ei silti estä puheen kehityksen tutkijoita ottamasta tällaista termidynamiikan termiä ja käyttämästä sitä...
En muista enää lukioaikojeni kiihtyvyyslaskelmia, mutta minua on vaivannut jo viikkokausia se ongelma, kuinka kauan astorautilta tai itäisen naapurimme… 561 14.3.2015 Ikävä kyllä myöskään kirjastonhoitajan fysiikan taidot eivät riitä vastaamaan kysymykseen. Apua ja kaavoja löytyy vaikkapa alla olevista linkeistä: http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fy/fy4/1_liike… http://koti.mbnet.fi/jukaukor/fysiikka/avaruusfysiikkaa.pdf Voisit saada asiantuntijavastauksen myös Tiede-lehden Kysy-palstalta: http://www.tiede.fi/alue/kysy
Jos alkuräjähdyksen jälkeen kaikki materia kiitää valonnopeudella (c) suuntaan (x), niin mistä maapallolle päätyvät "meteorit" tulevat? Tulevatko ne aina… 917 31.12.2012 Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan valonnopeutta ei voi saavuttaa, jos kappaleella on massa. Meteorit yms. kappaleet liikkuvat paljon pienemmällä nopeudella kuin valon nopeus. Maapallolle tulevilla meteoreilla ei ole mitään tekemistä alkuräjähdyksen kanssa (paitsi tietenkin siinä mielessä, että kaikki aine ja energia sai silloin fysiikan käsityksen mukaan alkunsa). Meteorit eivät tule samasta suunnasta ja muiden taivaankappaleiden painovoima vaikuttaa niiden liikkeisiin. Lisää tietoa asiasta saat tähtitieteen kirjallisuudesta. Esimerkiksi Markus Hotakaisen Tähtitaivas-teos sisältää tietoa meteoreista ja meteoriiteista.