Paljonko tehoa tarvitsee kuusikymmentäviisikiloisen ihmisen tuottaa, kun hän kiipeää speed-kiipeilyseinän viidessä sekunnissa? |
92 |
|
|
|
Tässä artikkelissa on laskettu 70 kiloisen ammattikiipeilijä Reza Alipourin 5,48 sekunnin suorituksen vaatineen 1,482 wattin tehon: Allain, Rhett (2019): "Got What It Takes to Compete in Speed Climbing?" Wired. https://www.wired.com/story/power-demands-of-speed-climbing/ Halutessasi voit manipuloida laskutoimituksen kiipeämiseen kuluvaa aikaa ja kiipeilijän painoa saadaksesi tarkemmin kysymäsi mukaisen tuloksen.Voit olla kiinnostunut myös seuraavasta nopeuskiipeilyn dynamiikka tutkivasta tieteellisestä artikkelista, joka voi olla joiltain osin ylempää artikkelia perusteellisempi: Fuss, F.K., Niegl, G. (2006). "Dynamics of Speed Climbing". In: Moritz, E.F., Haake, S. (eds) The Engineering of Sport 6. Springer, New York. https://link.... |
Mikä on Asteen määritelmä |
111 |
|
|
|
Aste voi tarkoittaa useita eri asioita, esimerkiksi lämpötilan tai tasokulman yksikköä.
Lämpötila: Kelvin-asteikon asteen määritelmä löytyy esimerkiksi Wikipediasta. Celsiusaste on saman suuruinen kuin kelvin, mutta 0 astetta celsiusta on veden jäätymispiste eli 273,15 K.
Tasokulma: suora kulma on 90 astetta, oikokulma 180 astetta ja täysi kulma eli täysi kierros 360 astetta, ks. Wikipedia. |
Mikä on teoreettinen maksimi äänen voimakkuus? entäs valon kirkkaus ja maksimi lämpötila? kun minimi lämpötila on olemassa mutta entäs noi muut? |
220 |
|
|
|
Näissä tapauksissa maksimi on vaikeampi määritellä kuin minimi. Lämpötilan kohdalla suurimmaksi mahdolliseksi arvoksi arvioidaan 1032 kelviniä. Tämä perustuu fysiikan standardimalliin, ja sitä kutsutaan Planckin lämpötilaksi. Se ei ole välttämättä suurin mahdollinen lämpötila, mutta suuremmasta ei ole mielekäs puhua. Tuossa lämpötilassa kun standardimalliin pohjautuva fysiikka ei enää toimi, vaan käytännössä fotonien energia riittäisi luhistamaan ne mustia aukkoja vastaaviksi singulariteeteiksi. Näin kuumat olosuhteet ovat vallinneet maailmankaikkeudessa 10-43 sekuntia alkuräjähdyksen jälkeen. [1] [2] [3]
Kirkkaus on hankalampi määrittää. Se riippuu havaitsijaan osuvan fotonivirran tiheydestä, etäisyydestä lähteeseen ja fotonien... |
Haluaisin löytää fysiikan, kemian ja biologian yo-koetehtävät ratkaisuineen alkaen vuodesta 1980. Mistä kannattaa etsiä? |
1215 |
|
|
|
Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta löytyy ylioppilastehtäviä, mutta vain vuoteen 1969 asti:
http://digi.narc.fi/ylioppilastehtavat.html
Ylen Abitreenit-sivustolta löytyy yo-kokeita. Palveluun kirjaudutaan Ylen tunnuksilla:
Yo-kokeet: fysiikka | Fysiikka | Abitreenit | yle.fi
Yo-kokeet: kemia | Kemia | Abitreenit | yle.fi
Yo-kokeet: biologia | Biologia | Abitreenit | yle.fi
Kirjasta Fysiikan ylioppilastehtävät ratkaisuineen löytyvät aina tiettyjen vuosien tehtävät ja ratkaisut. Vanhimmasta, vuoden 1985 painoksesta löytyvät vuodet 1975-1985. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SFysiikan%20ylioppilasteht%…
Kemiasta on vastaava kirja, Kemian ylioppilastehtävät ratkaisuineen:
https://... |
Miten selvitetään, mikä on jonkin aineen puoliintumisaika? Miten on esim. saatu laskettua, että uraanin isotooppi 235U puoliintumisaika on noin 700 miljoonaa… |
210 |
|
|
|
Löydät aineen puoliintumisen laskukaavan lukion laajan matematiikan oppikirjoista, katso esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvistä teoksista
Heikki Lehto, Raimo Havukainen, Jukka Maalampi ja Janna Leskinen: Fysiikka 8 (2012), s. 133-134 tai
Jukka Hatakka, Heikki Saari, Jarmo Sirviö, Jouni Viiri, Sari Yrjänäinen: Physica – aine ja säteily (2012), s. 95.
