| Haluaisin tietää mikä on sanan IHME etymologia, mitä merkityksiä sanalla on ja miten se selitetään. |
3519 |
|
|
|
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan ihme vastineita lähisukukielissä ovat karjalan imeh, vatjan ja viron ime sekä liivin i’m. Pohjoissaamessa ihme sanan vastine on amas ’outo, vieras, hassu, kummallinen, omituinen’. Sukukielten vastineiden perusteella sana on alun perin ollut *imeš ja siitä edelleen syntynyt imeh. Sanavartalo on esibalttilainen laina. Suomen kirjakielessä sana ihme on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle ihme seuraavat merkitykset: Substantiivina yliluonnollinen, selittämätön asia tai tapahtuma, jumalallinen tunnusteko tai ihmetystä herättävä, hämmästyttävä esine tai asia. Myös hämmästys, kummastus tai pula, kiipeli, ahdinko. Adjektiivina ihmeellinen, kummallinen, merkillinen,... |
| Mistä tulee Kotkan kaupungin nimi "Kotka"? |
7092 |
|
|
|
Täyttä varmuutta Kotkan kaupungin nimen alkuperästä ei ilmeisesti ole olemassa, mutta muutamasta Kotkan historiaa käsittelevästä julkaisusta löytyy selityksiä ja arveluja nimen alkuperälle. Teoksessa Satavuotias Kotka (Kotkan kaupunki, 1978) Aimo Halila kirjoittaa artikkelissaan ”Kotkan vaiheita” sivulla 3 seuraavaa: Kotkan nimi mainitaan ainakin 1500-luvulla kalastajien apajan ja niittysaaren nimenä, joka johtunee joko saarelle pesineestä merikotkasta tai saaren ensimmäisen pitkäaikaisen omistajan sukunimestä.
Toivo Okkolan kirjoittamassa vihkosessa Kotkan muinaisia vaiheita (Helsingin kotkalaiset ry:n julkaisuja N:o 1, 1948) on s. 8-9 selostus nimien Kotka ja Kotkansaari vaiheista ja eri muodoista. Kirjoittaja arvelee Kotka-nimen olevan... |
| Haluaisin selvitellä muutaman hieman vanhahtavan suomenkielisen sanan alkuperäistä merkitystä (esim. "loihde"). Minkäköhänlaisen sanakirjan kanssa kannattaisi… |
2130 |
|
|
|
Vanhojen sanojen alkuperää voi etsiä löytyy jostakin etymologisesta sanakirjasta. Etymologisia sanakirjoja on useita.
Häkkinen, Kaisa, Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki : WSOY, 2004
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1-7. Hki : Suomalais-ugrilainen seura.
Suomen sanojen alkuperä. 1-3. Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000
Meri, Veijo, Sanojen synty : suomen kielen etymologinen sanakirja. Jyväskylä : Helsinki : Gummerus, 1991
Nykysuomen sanakirja. 1-8. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY.
Sanojen alkuperä ja sen selittäminen : etymologista leksikografiaa / Kulonen, Ulla-Maija
Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996
Turtia, Kaarina, Sivistyssanat. Helsingissä : Otava, 2001... |
| Mikä yhteys on tsekin ja suomen kielen joo sanalla? Molemmissa kielissä lausutaan juuri samalla tavalla ja merkitys on sama (kyllä). |
3682 |
|
|
|
Suomeen 'joo' sana on tullut ruotsalaisena lainana. Kantana on nykyruotsin 'jo' ja varhaisempi muoto 'jå'. Samasta ruotsalaisesta lähteestä on peräisin myös suomen 'juu'.
Tsekkiin 'joo'-sana on tullut todennäköisesti germaanisena lainana, onhan ruotsinkin 'jo' samaa kantaa kuin saksan 'jawohl' (=kyllä).
Sanat ovat siis samaa germaanista alkuperää, mutta ovat tulleet kieliin eri kautta.
Lähde:
"Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja 1" (SKS, 1992)
|
| Ikävä-sanan etymologia? |
3376 |
|
|
|
Ikävä-sana on johdettu sanasta 'ikä'. Merkitys on mm. pitkäveteinen, yksitoikkoinen; apea, alakuloinen; kaipaus.
Lähteet: Suomen etymologinen sanakirja. Osa 1.
