| Minä vuonna tehtiin viimeinen virallisesti dokumentoitu "rotubiologinen" kallonmittaus Ruotsissa? |
118 |
|
|
|
Erään kirjoittajan "Ruotsin viimeiseksi kalloja mittailleeksi akateemiseksi rasistiksi" luonnehtima Bertil Lundman toteutti kesällä 1950 Tjörnin saarella Länsi-Götanmaalla tutkimusprojektin, jonka yhteydessä hän mittasi 700 saarelaisen pääkallot. Tämän myöhäisempiä dokumentoituja ruotsalaisia rotubiologisia kallonmittauksia en tutkimistani lähteistä löytänyt. – Lundman luennoi Uppsalan yliopistossa 1960-luvulle asti. Tapio Tammisen Kansankodin pimeämpi puoli -kirja kertoo, että opiskelijoiden mukaan "miehellä oli aina mittanauha taskussaan, jotta hän voisi tarvittaessa mitata heidän päänmuotonsa".Lähteet ja kirjallisuutta: Gunnar Broberg, Statlig rasforskning : en historik över Rasbiologiska institutet Martin Ericsson,... |
| Sterilisoitiinko naisia Suomessa jotka menivät ei valkoisten miesten kanssa naimisiin vv. 1930-1940? Tietämäni parilla ei ollut lapsia, siksi tulee kysymys. |
240 |
|
|
|
Suomessa annettiin sterilisoimislaki vuonna 1935 (227/1935). Ensisijaisesti se kohdistui "tylsämielisiin, vähämielisiin ja mielisairaisiin" sekä sellaisiin rikoksentekijöihin, joilla näiden tekemien rikosten tai rikosten yritysten perusteella voitiin otaksua olevan "luonnoton sukuvietti" ja joiden sen perusteella ajateltiin voivan olla vaaraksi muille. Oikeustoimikelpoisen henkilön tekeminen suvunjatkamiseen kykenemättömäksi oli mahdollista hänen omasta hakemuksestaan, "jos on syytä varoa, että hän avioliitossaan saa vajaakelpoisia lapsia taikka että hän sukuviettinsä luonnottoman voimakkuuden tai suuntautumisen takia joutuisi tekemään rikoksia".Sterilisoimislain soveltamisesta meillä kertoo Juha Matias Lehtonen kirjassaan Terveys ja... |
| Rotuhygieniasta Suomessa 1900 - luvun alussa ja "tylsämielisistä" kerrottiin YLEn Hyvissä Aikeissa -ohjelmassa. Löytyykö luettavaa aiheesta? |
237 |
|
|
|
Rotyhygieniasta löytyy Helmet-haulla kaksi teosta:
Kansamme parhaaksi : rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti / Markku Mattila sekä
Mongoleja vai germaaneja? : rotuteorioiden suomalaiset / [toim.] Aira Kemiläinen, Marjatta Hietala, Pekka Suvanto Helmet
Kehitysvammahuollon historiasta löytyy teos Selviytymistarinoita : sata vuotta kehitysvammahuollon arkea / Päivi Ylikoski ; [kuvat: Rinnekodin ja Vaalijalan arkisto..et al.]
Finna-haku löytää rotuhygieniasta Suomessa mm. Markku Mattilan väitöskirjan Kansamme parhaaksi : rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin astiNäytä tarkat tiedot Finna
|
| Kuinka monta ihmistä suomessa pakkosteriloitiin 1935 - 1970 välisenä aikana kun laki sen salli? |
633 |
|
|
|
Marjatta Hietalan artikkelissa Eugeniikan ja rotuhygienian tausta ja seuraukset rotuhygieenisin perusteiden vuoksi pakkosterilisoitujen määräksi kerrotaan 7530. Iltasanomien artikkelissa "Rotuhygienia johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin" mainitaan, että pakkosterilisoiduista noin 4000 kärsi eri mielisairauksista. Löytämistäni lähteistä missään ei mainittu Wikipedia-artikkelissa ollutta lukua 43000. Olisikohan siinä vain käynyt näppäilyvirhe?
Lähteet:
Hietala, Marjatta: Eugeniikan ja rotuhygienian tauta ja seuraukset (https://journal.fi/tt/article/view/2559/2363)
Iltasanomat: "Rotuhygienia" johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005523008.html)
Lisätietoa:
Pakolla... |
| Onko totta, että Arvo Ylpön mielestä mielenterveyspotilaita ei kannattanut hoitaa tai kuntouttaa? Muistan kuulleni jostain televisio-ohjelmasta reilut 10… |
2213 |
|
|
|
Todennäköisesti viittaat Olli Ainolan kaksiosaiseen MOT-ohjelmaan "Lääketieteen musta historia", joka on esitetty 7. ja 14.9.1998 YLE:n 1-kanavalla.
Ohjelmien käsikirjoitukset
http://www.yle.fi/mot/070998/kasis.htm
http://yle.fi/mot/140998/kasis.htm
Markku Lehtolan yksilöityä ko. ohjelmien kritiikkiä
"Palanen tutkivan journalismin mustaa historiaa"
http://www.tutkiva.fi/images/mot-analyysi.pdf
Siteeraan suoraan muutaman katkelman Lehtolan ym. kritiikistä:
"MOT:n ohjelmassa ei kerrottu, milloin ja missä yhteydessä Ylppö oli ilmaissut
pitävänsä “mielisairaita arvottomina ja mielisairaaloita tuhlauksena”.
“Rotukomitean” esityksen aikaan 1943 Ylppö tuskin on voinut pitää mielisairaita
arvottomina menetettyään juuri mielenterveysongelmista... |
Kysy kirjastonhoitajalta