|
Onko kristallografia kvartsia ja sen muunnoksia tutkiva kidetiede? |
203 |
|
|
|
Fysiikkaan liittyvissä peruskysymyksissä voinee luottaa verkkotietosanakirja Wikipediaan, joka kertoo, että "kristallografia eli kidetiede eli kideoppi on tieteenala, joka tutkii kiteisen aineen erikoispiirteitä kuten kiderakennetta eli atomien kaukojärjestystä."
Kiteisellä aineella puolestaan tarkoitetaan "kiinteässä olomuodossa olevaa ainetta, jossa atomit tai molekyylit ovat järjestyneet säännölliseen, toistuvaan aineelle tyypilliseen kiderakenteen mukaiseen järjestykseen. Kiteinen aine ei tyypillisesti koostu yhdestä kiteestä, vaan monista pienistä "kiteistä" eli rakeista, joita erottavat raerajat."
Tästä voisi päätellä, että kvartsi on vain yksi mineraali tai kiinteä aine, jota kristallografia tutkii. Helsingin Sanomien artikkelissa... |
Koersiteettivoima poistaa magnetismin.Millä keinolla se tapahtuu? |
153 |
|
|
|
Koersiivisuudesta on Wikipedia-artikkeli, joka selvittää ilmiötä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koersiivisuus
Peda.net-kouluverkossa on tietoa magneettisista ilmiöistä, mm. magneettisesta poistovoimasta:
https://peda.net/varkaus/repokankaan-koulu/am/el1/fyke/vkl2/mjsl
Lukion magnetismia käsittelevistä fysiikan kirjoista saa myös tietoa aiheesta. Alla linkki Helmet-kirjastojen kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6%20ja%20mag…
|
Raketti tarvitsee kait nopeuden 8km/sek päästäkseen maan vetovoimasta. Mitäpä jos ... noin kuvaannollisesti olisi kuun ja maan väillä silta, pääsisiskö sitä… |
304 |
|
|
|
Kysymys vaatii sen verran spesifistä avaruusfysiikan ja matematiikan osaamista, etteivät kaupunginkirjaston resurssit valitettavasti riitä asian selvittämiseen. Kannattanee kääntyä fysiikan asiantuntijoiden puoleen.