Kielitoimiston sanakirja. Osa 1.
|
| Minua kiinnostaa 'sudenkorento'-sanan suomalainen alkupera. Mista tulee moinen nimi hyonteiselle? |
3974 |
|
|
|
Suomessa sekä muissa lähikielissä korento saattaa merkitä vedenkantotankoa, seivästä, salkoa tms. Näyttää siltä, että korento on alkuaan ollu tankomaisen tai riukumaisen puuesineen nimitys, jota on vertauskuvallisesti aletty käyttää myös ruumiiltaan puista korentoa muistuttavan hyöteisen nimityksenä. Sudeksi nimitetyn nisäkkään kanssa sudenkorennolla ei suoranaisesti ole mitään tekemistä, paitsi että molemmat ovat julman näköisiä petoeläimiä. Suomen kirjakielessä sudenkorento on ensi kertaa mainittu Daniel Jusleniuksen sanakirjassa 1745. Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2005.
|
| Mitä sukunimi Holappa merkitsee ja mistähän se on lähtöisin? |
3806 |
|
|
|
Nimen taustalla lienee venäjästä lainautunut orjaa, palvelijaa tai sotamiestä merkitsevä sana, josta on suomen murteissa variaatioita kuten Oulun seudun holoppa (=palvelija). Holapan tarkka kehityslinja on kuitenkin tuntematon. Nimi on saattanut kehittyä itsenäisesti edellä mainitusta sanasta ja niiden variaatioista tai se on vaihtoehtoisesti suora lainaus venäläisestä henkilönnimestä Holop. Nimi on ollut yleinen erityisesti Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Lähde:
Mikkonen & Paikkala: "Suomalaiset sukunimet" (Weilin+Göös, 1993)
|
| Mistä nimi Sini on peräisin? Milloin se on otettu käyttöön ja tarkoittaako se kenties mitään? |
4277 |
|
|
|
Tietoa Sini-nimen alkuperästä ja merkityksestä löydät tutkielmaasi varten esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Häkkinen, Kaisa: "Nykysuomen etymologinen sanakirja" (Helsinki: Kaisa Häkkinen ja WSOY, 2004)
Saarikalle, Anne - Suomalainen, Johanna: "Suomalaiset eunimet Aadasta Yrjöön" (Jyväskylä: Gummerus, 2007)
"Suomen kielen sanakirjat 6: Suomalainen nimikirja" (Helsinki: Otava, 1984)
"Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3" (Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000)
Näissä lähteissä kerrotaan muun muassa, että Sini on suomalainen nimi ja että se pohjautuu värin nimeen "sininen".
|
| Mistä juontaa sana Guinea, ts. mitä tarkoittaa? On monessa maantieteellisessä nimessä. |
1869 |
|
|
|
Wikipedian mukaan nimi "Guinea" tulee Saharan berberien kielestä ja tarkoittaa "mustien miesten maata". http://fi.wikipedia.org/wiki/Guinea
Samoin The New Encyclopaedia Britannican mukaan sana "Guinea" on peräisin berberien kielen sanasta aguinaw tai gnawa tarkoittaen "mustaa miestä". Sanan omaksuivat ensimmäisenä portugalilaiset ja se on ollut eurooppalaisissa kartoissa 1300-luvulta lähtien erilaisissa muodoissa, kuten Ghinea ja Guinuia. (The New Encyclopaedia Britannica vol 5 ready reference, s. 555)
|
| Mistä mahtaa juontua nimi Maronen? |
1290 |
|
|
|
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löytynyt mitään kirjallisuutta tai tietoa sukunimestä Maronen. Kehottaisin sinua kääntymään Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (KOTUS) puoleen. Kielitoimiston neuvontapuhelin (09)7014991 päivystää maanantaisin klo 9–11.30 ja tiistaista perjantaihin klo 9–14. Lisätietoja on KOTUKSEN sivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Kemin seudun kirjastoissa on tietysti tuon alueen paikallishistoria-aineistoa, joten niihinkin voi ottaa yhteyttä. Osoitteesta http://www.kirjastot.fi löytyvät kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot ja monien kokoelmiin pääsee myös tuon sivuston kautta.
|
| Mitä tyttäremme nimi Elea tarkoittaa ja miten harvinainen nimi se on? Liittyy jumaluuteen. |
14661 |
|
|
|
Väestörekisterin mukaan Elea nimisiä tyttöjä on Suomessa ollut yhteensä 40. Ensimmäisiä kertoja nimi on rekisterin mukaan tullut käyttöön 1900-19, jolloin Elea nimisiä oli kolme. Vuonna 2006 Elea nimen sai 24 tyttöä.
