| Yritän etsiä runoa, jonka nimi on Aurinko ja pohjatuuli. Aiheesta on olemassa myös Aisopoksen satu, mutta nyt etsin La Fontainen (?) tekemää ja Yrjö Jylhän… |
34 |
|
|
|
Aurinko ja pohjatuuli sisältyy Yrjö Jylhän suomentamaan La Fontaine -valikoimaan Tarinoita (WSOY, 1935). |
| Vertailevaan esseeseen suomalainen klassikko jota on helppo vertailla George Orwell Eläinten vallankumouksen kanssa |
222 |
|
|
|
Paavo Rintalan teos Eläinten rauhanliike (1984) on Orwellia mukaileva, suomalainen ja satiirinen eläintarina, joka sopisi suoraan vertailukohdaksi Eläinten vallankumoukselle.
Muita mahdollisia vertailupareja voisivat olla esimerkiksi Lauri Pohjanpään poliittiset faabelirunot (esim. Metsän satuja ja muita runoja, 1924), Leena Krohnin hyönteismäisistä ihmisistä kertova Tainaron (1985) tai Pajtim Statovcin voimakasta eläinsymboliikkaa sisältävä Kissani Jugoslavia (2014).
Suomalaista satiiria vähäisemmällä eläinsymboliikalla edustaisivat esimerkiksi Veikko Huovisen teokset, kuten Lyhyet erikoiset (1967), Rauhanpiippu (1956) tai Lemmikkieläin (1966). |
| Kukahan on mahtanut kirjoittaa pienen faabelin/runon kärpäsestä joka halusi olla kotka? Mikähän mahtoi olla kyseisen kirjan nimi? |
149 |
|
|
|
Augusto Monterroso on kirjoittanut faabelin Kärpänen joka uneksi olevansa kotka. Faabeli sisältyy Monterroson teokseen Musta lammas ja muita eläinsatuja (La Oveja negra y demas fabulas, suom. Tarja Roinila, 1996).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teoksen saatavuuden oman kirjastoverkkosi kokoelmissa.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome |
| Olen kuullut joskus runon, joka päättyy sanoihin "on siinä pisara minunkin hunajaa" (ei ehkä tarkka muistikuva). Runo kuvasi mielestäni yhteistyötä, oliisiko… |
2180 |
|
|
|
Etsitty runo voisi olla Ivan Krylovin faabeli Kotka ja mehiläinen.
Kirsi Kunnaksen suomentamassa Krylovin faabeleita -valikoimassa tämän runon viimeiset säkeet ovat seuraavanlaiset:
"Tiedän kyllä, en saa kunniaa
mutta kennoja katsellessani ilon saan:
on siellä pisara minunkin hunajaa!"
|
| Etsin lasten runoa nimeltä Kani, joka vipatti nenäänsä tai ainakin runossa esiintyi tämä hahmo. Runo oli olemassa jo 1970-luvulla. Kuka mahtaa olla tekijä tai… |
1991 |
|
|
|
Martti Haavion tuotannosta löytyy lukuisia eläinaiheisia runoja ja satuja.
Pieni aarreaitta 3, Runoaitta teoksesta löytyy ”Kanilaulu” –niminen lastenruno.
Haavion Iloista lorukirjaa voisi myös tutkailla.
Teosten saatavuustiedot löytyvät http://www.helmet.fi/fi-FI
|
| Puoliso on lukenut 3-vuotiaalle joka ilta Nallekarhun iltasatuja, jossa on lyhyt tarina vuoden jokaiseksi päiväksi. Niitä on luettu pituudesta riippuen 2-3… |
3469 |
|
|
|
Eric Carle: Suonkuninkaan tytär ja muita satuja. Tekijä on valinnut Grimmin, Andersenin ja Aisopoksen satuja, kertonut ja kuvittanut ne yksinkertaisesti mutta satujen luonnetta kunniottaen. Useimmissa saduissa on tekstiä vain parin kolmen sivun verran, kuvat ovat runsaita ja värikkäitä.
Hannele Huovi: Maailman paras napa : satuja sinusta. Kaksikymmentä 2-3 sivun mittaista satua ihmisestä, ihmisen ruumiin osista, esimerkiksi siitä, miksi keuhkot ovat sisä- eikä ulkopuolella ("Säkkipillin soittaja"). Kuvat on tehnyt Aino- ja Tomppa-kirjojen tekijä Kristiina Louhi.
Georgie Adams: Vuosi täynnä tarinoita : 366 satua ja runoa. Kuvittanut Selina Young. Mestarillisen sanasepon Jukka Itkosen suomentamia pisimmillän sivun mittaisia satuja, jotka on... |
Kysy kirjastonhoitajalta