Seuraavien lähteiden avulla voi koettaa löytää sopivan kaavan ja itse laskea, miten kävely kuuhun mahdollisesti tapahtuisi:
http://hemportalen.fi/juhwestm/A%20kuukirja/F-LAUKAU.htm
http://jukaukor.mbnet.fi/fysiikka/avaruusfysiikkaa.pdf
http://www.kysy.fi/kysymys/avaruussukkulan-nopeus |
Usein kun halutaan jäähdyttää juoma nopeasti, se laitetaan jääkaapin sijaan hetkeksi pakastimeen. Kuinka paljon jäähdytettävän kappaleen ja ympäröivän… |
758 |
|
|
|
Oluttölkin tai muun objektin suurpiirteisen jäähtymisnopeuden eri lämpötiloissa voi laskea Newtonin jäähtymislain kaavaa käyttäen: https://fi.wikipedia.org/wiki/Newtonin_j%C3%A4%C3%A4htymislaki
Tällöin tulee tietää jäähdytystilan (pakastin, jääkaappi) vakiolämpötila, kappaleen lämpötila sekä kappaleen materiaalin vakiolämmönjohtavuus. Kannattaa kuitenkin huomioida, että myös kappaleen koko, muoto, materiaali(t) ja asento vaikuttavat jäähtymisnopeuteen. Lisäksi miedostikin alkoholipitoinen neste jäähtyy tai ainakin jäätyy hieman hitaammin kuin esimerkiksi vesi. |
Minua askarrutta tuo kineettinen energia. On helppo ymmärtää työ elektromangnettisen voiman aikaansaamana, koska siinä selvästi voidaan osoittaa miten… |
238 |
|
|
|
Kineettisen eli liike-energian periaatteista ja mittaamisesta löytyy tietoa esim. alla olevilta koulujen fysiikan verkko-opetussivuilta ja Wikipediasta:
https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/fysiikka/9-luokka/5lejmt/1ljp
http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/kurssi2/sailyminen/liikeenergia/index.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Liike-energia
|
Kun kaataa pulloon kylmää vettä niin sen ulkopinta muttuu kosteaksi. Mistä tämä johyuu? |
2069 |
|
|
|
Kyse on samasta ilmiöstä, jota Leif Wedøe kuvailee kirjansa Miksi pilvet eivät putoa? : luonnollisia selityksiä arkipäivän ilmiöille kohdassa Ulos pakastimesta: "Kun ottaa lounasruoan pakastimesta ja asettaa sen keittiönpöydälle, muuttuu se aina pinnaltaan enemmän tai vähemmän selvästi kosteaksi. Miksi?"
Kosteus on peräisin ympäröivästä ilmasta. Kun pulloon kaataa kylmää vettä, pullon ulkopinta kylmenee ja sitä ympäröivän ilman vesihöyrystä osa tiivistyy vedeksi jäähtyessään. Kaksi tekijää vaikuttaa siihen, kuinka paljon pullon ulkopinnalle tiivistyy vettä: ympäröivän ilman lämpötila ja ilman suhteellinen kosteus. Suhteellinen kosteus ilmaisee, kuinka monta prosenttia ilmassa on vesihöyryä siitä pitoisuudesta mitä höyryä voi enimmillään... |
Miten aikamatkustus voisi käytännössä toteuttaa? |
345 |
|
|
|
Kuten aihetta käsittelevä Wikipedian artikkeli toteaa, fyysikot eivät ole yksimielisiä siitä, onko aikamatkustus missään olosuhteissa mahdollista. Tunnetut fysiikan lait eivät sinänsä edellytä, että ajan nuoli osoittaa johonkin tiettyyn suuntaan. Kaikki esitetyt aikamatkustamisen tavat ovat teoreettisia, eikä niitä välttämättä pystytä koskaan testaamaan.
Tavallisen kansalaisen arjen tasolla voi turvallisin mielin lähteä siitä, ettei aikamatkustus ole ainakaan aineellisille olioille käytännössä mahdollista. Jos tilanne muuttuu, siitä kuulemme aivan varmasti kaikki.
Heikki Poroila |
Ovatko musta ja valkoinen värejä? Jotkut sanovat, että ovat ja jotkut taas, että eivät. |
5593 |
|
|
|
Värit ovat aivojen tuottama aistimus, tulkinta aaltomuotoisesta sähkömagneettisesta säteilystä. Fysikaalisesti eri värien taustalla on fotonien energiamäärä. Vaikka ihmisaivot kokevat täysin valkoisen ja mustan väreinä siinä missä ihmissilmälle näkyvät spektrin osat, fysikaalisesti valkoinen on kaikkien mahdollisten värien yhdistelmä ja musta taas on aivojen tulkinta tilanteesta, jossa pinta ei heijasta valoa ollenkaan tai hyvin vähän. Tässä mielessä musta on värin puuttumista, vaikka esimerkiksi maalien maailmassa mustaa saadaan sekoittamalla päävärejä keskenään.