Elea-nimen on päätelty olevan lyhenne Eleanor-nimestä, joka merkitsee arabian kielellä "Jumala on valoni". Elea on myös muinainen kreikkalaisten perustama kaupunki Etelä-Italiassa (nyk. Velia). Kaupugin nimen etymologiasta ei löytynyt tietoa käytettävissä olevista lähteistä.
Nimistä voi etsiä tietoa seuraavista teoksista
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992).
Saarikalle-Suomalainen:... |
| Löytyyköhän jotain yhteistä TAUSTAA sille, että sana/olento "MARA" tai sen johdannaisia esiintyy sekä skandinaavisissa että suomalaisissa tarustoissa (siitä… |
2646 |
|
|
|
Monissa kulttuureissa on ennen vanhaan uskottu että painajaisunia ovat aiheuttaneet nukkuvia ihmisiä kiusaavat henkiolennot, painajaiset. Skandinaavisen ja germaanisen kulttuurin alueella, ja siis esim. ruotsin kielessä tuollaisia olentoja on voitu kutsua nimityksellä "mara", suomessa nimellä painajainen. Suomalaiseen sanastoon mara lienee levinnyt juuri ruotsin ja skandinaavisen kulttuurin alueelta.
Usein Mara-olentojen ymmärrettiin olevan naispuolisia kiusanhenkiä, jotka pystyivät pujottautumaan esim. oksan- tai avaimenrei'istä sisään nukkuvien ihmisten luo. Mara-henki saattoi asettua nukkuvan ihmisen päälle ja aiheuttaa tälle näin ahdistavia painajaisia tai myös fyysistä pahoinvointia. Joissakin tarinoissa mara saattoi päivisin olla... |
| Ainakin sodanjälkeisissä kirjoissa törmää usein emintimä- ja isintimä- nimityksiin, tarkoittavat kai anoppia ja appea? Mistähän ne on saaneet alkunsa? Jäivät… |
4360 |
|
|
|
Itäinen murresana emintimä (emintämä, emäntimä) tarkoittaa äitipuolta ja isintimä (isintämä, isäntimä) vastaavasti isäpuolta. Emintimää on myös käytetty kuvainnollisesti puhuttaessä häijystä ihmisestä. Sanojen käyttöalue on ollut Karjala, Kymenlaaakso, Etelä-Savo ja Inkeri. Emintimä on johdettu vanhasta äitiä merkitsevästä sanasta emä (emi, emo), isintimä puolestaan isä -sanasta. Kantasanaan on lisätty itäisillä kielimuodoilla erikoinen "puolisukulaisuutta" ilmaiseva nomininjohdin ~ntima, ~ntimä toisintoineen.
Lähteitä : Suomen murteiden sanakirja. 2. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. 1988.
Häkkinen, Kaisa : Nykysuomen etymologinen sanakirja. WSOY. 2004.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Emo
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja/... |
| Muistelen, että paikannimen Siilinjärvi alkuosa olisi alkuaan saamea. Miten on? Mitä siilin olisi alkuaan merkinnyt? |
2238 |
|
|
|
Muistelunne osui oikeaan. Kunnan nimi perustuu järvennimeen, joka perustuu saamen talvikylään perustuvaan sanaan siida.
Kustaa Vilkunan mukaan paikalla on sijainnut vanha saamelainen talvikylä mahdollisesti järven pohjoispäässä Siilinlahden rannoilla. Tiedot perustuvat ensi jouluksi ilmestyvän Suomalaisen paikannimikirjan käsikirjoitukseen.
|
| Ivar Lo-Johansson kertoo v.1978 suomennetussa teoksessaan Pubertet, suomennetun laitoksen nimi on Veräjä, pienen pojan lapsuudesta ja kasvamisesta, kirja on… |
1528 |
|
|
|
Suomen murteiden sanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1994) antaa sanalle hunsvotti myös seuraavan merkityksen: reen tai kärryjen istuinlauta (Hattulan ja Porvoon murrealueilla).
Sanan hunsvotti eri merkitykset murresanakirjan mukaan:
1. kelvoton henkilö tai esine
2. piipunpesän puhdistuspuikko
3. erilaisia telineitä ja pidikkeitä (mm. tuo reen istuinlauta)
4. pikkusormi
|
| Mikä on nimen Jenni alkuperä ja historia?Miten se on syntynyt? Mitä sillä on merkitystä. |
9246 |
|
|
|
Jenni on suomalainen muoto englannin Jenny-nimestä, joka puolestaan on Johannan muunnosten hellittelymuoto (alkup. Joanna, Jane). Johanna taas tulee hepreasta ja tarkoittaa ”Jumala on armollinen”. Kantakaimaksi mainitaan ruotsalainen laulajatar Jenny Lind. Hänet oli kastettu Johannaksi, mutta Amerikan matkallaan hän otti puhuttelunimekseen Jennyn.