Musta ja valkoinen eivät ole spektrin värejä, joten siinä mielessä ne ovat fysikaalisesti hiukan eri asia kuin ihmisaivojen näkemät varsinaiset värit violetista punaiseen.... |
Newtonin ensimmäisestä laista näkee suomeksi käytettävän sekä muotoa jatkavuuden että jatkuvuuden laki? Ovatko molemmat vai vain toinen oikein? |
713 |
|
|
|
Kielitoimiston verkossa oleva sanakirja antaa sanalle "jatkuvuus" yleisen merkityksen ("Taata toiminnan jatkuvuus"), kun taas "jatkavuus" todetaan fysiikan termiksi, rinnakkaistermejä hitaus, vitka, inertia. Kielitoimiston mukaan siis Newtonin ensimmäinen laki on suomeksi "jatkavuuden laki".
Heikki Poroila |
Usein (viimeksi 4.9.2018 Helsingin Sanomien jutussa "Riittääkö ihmiskunnan aika kaiken teorian löytämiseen?") puhutaan ja kirjoitetaan vuorotellen ja… |
357 |
|
|
|
Kvanttimekaniikka on nimitys fysiikan perusteorialle, joka kuvaa tapahtumia klassisen mekaniikan ulottumattomissa olevalla "atomaarisella tasolla". (Lisätietoja Wikipedian perusteellisesta artikkelista https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvanttimekaniikka).
Ilmaisulla "kvanttifysiikka" viitataan yleisemmin kaikkiin niihin ilmiöihin ja teorioihin, jotka tavalla tai toisella liittyvät kvanttitason ilmiöihin. Se ei ole täsmällinen, vaan yleisesti orientoiva termi. Se ei ole missään tapauksessa synonyymi termille "kvanttimekaniikka", jolla on täsmällinen merkitys.
Edellinen vastaus on aihepiiristä kiinnostuneen maallikon, ei ammattifyysikon näkemys. Ainakin Wikipedian maailmassa ajatellaan kuitenkin samalla tavalla.
Heikki Poroila |
1. Miksi valon nopeus on se mikä se on? Miksei se ole vaikka metrin enemmän tai vähemmän sekunnissa? 2. Jos minulla on rautatanko ja vasara ja lyön tankoa… |
3561 |
|
|
|
Nykyisen käsityksen mukaan valonnopeus (c) on 299 792 458 m/s. Valonnopeus tarkoittaa tässä yhteydessä fysikaalista vakiota, jossa valo liikkuu tyhjiössä. Valonnopeudella on kuitenkin oma historiansa, kuten kaikilla tieteellisillä käsitteillä. Esimerkiksi maailmankuvien muutokset sekä tieteellisten teorioiden ja mittaustekniikoiden kehitys ovat vaikuttaneet käsityksiin valonnopeudesta. Antiikin aikaiset filosofit Aristoteles ja Ptolemaios uskoivat valon nopeuden olevan ääretön. Tämä käsitys säilyi länsimaissa läpi keskiajan aina 1500-luvun loppuun. Nykyinen kansainvälisen yksikköjärjestelmän (SI-järjestelmä) määritelmä laskettiin vuonna 1983, jolloin valonnopeus määriteltiin eksaktisti suhteessa metriin.