Mm. seuraavista kirjoista löytyy nimien etymologiaa: Kustaa Vilkuna, Suuri nimipäiväkalenteri (1968), Kustaa Vilkuna, Etunimet (1990), Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999).
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx voit myös tutkia mitä Jenni-nimestä on kerrottu.
|
| Voisinko saada tietoa nimestä Lovisa? Lähinnä mitä nimi merkitsee. |
3595 |
|
|
|
Lovisa on Loviisan ruotsinkielinen vastike. Loviisa on suomalais-ruotsalainen muoto ranskalaisesta Louise-nimestä, joka puolestaan on Louis eli Ludwig-nimen sisarnimi. Ludwig-nimi perustuu muinaissaksalaiseen nimeen, joka tarkoittaa maineikasta taistelijaa. Ludwig on ollut suosittu paitsi hallitsijoiden ja pyhimysten nimenä myös monien taiteilijoiden nimenä erityisesti Saksassa (esim. Ludwig van Beethoven). Nimen suosiosta kertovat myös sen monenlaiset muunnokset eri maissa.
Suomalaiset Loviisat, kuten myös Loviisan kaupunki ovat olleet Ruotsi-Suomen kuningattaren Loviisa Ulriikan kaimoja. Loviisan ja Lovisan nimipäivää vietetään Suomessa 25.8.
Lähteet ja lisätietoja: Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Suuri etunimikirja (Pentti... |
| Mikä on suomenkielessä esiintyvän "kirsu"-sanan etymologia? |
6155 |
|
|
|
Sana kirsu voi tarkoittaa oravan, rotan, kissan tai koiran, erityisesti Suomenlahden saarilla myös hylkeen kuononpäätä. Sanasta esiintyy myös muoto kirso ’sian kärsä’ ja kirsa ’turpa, kärsä, kuono, nokka’. Kirsu on luultavasti kärsä sanan variantti. Sanan kärsä taustalla taas on todennäköisesti norjanlapin sana gærsse ’sian kärsä’. Lähde: Suomen sanojen alkuperä 1: A-K, Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992.
|
| Olisin kiinnostunut tietämään, mistä sukunimi Kosonen tulee. Tarkoittaako kosonen jotain? |
2810 |
|
|
|
Kirjan Uusi suomalainen nimikirja, ISBN 951108948X, mukaan Kosonen on ollut jo 1500-luvulla sekä karjalainen että savolainen sukunimi. Ko kirjan mukaan sukunimi Koso on säkkijärveläinen ja miehikkäläinen ja nimiryhmä, sisältäen myös muita muotoja, on kehittynyt germaanisesta henkilönnimestä, joka on samaa kantaa kuin kansallisuudennimitys "gootti". Koso on myös lyhentymä nimestä "Konstantin", jota on käytetty ristimänimenä sekä itäisen että läntisen kirkon piirissä. Kaikki nämä tiedot ovat siis mainitsemastani kirjasta, josta löytyy vielä hieman lisääkin tietoa.
|
| Olen lukenut henkilön olleen laboraattorina vuosina 1879-1880. Oliko termi laboraattori käytössä jo 1880-luvulla? Kuulostaa niin nykyaikaiselta. |
1543 |
|
|
|
Helenius 1838 suomentaa ruots. sanan laboratorium 'lapratoriumi', Europaeus 1853 'keitin-paja' , Ahlman 1865 mm. 'laboratorio', 1874 'laboratoriumi', 1885 'laboratoorio, lapratoori', Jännes 1887 'laboratoori', Ikonen 1889 'laboratorio', lähdeteos
Nykysuomen sanakirja, vierassanojen etymologinen sanakirja, Porvoo 1990.
Laboraattori -sanan etymologista alkuperää en löytänyt käytettävissäni olevista sanakirjoista, mutta sana lienee johdettu yllä mainituista Suomen kielessä käytössä olleista sanoista. Sitä, oliko sana tässä muodossa käytössä jo 1880-luvulla, en pystynyt tarkistamaan.
Asian voisi tarkistaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimistosta. Tutkimuskeskuksen internetsivusto on osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
|
Kysy kirjastonhoitajalta