Albert Einsteinin erityisen... |
Mitkä ovat kaikki mahdolliset tekijät jotka vaikuttavat refraktion vahvuuteen meren yllä, eli valon taittumiseen ja siten myös kaukaisten kohteiden näennäiseen… |
560 |
|
|
|
Refraktiosta eli ilmiöstä, joka liittyy valon taittumiseen ilmakehässä, löytyy lähteitä, joissa sitä ymmärretään paremmin kuin mihin kirjastonhoitaja kykenisi. Alla tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan selvitystä:
https://www.ursa.fi/harrastus/harrastusryhmat/ilmakeha/ilmiot/refraktio…
Alla kaavoja, jotka ovat peräisin Turun yliopiston Tuorlan observatorion sivuilta:
http://www.astro.utu.fi/zubi/sphere/refract.htm
Hannu Karttusen, Karl Johan Donnerin, Pekka Krögerin, Heikki Ojan ja, Markku Poutasen toimittamassa kirjassa Tähtitieteen perusteet käsitellään myös aihetta. Kirjan saa lainaan kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%C3%A4htitieteen%20peruste…
|
Olen rautatieläisen poika, mutta en huomannut koskaan kysyä seuraavasta asiasta. Joku jossain väitti, että raskas juna lähtee NÄIN. Veturi ei jaksaisi lähteä,… |
1218 |
|
|
|
Ensimmäinen vaihtoehto on oikea. Ongelmana on kitka eli liikevastus. Paikallaan olevien vaunujen kohdalla kyseessä on lepokitka eli liikkeellelähtöä vastustava voima, joka on ylitettävä, jotta kappale saadaan liikkumaan. Liikkuvan kappaleen kohdalla taas on kyse liikekitkasta, joka on yleensä lepokitkaa pienempi. Mikäli vaunujen kytkennöissä ei ole välystä, vaunut käyttäytyvät yhden yhtenäisen kappaleen tavoin ja niiden lepokitka on veturille liian suuri voitettavaksi.
Rhett Allainin artikkeli Wired-lehdessä paneutuu tarkemmin ilmiön fysiikkaan ja sisältää myös havainnollisen animaatiomallin junan liikkeellelähdöstä:
http://www.wired.com/2014/06/how-do-you-get-a-train-moving/
Lisätietoa kitkasta esim. Wikipediasta: https://fi.wikipedia.... |
Voiko putoavalta esineeltä hypätä ylöspäin, esimerkiksi isolta putoavalta kiveltä toiselle? (näin tehdään piirretyissä, elokuvissa ja videopeleissä) -Kun… |
976 |
|
|
|
näyttäisi siltä, että kyseinen hyppy ei ole mahdollinen fysiikan lakien mukaan. Eli hyppääjä ei pysty muodostamaan sellaista voimaa, millä hän saisi ponnistettua itsensä ylöspäin.
https://answers.yahoo.com/question/index?qid=20100419130044AATd18q
http://www.quora.com/Can-someone-jump-from-falling-objects-towards-anot…
https://en.wikipedia.org/wiki/Free_fall
|
Törmäsin puheen evoluutiota käsittelevässä kirjassa termeihin entropia ja entalpia. Entropialle löysin selityksen, (=informaatioteoriassa tila, jossa vallitsee… |
1246 |
|
|
|
Entropia on fysiikassa käytetty suure epäjärjestyksen määrälle (suljetussa) järjestelmässä. Entropia on täydellinen, kun järjestelmässä ei ole havaittavissa mitään järjestystä. Termodynamiikassa sen sovelluksena on toinen sääntö, jonka mukaan entropia kasvaa suljetussa järjestelmässä vääjäämättä, ei koskaan vähene. Termi on otettu käyttöön myös informaatioteoriassa, jossa sillä viitataan informaation määrään (joka on käytännössä pitkälle sama asia kuin fysiikassakin).
"Entalpia" on englanninkielisen Wikipedian mukaan termodynaamisen potentiaalin suure, eikä siis ymmärtääkseni ole varsinainen entropian "käänteinen" termi. Mikään ei silti estä puheen kehityksen tutkijoita ottamasta tällaista termidynamiikan termiä ja käyttämästä sitä... |